
– Tässä tulee nyt gluteenittomia sämpylöitä, Sanna Reiman sanoo taikinakulhon takaa.
– Toivottavasti nämä onnistuu, se on aina vähän yllätys, Sanna lisää nauraen.
Sanna Reiman on elänyt gluteenitonta elämää 13 vuoden ajan. Keliaakikkona Sanna ei voi syödä tuotteita, joissa on vehnän, ohran tai rukiin sisältämää valkuaisainetta eli gluteenia.
– Tämä on elinikäinen sairaus ja se pysyy kurissa ainoastaan sillä, että syön oikein, Sanna täsmentää.
– Ohutsuolennukka kyllä varmasti heti tulehtuu, jos käytän vähänkin gluteenia sisältäviä tuotteita. En voi ajatella, että minäpä otan nyt tuosta vähän tavallista pullaa vaan sillä on vähän kauaskantoisempia vaikutuksia, Sanna lisää.
Gluteenittomuus on elinehto
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä valkuaisaine eli gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion, jolloin ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. Keliakian ainoa hoitokeino on loppuelämän kestävä ehdoton gluteeniton ruokavalio, jotta keliaakikko pysyy oireettomana eikä sairaus etene. Vain ihokeliakiassa voidaan tarvita myös lääkitystä.
Sanna Reimanin keliakia pysyy kurissa ruokavalion ansiosta, mutta ennen diagnoosia tilanne oli aivan toinen.
– Minulla oli jo useamman vuoden ollut anemiaa ja aina aamupalan jälkeen tuli hirveä vatsakipu. Minulla oli tapana syödä ruisleipää ja kaurapuuroa, mutta sitten tuli lopullinen herätys, kun tuli niin kokonaisvaltainen kipu, että luulin saavani sydänkohtauksen. Joka paikkaan kävi niin kipeää. Sitten mentiin lääkäriin tutkimaan, Sanna muistelee.
Veren vasta-aineet viestivät keliakiasta ja lopullinen keliakiadiagnoosi tuli tähystyksen yhteydessä otetuista näytepaloista.
– Oli se vähän järkyttävää, kun ei ollut sellaista lähipiirissä ollut. Siitä se sitten tutkimusmatkailu alkoi ja kaupassa vietettiin aika paljon aikaa sisällysluetteloita lukien ruokatuotteista.
– Olihan se aluksi melkoinen viidakko. Oli tosi paljon ainesosia, mitkä pitivät sisällään gluteenia. Nyt tiedän jo, mitä kaikkea saan syödä ja miten ne pitää tuotteissa ilmoittaa, Sanna kertoo.
Gluteenittoman ruoan suosio kasvaa
Keliaakikolle gluteenittomuus on elinehto. Niin kotona, kylässä kuin ravintolassakin keliaakikon on tiedettävä, mitä suuhunsa laittaa. Huolimattomuuksiin ei ole varaa.
Vuosien varrella keliakiasta on tullut tunnetumpi sairaus ja gluteenittomia tuotteita on saatavilla paljon enemmän kuin aikaisemmin. Se helpottaa monen keliaakikon elämää.
– Tarjonta on kasvanut räjähdysmäisesti, kun vertaa niihin aikoihin, jolloin sairastuin. Silloin pakastealtaasta löytyi ehkä yhtä leipää, joka sekään ei maistunut hyvälle. Nykyään saa jo monenmoista leipää, karjalanpiirakoita, munkkeja, pullaa, että periaatteessa löydän kaupasta kaikkea, mitä normaalitkin.
Nykyään ne normaalit eli keliakiaa sairastamattomat ovat myös löytäneet gluteenittomat tuotteet, laihdutusmielessä tai vatsavaivoja helpottaakseen. Ennen kotidiagnoosin tekemistä vatsavaivat pitäisi kuitenkin ehdottomasti tutkituttaa lääkärin vastaanotolla.
– Kenenkään ei 100 prosenttiseen keliakiaruokavalioon pitäisi mennä ennen kuin on varmasti varmistettu, että ei ole keliakiaa, varoittaa keliakiahoitaja Riitta Haaranen.
– Jos rupeaa käyttämään gluteenitonta ruokavaliota eikä keliakian mahdollisuutta ole poissuljettu, ei silloin kuulu jatkuvan seurannan piiriin. Jos kyseessä on keliakia ja on aloittanut omin päin gluteenittoman ruokavalion huolimattomasti eikä 100 prosenttisella tarkkuudella, niin kuin keliaakikon täytyy, voi olla, ettei suolinukka kunnolla parane koko aikana, Haaranen lisää.
Muodikasta laihduttamista?
Gluteenittomuus on löytänyt tiensä myös joidenkin laihduttajien ruokavalioihin.
– Nythän se on vähän tällainen muotidieetti, kuten karppauskin oli ja se tietenkin voi aiheuttaa erilaisia ajatuksia eri henkilöissä, Riitta Haaranen tuumaa.
– Gluteeniton ruokavaliohan ei ole sinällään mikään laihdutusdieetti, mutta jos joku käyttää sitä laihdutusajatuksella, tulee se laihduttaminen varmaankin siinä, että välttää nimenomaan vehnää sisältäviä tuotteita. Sen myötä varmaan tulee vähennettyä rasvoja ja lisättyä ruokavalioon vihanneksia, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Siltä pohjalta se laihdutus varmasti tulee, Haaranen pohtii.
Vehnän poisjättäminen ruokavaliosta ei siis ole kiellettyä, se voi olla jopa suotavaa ja kokeilemisen arvoista, mutta totaaliseen gluteenittomaan ruokavalioon ei pitäisi olla mitään syytä siirtyä ilman keliakiaa. Gluteenittomissa tuotteissa on omat huonot puolensakin.
– Monet gluteenittomat tuotteet sisältävät vähemmän elimistölle välttämättömiä kuituja. Kuidun liian vähäinen saanti vaikeuttaa suolen toimintaa, jonka seurauksena voi saada ikävät mahaoireet. Gluteenittomat leipäviipaleet voivat myös olla isompia, jolloin energiansaanti lisääntyy, kertoo ravitsemusterapeutti Sanna Arnala Keliakialiitosta.
– Eikä tuotteita ole myöskään helppo löytää esimerkiksi ulkomailta, Arnala vielä lisää ja muistuttaa samalla, että gluteeniton elämä on ennen kaikkea sairauden hoitoa.
Kallista lystiä
Gluteenittomien tuotteiden hinta voi olla monelle yllätys. Ruokavalio ei ole halpa.
– Eläminen on kalliimpaa, kun ostat vain gluteenittomia tuotteita. Ne tuotteet ovat ihan tuplastikin kalliimpia, Sanna Reiman selittää.
Gluteenittoman elämän on laskettu aiheuttavan kuukaudessa ylimääräisiä kustannuksia 65 euroa. Keliaakikko saa kustannuksiin Kelalta korvausta 23,60 euroa kuukaudessa. Ilman keliakiadiagnoosia korvausta ei saa.
Keliaakikon perheessä monia tuotteita joudutaan ostamaan kaksin kappalein, joten sekin lisää kustannuksia.
– Meillähän täytyy olla omat margariinipaketitkin. Gluteenittomien leipien muruja ei saa päästä minun suuhuni, joten minulla on oma margariini ja pojilla on oma, Sanna sanoo ja voitelee samalla sämpylää pojalleen.
Yksi leivänmurunen voi siis sairastuttaa keliaakikon. Siksi gluteenittomien tuotteiden on pysyttävä gluteenittomina niin kaupan hyllyillä kuin ravintoloissakin. Jos laihduttajat lisäävät kysynnällään gluteenittomien tuotteiden kehittelyä ja tarjontaa, voi heillä olla myös negatiivisia vaikutuksia. Jos gluteenittomaan ruokaan ja sen valmistamiseen suhtaudutaan välinpitämättömästi, voi keliaakikoiden sairauden hoito vaarantua.
Asiantuntijat:
RIITTA HAARANEN, keliakiahoitaja, Oulun yliopistollinen sairaala
SANNA ARNALA, ravitsemusterapeutti, Keliakialiitto
Toimittaja: MIRA PELO
Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 23.11.2015