Hyppää pääsisältöön

Kansallinen veteraanipäivä 27.4.

 Etulinjan "veteraaneja" juttutauolla Vuosalmen sillanpääasemassa 24.7.1944.
Etulinjan "veteraaneja" juttutauolla Vuosalmen sillanpääasemassa 24.7.1944. Etulinjan "veteraaneja" juttutauolla Vuosalmen sillanpääasemassa 24.7.1944. Kuva: SA-kuva jatkosota,Kannaksen suurhyökkäys 1944

Kansallista veteraanipäivää vietetään sotiemme veteraanien kunniaksi. Ensimmäisen kerran juhlapäivää vietettiin 1987. Tuolloin itsenäinen Suomi täytti 70 vuotta.

Huhtikuun 27. päivä on sama kuin Lapin sodan päättymispäivä vuonna 1945. Sitä pidetään viimeisenä päivänä, jolloin Suomi oli sodassa.

Veteraanien muistopäivä on uusimpia juhliamme. Juhlapäivää kunnioitetaan juhlaliputuksella ja elossa olevien sotaveteraanien muistamisella. Veteraanipäivälle on haluttu antaa rauhantahtoinen leima, eikä siitä syystä ole sattuma, että ajankohdaksi on valittu sodan päättymisen muistopäivä.

Kotiinpaluu sodan kauhuista

Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan kahdesti, ensin yksin talvisodassa (1939-1940) ja sitten Saksan rinnalla jatkosodassa (1941-1944). Kun saksalaisjoukot oli Neuvostoliiton vaatimuksesta karkotettava Suomesta, puhkesi Saksan ja Suomen välille Lapin sota (1944-1945). Kolmessa sodassa palveli kaikkiaan noin 600 000 miestä ja 100 000 naista.

Vaikka Suomi säilytti itsenäisyytensä, sotien hinta oli kova. Menehtyneitä oli lähes 100 000, ja yhtä suuri joukko palasi kotiin pysyvästi vammautuneena. Fyysisten vammojen ohella moni kantoi syviä psyykkisiä vaurioita. Sotainvalidit ja kaatuneiden omaiset vaativat huolenpitoa, ja sodan aiheuttamat tuhot oli korjattava.

Ilmavalvontalotta Rovaniemen Pöyliövaaralla helmikuussa 1940.
Ilmavalvontalotta Rovaniemellä helmikuussa 1940. Jatkosodan jälkeen useat järjestöt, kuten Suomen Aseveljien Liitto ja Lotta Svärd, lakkautettiin rauhanehtoja tulkiten "fasistisina". Lotat leimattiin myös kevytkenkäisiksi. Lottien virallinen maineenpalautus tapahtui vasta vuonna 1991. Ilmavalvontalotta Rovaniemen Pöyliövaaralla helmikuussa 1940. Kuva: SA-kuva Ilmavalvonta,talvisota

Jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhan ehtoihin kuuluivat isot sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Suomi oli myös joutunut luovuttamaan sille noin kymmeneksen pinta-alastaan, ja luovutetuilta alueilta siirtyneet lähes puoli miljoonaa suomalaista olivat nyt vailla kotia ja elantoa.

Jälleenrakennuksen ja sotakorvausten aika

Asuntopula oli kiireellisimpien ratkottavien asioiden joukossa. Asuntoja oli tuhoutunut sodassa, uudet tulijat oli asutettava ja rintamalta palanneet miehet alkoivat perheellistyä vilkasta tahtia. Sotien jälkeen syntyvyys Suomessa oli huipussaan.

Myös sotakorvausten maksaminen vaati työvoimaa. Sotainvalidien auttaminen takaisin työelämään oli sekä yksilön että yhteiskunnan etu.

Oma päivä arvonannon merkiksi

Suomi oli muiden toisessa maailmansodassa hävinneiden maiden tapaan todettu Pariisin rauhansopimuksessa syylliseksi sotaan. 1980-luvulla, kun Neuvostoliitto alkoi uudistua ja idän ja lännen välinen kylmä sota lientyä, oli ilmapiiri viimein valmis avoimelle puheelle viime sodista ja niiden veteraaneista.

Silloin myös veteraanijärjestöt ehdottivat pääministeri Kalevi Sorsan tuella, että Suomeen saataisiin kansallinen veteraanipäivä. Veteraanien oli aika saada käytännön tuen ohella julkista arvostusta Suomen itsenäisyyden puolustamisesta.

Veteraaneja Pirkkahallissa vuonna 2001.
Veteraaneja Pirkkahallissa vuonna 2001. Veteraaneja Pirkkahallissa vuonna 2001. Kuva: Arja Lento / Yle sotaveteraanit,kansallinen veteraanipäivä,Pirkkahalli

Ensimmäistä kertaa kansallista veteraanipäivää vietettiin 27.4.1987. Kansallisena veteraanipäivänä Suomen eri kunnissa järjestetään paikallisia juhlia ja muita tapahtumia. Myös kouluissa juhlapäivä saatetaan ottaa huomioon.

Veteraanien perintö

Itsenäisyyden puolustamisen jälkeen sodan käynyt sukupolvi loi pohjaa nykyiselle hyvinvointivaltiolle ja jälleenrakensi sodan vaurioittamaa Suomea. Sotakorvaukset saatiin maksettua, ainoana maana maailmassa.

Vuonna 2018 Suomessa elää edelleen 14 000 sotiemme veteraania. Heidän keski-ikänsä on jo korkeat 93 vuotta. Tammenlehvän Perinneliitto, jonka veteraanijärjestöt perustivat vuonna 2003, hoitaa ja vaalii Suomen vuosina 1939-1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinteitä.

Lähteinä käytetty mm. Markku Honkasalo: Sotiemme veteraanin päivä 1987-2007 - kansallinen veteraanipäivä 20 vuotta, Yle, Tammenlehvän Perinneliitto, Sotiemme Veteraanit -varainhankinta.

Hoivatkaa, kohta poissa on veljet,
muistakaa: Heille kallis ol' maa.
Kertokaa lastenlapsille lauluin:
Himmetä ei muistot koskaan saa!”

Kertosäe laulusta Veteraanin iltahuuto.
Säv. ja san. Kalervo Hämäläinen

Edit 27.4.2017: Muokattu mobiilitekstiä
Edit 26.4.2018: Vaihdettu pääkuva, lisätty tekstisisältöä ja muokattu linkkejä
Edit 27.4.2018: lisätty kuva, muokattu mobiilitekstiä

Kommentit

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?