Sota vei pienen Kosovon maailmanpolitiikan keskiöön

Kosovon pääkaupunkia Pristinaa koristaa Bill Clintonin tervehdys. Bill Clinton julisteessa. Kuva: yle kuvanauha Bill Clinton

Julkaistu 04.04.2013 - 13:55. Päivitetty 09.09.2020 - 13:58

Kosovo on pieni maa-alue keskisellä Länsi-Balkanilla. Silti sen merkitys maailmanpoliittisesti oli suuri vuosituhannen vaihteessa, kun Jugoslavian hajoamissodat levisivät valtioliiton köyhimpään osaan.

Kosovon (albaniaksi Kosova, serbiaksi Kosovo) historia maailmanpolitiikan näyttämönä alkaa jo keskiajalta Kosovo Poljen taistelusta. Vuonna 1389 serbien ja osmanien välillä käyty taistelu päättyi osmanien voittoon ja johti Serbian romahtamiseen. Taistelun merkitystä nostettiin 1980-luvun nationalismin aallossa, ja monet serbit pitävätkin juuri tämän taistelun vuoksi Kosovoa historiallisena osana Serbiaa.

Kosovoa asuttavat albaanit, joiden osuus kasvoi Jugoslavian aikana. Tito houkutteli albaaneja muuttamaan Kosovoon Albaniasta paremman elämän perässä. Vaikka Kosovo oli Jugoslavian kehittymättömintä aluetta, siellä oli silti eristäytynyttä Albaniaa korkeampi elintaso.

1980-luvulla serbinationalismi voimistui ja albaanit ajettiin ahtaammalle. Yliopisto ja koulujen opetussuunnitelmat muutettiin serbikieliseksi. Tämä ajoi albaanit pois koulutuksesta. Jo vuonna 1981 kahakoitiin Kosovossa. Vastakkain olivat Albaniaan liittymistä vaativat lakkoilijat ja serbipoliisit ja –armeija.

1990-luvulla Serbian ote Kosovosta voimistui. Kosovon vapautusarmeija UCK aloitti vuonna 1995 laajamittaisen vastarinnan. Aseita he saivat kaaokseen ajautuneesta Albaniasta. Vuoteen 1998 asti UCK laajensi hallitsemaansa aluetta Kosovossa, kunnes Serbian presidentti Milosevic lähetti joukkonsa kukistamaan UCK.

Toistuivatko Bosnian virheet?

Sotatila lähti laajenemaan Drenican alueelta muualle Kosovoon. Kansainvälinen yhteisö vastasi lähettämällä aseettomia Etyjin tarkkailijoita valvomaan. Mitään valvottavaa sinänsä ei ollut, sillä rauhasta ei ollut tietoakaan. Pelättiin, että maailma tekisi samat virheet kuin Bosnian sodassa (linkki vie toiseen artikkeliin), jossa YK-sotilaiden mandaatti pakotti heidät katsomaan vierestä, kun siviilejä teurastettiin.

Etyjin tarkkailijat olivat Pristinassa ja vaikka heille oli luvattu vapaa pääsy koko maahan, ei näin käytännössä tapahtunut, kuten A-studion Atlaksesta nähdään.

Vuonna 1999 konflikti oli jo kääntynyt sodaksi. Pakolaisleirillä Montenegrossa toivottiinkin jo ulkomaiden väliintuloa. Pakolaisnainen sanoi lähteneensä, kun serbit olivat tunkeutuneet sairaalaan, jossa hän oli töissä.

”Tänään tuli musta pakettiauto ja naamioituneita miehiä. He yrittivät kaapata minut, mutta pakenin. Tilanne on pahempi kuin Bosniassa aikoinaan”, hän kertoo. Ihmisiä tapettiin mielivaltaisesti. Vanha nainen kertoo, kuinka hänen poikansa nöyryytettiin ja tapettiin hänen silmiensä edessä.

Vuonna 1999 Nato aloitti pommitukset Serbiassa. Tarkoituksena oli pakottaa Serbia rauhaan. Pommitukset kestivät kymmenen viikkoa ja tuhosivat valtiollisten kohteiden lisäksi muun muassa tv-aseman ja sen sisällä työskennelleet toimittajat.

Lopulta sota päättyi, kun pommitukset olivat laajentuneet Serbian pääkaupunkiin Belgradiin. Sodan seurauksena Kosovosta tuli jaettu maa. Jakolinja menee Mitrovican kaupungin läpi kulkevassa joessa. Sen pohjoispuolella puhutaan serbiaa, maksetaan dinaareilla ja kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla. Eteläpuolella puhutaan albaniaa, maksetaan euroilla ja kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla.

Vaikka sota loppui, konflikti jäi. Ongelmat albaanien ja serbien välillä eivät poistuneet rauhansopimukseen. Tilanne oli muutamassa vuodessa kääntynyt päälaelleen. Nyt albaanit uhkasivat serbien olemassaoloa.

Vuonna 2006 lähetetyssä Ulkolinjan reportaasissa käsitellään Balkanin herkkää tilannetta. Presidentti Martti Ahtisaari yrittää rakentaa pysyvää ratkaisua, jonka kaikki osapuolet voisivat hyväksyä. Tässä hän ei kuitenkaan onnistunut, sillä vuonna 2008 Kosovo julistautui itsenäiseksi. Serbia ei itsenäisyyttä hyväksynyt vaan pitää Kosovoa omana maakuntanaan.

Ohjelmia on pätkitty tekijänoikeudellisista syistä.

Kosovo Poljen taistelu oli vuonna 1389 serbien ja ottomaanien välillä käyty taistelu. Ottomaanit voittivat, mutta taistelun vuoksi serbit pitävät Kosovoa pyhänä maanaan. Myyttiä taistelusta vahvistettiin serbinationalismin noustessa 1980- ja 1990-luvuilla.

Kosovon serbejä ja muita etnisiä vähemmistöjä pakeni kodeistaan 245 000 henkeä vuonna 1999 joko Serbian puolelle tai Kosovon sisällä. Vuonna 2011 225 000 oli edelleen sisäisinä pakolaisina. Sodan jälkeen Kosovon äärialbaanit kohdistivat monesti väkivaltaankin yltävää terroria jäljelle jäänyttä serbiväestöä kohtaan. Albaanit murhasivat sotaa seuranneina vuosina kymmeniä serbejä. Kosovo itsenäistyi 17. helmikuuta 2008. Vaikka monet Kosovon albaanit juhlivatkin tätä, Serbia ei ole virallisesti tunnustanut Koosvon itsenäisyyttä tähän päivään mennessä. Niinpä kiista Kosovosta hiertää yhä serbien ja albaanien välejä, vaikka kaikki serbit eivät vastusta itsenäistä albaanien hallitsemaa Kosovoa.

Lähde: Wikipedia