Hyppää pääsisältöön

Kuvitteellinen sota sai aikaan paniikin

Seuraava sota -kuunnelma aiheutti tahatonta paniikkia vuonna 1985, kun osa kuulijoista luuli kolmannen maailmansodan oikeasti syttyneen.

Tietolaatikko

Jan Hartmanin alkuperäinen kuunnelma (eng. The Next War) valittiin vuoden kuunnelmaksi Yhdysvalloissa 1984. Suomessa kuunnelman ohjasi Väinö Vainio.

Seuraava sota -kuunnelman aiheena on Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välinen kriisi, joka kärjistyy ydinsodaksi. Suuret kaupungit tuhoutuvat ja lopulta koko maailma on radioaktiivisen säteilyn peitossa.

Seuraava sota -kuunnelmaa tehdessä otettiin huomioon Orson Wellesin Maailmojen sota -kuunnelman aiheuttamat reaktiot vuonna 1938. Maailmojen sota kuvasi tilannetta, jossa marsilaisten hyökkäys alkaa pienestä New Jerseyyn kaupungista. Orson Wellesin kuunnelman säikäyttäessä amerikkalaisia radio oli vielä suhteellisen uusi median muoto, eikä normaalin radiolähetyksen tapaan rakennettua kuunnelmaa ymmärretty pelkkänä fiktiona.

Myös Seuraava sota perustuu radiolähetykselliseen kerrontaan ja siinä toimittajat eri puolilta maailmaa kuvaavat tilanteen kärjistymistä. Sekaannusten välttämiseksi Seuraava sota -kuunnelman alussa ja sen aikana muistutettiin, että kyseessä on fiktiivinen dokumentti. Todentuntuinen kuunnelma kuitenkin säikäytti osan kuulijoista ja yhteydenottoja tuli sekä Ylelle, että terveyskeskuksiin. Soittajat olivat huolissaan lähinnä ikäihmisistä, jotka eivät ymmärtäneet, että kyseessä on kuunnelma. Soittajien joukossa oli myös yksin kotona olleita lapsia, jotka eivät tienneet mistä on kysymys.

Teatteriosaston päällikkö Mirjam Polkunen oli yllättynyt kuunnelman aiheuttamasta hätääntymisestä. Polkusen mukaan kuunnelmaa ei olisi lähetetty lainkaan, jos sen vaikutukset olisi tiedetty etukäteen.

Teksti: Amanda Stavén

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto