Hyppää pääsisältöön

Metsäsuomalaiset loitsuivat itsensä unohduksiin

Norjan ja Ruotsin metsissä oli vuosisatoja myyttisiä suomalaisyhteisöjä. Valtaväestö vältteli heitä, sillä suomalaisista kerrottiin hurjia tarinoita noituudesta ja loitsuista. Heidän perinteensä ja yhteisönsä luultiin jo kadonneen, kunnes 1800-luvulla suomalainen tutkimusmatkailija löysi metsäsuomalaiset uudelleen.

Ruotsi houkutteli kaskenpolttotaidoistaan kuuluja savolaisia ja pohjoishämäläisiä Keski-Ruotsin laajoihin asuttamattomiin metsiin maanviljelijöiksi jo 1500-luvulla muun muassa seitsemän vuoden verovapaudella. Myös tuolloin käydyt sodat vaikuttivat maastamuuttoon.

Metsäsuomalaiset jäivät jo osittain unohduksiin metsiin, osa oli myös integroitunut paikalliseen väestöön, kunnes Carl Axel Gottlund matkasi Ruotsiin keräämään metsäsuomalaisten kansanperinnettä.

Gottlund oli suomalainen kielten tutkija, joka oli Turussa opiskellessaan saanut romanttisen herätyksen. Hän teki 1800-luvun alussa tutkimusmatkoja metsäsuomalaisten pariin ja tallensi heidän runojaan, laulujaan ja ennen kaikkea loitsujaan.

Loitsut olivat säilyneet parhaiten, sillä ne olivat edelleen käytössä. Loitsuihin ja kirouksiin uskottiin, mutta niiden pääasiallinen tehtävä oli varmistaa asutuksien eristyneisyys.

Metsäsuomalaisten kulttuurista on voitu päätellä myös Suomen kulttuuriperinteiden historiaa. Metsäsuomalaisilla ei ollut kalakukkoa, talkkunaa tai piiraita. Näistä on voitu päätellä, että nämä perinteet ovat saapuneet Savoon metsäsuomalaisten muuton jälkeen.

Viimeinen suomea puhunut metsäsuomalainen kuoli 1970-luvulla, mutta metsäsuomalainen kulttuuri elää uutta nousukautta. Norjassa Svullryassa vietetään joka kesä metsäsuomalaisten kesäjuhlaa, jonka aikana alue julistetaan Metsäsuomalaisten tasavallaksi. Ruotsissa metsäsuomalaisten vanhat alueet ovat nykyään perinneseutua, Finnskogarna. Ruotsin prinssi Danielilla on metsäsuomalaiset sukujuuret.

Gottlundin syntymäpäivänä 24.2. vietetään Ruotsissa ruotsinsuomalaisten päivää. Hän rakennutti suomalaismetsiin kirkkoja ja paransi suomalaisten asemaa Ruotsissa aikana jolloin nälänhätä vaivasi erityisesti metsäsuomalaisia, mutta hän myös käytti asemaansa yhteisöissä hyväksi. Omissa muistelmissaan hän kertoo maanneensa sammuneen piian.

Hänellä oli myös valtapyrkimyksiä ja pyrki luomaan suomalaisen kihlakunnan Ruotsin ja Norjan rajalle, jonka johtaja hän itse olisi. Kihlakuntaa ei koskaan rakennettu.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto