Hyppää pääsisältöön

Metsäsuomalaiset loitsuivat itsensä unohduksiin

Norjan ja Ruotsin metsissä oli vuosisatoja myyttisiä suomalaisyhteisöjä. Valtaväestö vältteli heitä, sillä suomalaisista kerrottiin hurjia tarinoita noituudesta ja loitsuista. Heidän perinteensä ja yhteisönsä luultiin jo kadonneen, kunnes 1800-luvulla suomalainen tutkimusmatkailija löysi metsäsuomalaiset uudelleen.

Ruotsi houkutteli kaskenpolttotaidoistaan kuuluja savolaisia ja pohjoishämäläisiä Keski-Ruotsin laajoihin asuttamattomiin metsiin maanviljelijöiksi jo 1500-luvulla muun muassa seitsemän vuoden verovapaudella. Myös tuolloin käydyt sodat vaikuttivat maastamuuttoon.

Metsäsuomalaiset jäivät jo osittain unohduksiin metsiin, osa oli myös integroitunut paikalliseen väestöön, kunnes Carl Axel Gottlund matkasi Ruotsiin keräämään metsäsuomalaisten kansanperinnettä.

Gottlund oli suomalainen kielten tutkija, joka oli Turussa opiskellessaan saanut romanttisen herätyksen. Hän teki 1800-luvun alussa tutkimusmatkoja metsäsuomalaisten pariin ja tallensi heidän runojaan, laulujaan ja ennen kaikkea loitsujaan.

Loitsut olivat säilyneet parhaiten, sillä ne olivat edelleen käytössä. Loitsuihin ja kirouksiin uskottiin, mutta niiden pääasiallinen tehtävä oli varmistaa asutuksien eristyneisyys.

Metsäsuomalaisten kulttuurista on voitu päätellä myös Suomen kulttuuriperinteiden historiaa. Metsäsuomalaisilla ei ollut kalakukkoa, talkkunaa tai piiraita. Näistä on voitu päätellä, että nämä perinteet ovat saapuneet Savoon metsäsuomalaisten muuton jälkeen.

Viimeinen suomea puhunut metsäsuomalainen kuoli 1970-luvulla, mutta metsäsuomalainen kulttuuri elää uutta nousukautta. Norjassa Svullryassa vietetään joka kesä metsäsuomalaisten kesäjuhlaa, jonka aikana alue julistetaan Metsäsuomalaisten tasavallaksi. Ruotsissa metsäsuomalaisten vanhat alueet ovat nykyään perinneseutua, Finnskogarna. Ruotsin prinssi Danielilla on metsäsuomalaiset sukujuuret.

Gottlundin syntymäpäivänä 24.2. vietetään Ruotsissa ruotsinsuomalaisten päivää. Hän rakennutti suomalaismetsiin kirkkoja ja paransi suomalaisten asemaa Ruotsissa aikana jolloin nälänhätä vaivasi erityisesti metsäsuomalaisia, mutta hän myös käytti asemaansa yhteisöissä hyväksi. Omissa muistelmissaan hän kertoo maanneensa sammuneen piian.

Hänellä oli myös valtapyrkimyksiä ja pyrki luomaan suomalaisen kihlakunnan Ruotsin ja Norjan rajalle, jonka johtaja hän itse olisi. Kihlakuntaa ei koskaan rakennettu.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto