Hyppää pääsisältöön

Vaneritehtailija Hanna Parviainen oli Säynätsalon hallitsija

Hanna Parviainen peri sukunsa vaneri- ja puuteollisuuden vuonna 1925. Pian hänet opittiinkin tuntemaan loisteliasta elämää viettävänä hyväntekijänä.

Vuonna 2000 tehdyssä radiodokumentissa uppoudutaan Suomen ensimmäisen naiskauppaneuvoksen ja hyväntekijän elämään.

Vuonna 1874 Jyväskylässä syntynyt Hanna opiskeli Genevessä ja Tukholmassa. Hän oli tottunut luksuselämään Euroopan seurapiireissä. Tehtailijaa Hannasta ei pitänyt tulla, vaan hänen veljensä Walter oli perinyt isänsä tehtaat. Walter kuitenkin kuoli äkillisesti, jättäen nuorimmalle sisarelleen vastuun imperiumista.

Hanna kiinnitti huomiota tehtaan työntekijöiden sosiaalisiin oloihin, rakennuttaen niin kirkon, vanhustentalon kuin päiväkodinkin. Työläisilleen hän pyysi elämäntoveriaan arkkitehti Wivi Lönniä suunnittelemaan talomallin. Jokaiseen työläiskotiin tehtailija lahjoitti omenapuun ja marjapensaita. Omenapuusta tuli Säynätsalon symboli ja merkki Hanna Parviaisen hyväntekeväisyydestä.

Erityisesti lähellä hänen sydäntään olivat naisjärjestöt, joille hän rahoitti toimitiloja ja lahjoitti rahaa.

Hanna ja Wivi matkustivat yhdessä ympäri Euroopan kylpyläkaupunkeja ja heillä oli yhteinen asunto Pariisissa. Lopulta 1930-luvun lama pakotti myymään tehtaat ja he muuttivat Helsinkiin, Wivin suunnittelemaan NNKY:n taloon, jota Hanna oli rahoittanut.

Hanna Parviainen kuoli Helsingissä vuonna 1938.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto