Hyppää pääsisältöön

Äänien illoissa kuunnellaan kadonneitakin ääniä

Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin, höyrykoneesta Wartburgiin ja pärehöylästä hammasporaan — unohtamatta lirinää, lorinaa tai pimpahdusta. Jukka Mikkolan toimittamat Äänien illat ovat kaivaneet esiin ääniä menneisyydestä ja nykyisyydestä. Miltä maailmamme on kuulostanut? Mitkä äänet ovat kokonaan hiljenneet? Millainen on suomalainen äänimaisema?

Äänien iltojen perusajatus on ollut tarjota uusi näkökulma radion perusmateriaaliin eli ääniin. Ohjelmissa on haluttu rohkeasti luottaa siihen, mikä on radiolle ominaisinta ja historiallisesti olennaisinta: äänet ja niiden luomat mielikuvat, puhe, tarinat ja keskustelu. Kaikki ohjelmat ovat olleet suoria, noin kaksituntisia kontaktilähetyksiä.

Äänet ja äänimaisemat saattoivat etukäteen tuntua abstraktilta ja vaikealta kontaktilähetyksen aiheelta, mutta jo ensimmäisen ohjelman herättämä laaja kiinnostus ja innostus kertoivat, että äänet ja äänimaisemat ovat radion kuuntelijoille tärkeä, tunteita ja muistoja herättävä aihepiiri. Toiveita ja tarinoita saapui neljään ensimmäiseen lähetykseen useita satoja, puheluita tuli jokaiseen lähetykseen kymmenittäin

Ensimmäisen Äänien ilta -lähetyksen (Suomalainen äänimaisema, 17.1.2012, ks. ylinnä) teemana oli suomalainen äänimaisema, ja asiantuntijavieraina studiossa olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja tutkijatohtori Heikki Uimonen.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Maaseutu kesäpäivänä, pääskysiä, Haapkylä 1981. 2) Paul Ankan konsertin yleisöääniä, Helsinki, Linnanmäki 1959. 3) Veneen huhuilu, Aatu Hämäläinen, Leppävirta 1963. 4) Pottu-Olli ja kaiku, tarina, kotiseutuneuvos Matti Hiltunen, Nurmes, puhelu. 5) Turun ortodoksisen kirkon kello, soittaa Pavel Vierikko. 6) Hirvimetsällä, ajometsästyksen ääniä. 7) Stereotesti, Yleisradio 1972. 8) Rautatieaseman kuulutuksia, Tampere. 9) Susien ulvontaa, Ähtäri 1994. 10) Postin leimaamista, käsinleimausta, Helsingin pääposti 1966. 11) Lehmän lypsäminen, käsinlypsyä ämpäriin, Lammi 1974. 12) Rautatieaseman asemalaituri, Helsinki 1958.

Toisen lähetyksen (14.2.2012) teemana olivat yksittäiset äänet, ”äänien ihmeellinen maailma” ja asiantuntijavieraina studiossa olivat säveltäjä Juhani Nuorvala ja äänitaiteilija Petri Kuljuntausta.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Kaappikellon käyntiääni, 1968. 2) Poretabletti vesilasissa. 3) Pakkauskone tupakkatehtaassa, Hyrylä 1958. 4) Tunturi-mopo (”Pappatunturi”) vm. 1968, Nummela. 5) Höyryveturi, ”Ukko-Pekka”, 1957. 6) Heinäsirkan siritystä, 1997. 7) Harmaahylkeen poikanen (”kuutti”) ääntelee, Porvoo 1997. 8) Radioasemien hakuääniä, 1969. 9) Ukkonen järven yllä, salamointia, jyrinää. 10) Höyrykone, vm. 1919. 11) Lyijykynällä kirjoitetaan, lähiääni. 12) Australialainen Albertin lyyralintu, ”matkijalintu”. 13) Satakielen (Luscinia luscinia) laulua, 1973. 14) Mölysammakoiden (Rana ridibunda) ääntelyä, 1998. 15) Wickström-venemoottori, keskimoottori, puinen kalastusvene, Rosala 1990. 16) Hevonen syö tallissa, rouskutusta 1971. 17) Scanian tukkirekka, Scania 142 vm. 1981. 18) Yleisradion kuuluttaja Kaisu Puuska-Joki, kuulutus: ”Hyvää yötä…”

Äänien iltojen äänitoiveita ja -muisteluita on voinut lähettää etukäteen Yle Radio Suomen Internet-sivujen kautta, ja sähköpostitoiveita on tullut runsaasti myös lähetysten aikana. Kolmannessa ja neljännessä ohjelmassa suoran lähetyksen rinnalla oli mukana Twitter, ja lähetyksissä käytettiin teknistä järjestelyä, jolla toivottuja ääniä ja äänimaisemia saatiin poimittua Radioarkiston Tehoste-kannasta lähetyksen kestäessä, lähes reaaliaikaisesti. Kuulijoiden kokemukset ja muistot liittyivät ääniin, ja äänimaisemien kautta aukenivat sielunmaisemat, historiat ja kokonaiset elämät.

Kolmannen lähetyksen (13.3.2012) teemana oli äänillä kertominen, ja asiantuntijavieraina studiossa olivat äänisuunnittelija Tiina Luoma ja säveltäjä Max Savikangas.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Heikko jää, putoaminen veteen, Retlahti 1988. 2) Puimakone, Lohtaja 1957. 3) Maitoseparaattori, käsikäyttöinen, Tutjunniemi 1975. 4) Puhelinlankojen laulua, Ojakkala 1987. 5) Pimpahdus (äänitehoste). 6) Viljan niittoa viikatteella, heinäsirkkoja, vihtomista ja löylynheittoa saunassa (äänikooste). 7) Lirinä, lorina ja lumpsahdus (äänitehosteita). 8) Lumpsahdus ja pulahdus (äänitehosteita). 9) Mattojen tamppausta, kaupunki, sisäpiha, Helsinki, Kruununhaka 1973. 10) Merisää, Yleisradio, Carl-Erik Creutz 1972. 11) Höyryveturi, ”Ukko-Pekka”. 12) ”Aika”, ”Himmeli” ja ”Paha haju” (äänitehosteita). 13) Ampiaisia, pesän rakennusta. 14) Kivenhakkausta, Porkkala 1959. 15) Raamisaha, Matkun saha 1974. 16) Moottorisaha ja puun kaatuminen. 17) Puun kaatuminen (2 käsiteltyä ääntä). 18) Lämärin ääni jääkiekkokaukalossa. 19) Kottarainen, matkii erilaisia ääniä, Savonlinna, Houkinniemi 1982.

Usein toivotut urbaanit äänet ovat olleet erilaisten koneiden ja kulkuneuvojen ääniä: höyryvetureiden ja eri automallien ääniä. Myös mahdottomat tai mielikuvituksen rajoja koettelevat äänitoiveet ovat kuuluneet asiaan: mehiläisparven ja lähestyvän junan yhtaikainen ääni, puhalluskukan puhaltaminen, pyörremyrsky, kirahvin ääni, Kajaanin Anttilan liukuportaat, mummopieru, weddellinhylje ja Äänisen aallot.

Neljännessä Äänien illassa (10.3.2013) oltiin jälleen suomalaisessa äänimaisemassa ja arkisen ympäristömme äänissä, vieraina olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja professori Heikki Uimonen.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Lähestyvän junan ja mehiläisparven yhtaikainen ääni, kooste kahdesta tehosteesta. 2) Surmanajoa tivolissa, Kuopio 1970. 3) Sade ja ukkonen, kooste kahdesta tehosteesta. 4) Lestadiolaisseurat, teltasta kuuluva liikutuksen ääni, kiljumista, 1967. 5) Pärehöylä, 1967. 6) Viikatteen terotus liipalla eli kovasimella, 1978. 7) Puimakone eli tappuri, Lohtaja 1957. 8) Merisää, YLE Radio Suomen suora lähetys. 9) Järven jäätyminen, Retlahti 1990. 10) Hammaspora, useita ääniä, 1958. 11) Aikataulun fläpätys (mekaaninen aikataulu), Helsinki-Vantaan lentoasema 2004. 12) Höyryveturi, vihellys ja lähtö, Forssa 1972. 13) Tykistö, kooste tehosteista. 14) Pihaleikit ja -lorut (”Maalari maalas taloa...” ja ”Puhdas selkä vastapesty...”), Vihti 1981. 15) Wartburg, vuosimalli 1982, Karkkila 1983. 16) Ifa F9, 1957. 17) Saunan kiuas, löylynheitto ja vihtominen, Partalansaari 1974. 18) Yleisradion väliaikamerkkejä ("Pim pam pulla") eri vuosikymmeniltä (1930-luvulta alkaen).

Äänien iltoihin on myös toivottu epämukavia tai pelottavia ääniä: hammasporaa, tykistökeskitystä ja suden ulvontaa. Viidennessä lähetyksessä (13.10.2013) kuunneltiin syksyisen illan tunnelmissa muun muassa tällaisia ääniä.

Vieraina olivat jälleen professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja professori Heikki Uimonen. Mukana oli myös äänisuunnittelija Tiina Luoman haastattelu äänistä ja niiden pelottavuudesta.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Myrskytuuli, äänikooste. 2) Villikissa, Korkeasaari, Helsinki 1969 3) Sudet ulvovat, Ähtäri 1994. 4) Mies syö omenaa, lähiääni, 1976. 5) Junan ja kiskojen kirskuntaa, äänikooste, 1980-luku. 6) ”Suolaa suolaa, enemmän suolaa”, fakiiri Kronblom, tv-ohjelma Sirkus Papukaija, 1960-luku. 7) Suihkukoneiden ”sonic boom” -ääniä, äänivallin rikkoutumisen aiheuttamia pamahduksia. 8) Maanjäristys, äänikooste. 9) ”Kuu paistaa kelmeästi, kuollut ajaa keveästi…”, äänikooste. 10) Äänisuunnittelija Tiina Luoman haastattelu. 11) Kollikissat tappelevat ja mouruavat. 12) Juopuneet miehet hoilottavat, Helsinki 1970. 12) Lehtipuhallin, Skansen, Tukholma, Ruotsi 1986. 13) Liitu vinkuu liitutaulun pinnassa, 1969. 14) Lautasen raapimista haarukalla, Helsinki 2013. 15) Hyttysten ininää, Marjonniemi 1995. 16) Sammakot kurnuttavat, Ähtäri 1975. 17) ”Joulupukki saapuu”, ote Markus-sedän lastenohjelmasta vuodelta 1953. 18) Polkupyörän räpätin, Vihti 1993. 19) Pirunviulu, Retlahti 1993. 20) Lehtopöllö, Teisko 1991.

Kuudennessa Äänien illassa kiikarissa olivat erilaisten koneiden ja laitteiden tuottamat äänet. Pitävätkö kaikki piipittävät, puhuvat ja monilla tavoilla soivat ja ääntelevät laitteet liikaa meteliä? Vieraina olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja professori Heikki Uimonen.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Kaupan kassakone, viivakoodin lukulaite, Nummela 2003. 2) Basicode-koodia, Ylen Silikoni-ohjelma 1986. 3) Styroxin sahausta, lautasaha, Helsinki 2014. 4) Puhuva hedelmä- ja vihannesvaaka, Lohja 1986. 5) Rotaatiopainokone, Yhteiskirjapaino Oy 1958. 6) Commodore 64 –tietokoneen näppäimistö, Helsinki 1984. 7) C-kasetin kelausääni, Pornainen 2014. 8) VHS-nauhurin kelausääni, Helsinki 2014. 9) Lypsykoneen käyntiääni, kaksipyttyinen, 1978. 10) Puhuva hissi, miesääni, näkövammaisten keskus Iiris, Helsinki 2014. 11) Puhuva hissi, naisääni, näkövammaisten keskus Iiris, Helsinki 2014. 12) Telex eli kaukokirjoitin, Turku 1968. 13) Reikäkortinlukija, 1971. 14) Kaappikellon raksutus, Yle, Fabianinkadun studio 1961. 15) ”Vesioinas”-vesipumppu eli ”oinaspumppu”, käyntiääni. 16) Vinttikaivo, 1976, Lappi. 17) Mikroaaltouuni, käyntiä ja helähdysääni, Pasila 2009. 18) Helsingin rautatieasema, kuulutuksia, Helsinki 2014. 19) Tehtaan kellokortin leimauslaite, 1969. 20) Puhuva nukke, 1970.

Äänien iltojen suosituimpia äänitoiveita ovat olleet erilaiset menneen maailman äänet, usein maalaiselämään ja -ympäristöön liittyvät äänet: kotieläinten äänet, separaattori, traktori, lypsykone, hevosvetoinen niittokone, eri traktorimallit, venemoottorit ja luonnonilmiöiden äänet.

Seitsemännessä lähetyksessä (12.10.2014) teemana oli ”Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat” ja samanniminen syksyllä 2014 alkanut äänimaisemien keruukilpailu. Vieraina olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä, professori Heikki Uimonen ja äänitaiteilija Simo Alitalo.

Lähetyksen äänet: 1) ”Mikrofoni vierailee Kuopion satamassa”, näyte radio-ohjelmasta vuodelta 1935. 2) Lipunmyyntiä Helsingin rautatieasemalla, näyte radio-ohjelmasta vuodelta 1939. 3) Matkustajakoneen ylilento, suihkukone, Kauniainen 1968. 4) Koski kohisee ja kuohuu, Käkkälöjoki, Enontekiö, 1983. 5) Muusikko Tuure Kilpeläisen puhelinhaastattelu. 6) Soutua puisella soutuveneellä tyynellä järvellä kuikan huudellessa, kooste. 7) ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen…”, ääntenlaskua, tasavallan presidentin vaali, 1956. 8) Hevonen ja reki talvisella tiellä, Vanjärvi, 1996. 9) Käsin lypsyä, Lammi, 1974. 10) Tavaratalo, Stockmann, leluosasto, Helsinki, 1970. 11) Sammakoiden kurnutusta, Ähtäri, 1975. 12) Elokuvaprojektori, filmin pujotus ja käyntiä, Helsinki, 1969. 13) Talvinen puro, äänitetty jään alta, Inari, 1976. 14) Hevosvetoinen niittokone, Ivalo, 1935. 15) Maxim-konekivääri, Hätilä, 1984. 16) Koiran vinkulelu, soitettu elävänä studiossa. 17) Höyryveturi, Karjaa, 1985.

Kahdeksannessa Äänien illassa (8.3.2015) vieraina olivat äänitaiteilijat ja äänien tutkijat Taina Riikonen ja Simo Alitalo.

Lähetyksen äänet: 1) Kännyköiden ääniä 1990-luvulta 2010-luvulle (kooste). 2) Pientilalla Ruovedellä vuonna 1938 ja Herttoniemen metroasemalla vuonna 2014 (kooste). 3) Poraus, piikkaus, koiran räksytys ja jäätelöauto (äänet peräkkäin, kooste). 4) Poraus, piikkaus, koiran räksytys ja jäätelöauto (äänet yhtaikaa, kooste). 5) Pankin laskunmaksuautomaatti, Vihti, 1998. 6) Höyryveturin vihellys, Karjaa – Hyvinkää –rata, 1985. 7) Ravien lähtökuulutus, Vermo, Espoo, 1980. 8) Yleisradion aikamerkki, 2015. 9) Hiihtoa puusuksilla, Loppi, 1980. 10) Karjan kutsuntaa, kutsuhuutoja, Tutjunniemi, Liperi, 1975. 11) Soutuveneessä, soutua, lasikuítuvene, Retlahti, Lohja, 1986. 12) Kuorsausta, mies, Oulu, 1987. 13) Maton piiskausta kaikuvalla pihalla, Kruununhaka, Helsinki, 1973. 14) Rynnäkkökiväärin latausääniä. 15) Separaattori, käsikäyttöinen Tutjunniemi, Liperi, 1975. 16) Kevään ääniä Villa Elfvikissä, Espoo, 2012. 17) Kivimurskaamo, 1967. 18) Porvoon hankiralli, 1968. 19) Dodge Charger V8 –moottorin ääntä, Vihti 1979. 20) Hevosrattaat, issikka, sillan ylitys, 1957, ja Hevosrattaat asfaltilla, vossikka, 1957. 21) Vastasyntynyt parkuu, Tampere, 1979. 22) Nautofoni, majakan sumusireeni, kaksi versiota, Utö, 1958. 23) Shepardin asteikko, nouseva + laskeva. 24)Traktori, Zetor, vuosimalli 1957, Vihti, 1993. 25) Yleisradion stereotesti, Pentti Fagerholm, 1972.

Yhdeksännen Äänien illan (18.10.2015) aiheena olivat muuttuvat suomalaiset äänimaisemat. Teema kytkeytyy samannimiseen suurhankkeeseen. Asiantuntijoina olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä, tutkijatohtori Meri Kytö ja professori Heikki Uimonen.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Ulataksin tilauskeskus, puhelinkutsuja. 2) Kaupassa ennen ja nyt (kooste); Elannon maitokauppa, Helsinki, Tehtaankatu, 1968, myymälä, Helsinki 1970, Prisma, Kouvola 2015.
3) Harrastukset ennen ja nyt (kooste): Lentopalloa, Helsinki 1969 ja joogasali, Lahti 2015. 4) Ylikäytävän varoituskello, Hyrylä 1969. 5) Hevonen syö, rouskuttaa heinää, Vihti 1971. 6) Viikatteen liippausta, teroitusta, Lohja, Koisjärvi, 1988. 7) Pajatso, Vihti 1971. 8) Pankkisalit: PYP:n pääkonttori, Helsinki 1958, KOP:n pääkonttori, Helsinki 1958, SKOP:in konttori, Helsinki 1970. 9) Tulitikku, tuohi ja kahvimylly (kooste): Puuhellan sytytys, Vaasa 1969 ja kahvimylly, käsikäyttöinen, Vesivehmaa 1960. 10) Junan vessa, lättähattu 1985. 11) Sade pärekatolle, Kesälahti 1987. 12) Äidin ja sikiön sydänäänet, Bratislava 1974. 13) Zetor-traktori vm. 1957, Vihti, Ylimmäinen, 1982. 14) Armeijan sulkeiset, kenttäharjoitus, Upinniemi 1974. 15) Robottien puhetta, puhesyntesoijat: ”Synte 2”, Helsinki, 1979, ja ”Ove 3”, Turku, 1972 ja Commodore 64, Helsinki 1987. 16) Maanalaisen rautatieaseman äänimaisemaa, Kehärata, Vantaa, Aviapolis, 2015. 17) Tapani Rinteen haastattelu, liittyen Tapani Rinteen ja Teho Majamäen äänimaisemateoksiin Kehäradan asemilla Vantaalla. 18) Maanalaisen rautatieaseman äänimaisemaa, Kehärata, Vantaa, Kivistön asema 2015. 19) Puutarhatraktori vm. 1952, 2-sylinterinen, Vihti 1993. 20) Prisma, Turku, Tampereentie, 2015, binauraalinen äänitys. 21) Neiti Aika, Helsinki 1960. 22) Puhelinkeskus, Kyrsyä 1971. 23) UPM-Kymmene, paperitehtaan pysäköintipaikka, Kuusanniemi 2015, binauraalinen äänitys. 24) Raitiovaunu, Helsinki 1968. 25) Auton veivikäynnistys, Buick 29/41 121, Kesälahti 1982. 26) Vesiurut, Kariniemen puisto, Lahti 2015. 27) Radiokuulutus, Kaisu Puuska-joki, viimeinen kuulutus ennen eläkkeelle siirtymistä 29.12.1972.

Kymmenes Äänien ilta (16.10.2016) tarjosi toiveäänien Top Ten -listan eli ohjelmasarjan eniten toivottuja ääniä. Lähetyksessä keskusteltiin myös Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -tutkimuksen tuloksista ja kuunneltiin tutkimukseen liittyneen äänikeräyksen satoa. Asiantuntijavieraina lähetyksessä olivat tutkijatohtori Meri Kytö, professori Heikki Uimonen ja äänitaiteilija Simo Alitalo.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Seinäkello (ns. punttikello), käyntiä ja lyönnit (kooste), Helsinki 1968 ja 1958. 2) Lehmän käsinlypsyä ämpäriin, Peräkorpi, 1971. 3) Kuivien lehtien kahinaa, Helsinki 1968. 4) Zetor 25A -traktori, ei tietoa äänityspaikasta tai ajankohdasta. 5) Leopardi eli pantteri murisee, Krugerin kansallispuisto, Etelä-Afrikka 1967. 6) Rakentamisen ääniä 1: sahausta ja vasarointia, Liperi 1975. 7) Rakentamisen ääniä 2: vasarointia, sahausta ja sirkkelöintiä (kooste), Liperi 1975 ja Mikkeli 2004. 8) Silppuri, käsinveivattava, Vesivehmaa 1960. 9) Ukkonen, salamointia, jyrähtelyä, Vihti 1988. 10) Yli-Koiviston vellikello, Pohjanmaa 2016. 11) Tuulivoimalan siiven pyörähdysääni, Ruotsi 1985. 12) Pärehöylä, äänityspaikka tuntematon, 1957. 13) Hevosjoukko laukkaa (kooste), 1980-luku. 14) Wickström-keskimoottori, 1-sylinterinen, Kemiönsaari 1990. 15) Vanhan henkilöauton veivikäynnistys, Buick vuosimalli 1929, Kitee 1982. 16) Separaattori, käsikäyttöinen, Liperi 1975. 17) Pulsaattoripesukone, Porvoo 1999. 18) Puhelinlankojen laulua, Vihti 1987. 19) Pajatson pelaamista, Vihti 1977. 20) Curling-pelin harjoitukset, Joensuu 2016 (binauraalinen äänitys). 21) Kaksi ilvestä murisee ja mouruaa, Ähtäri 1993. 22) Pieni porotokka, roukumista ja nivelten naksumista (kooste), ei tarkempia tietoja. 23) Kangaspuut, räsymaton kutomista, Joensuu 1980. 24) Höyryveturi, Ukko-Pekka, äänityspaikka tuntematon, 1957. 25) Hevosvetoinen niittokone, restauroitu ääni Yleisradion pikalevyltä, Ivalo 1938. 26) Puimakone, käynnistys, käyntiä, kolketta, puintia, Lohtaja 1957. 27) Hevosten käyntiä asfaltilla, Kitee 1982.

Kaipaatko kaskaiden siritystä Kreikan saaristossa? Herättävätkö Venetsian kirkonkellot lämpimiä muistoja? Ulkomaanmatkat ovat täynnä muistoja, myös muistoja äänistä. Yhdennessätoista Äänien illassa (15.10.2017) kuunneltiin kaukomaita, Suomen eksoottisia äänimaisemia unohtamatta. Lähetyksen studiovieraina olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä, professori Heikki Uimonen ja äänitaiteilija Simo Alitalo.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Zetor-traktori, vuosimalli 1955 ja omistaja Esa Tuunasen haastattelu, haastattelijana Asko Hauta-aho, äänitys tehty Metsämuseo Luston maisemissa Punkaharjulla 2010. 2) Turistibussissa Gran Canarialla, matkalla Playa del Inglesistä Las Palmasiin, tallentanut äänisuunnittelija Tiina Luoma, n. 2010. 3) Atlantin aallot, Bakau, Gambia, Länsi-Afrikka, 1986. 4) Kaskaiden laulua, Kypros, 1983. 5) Ratapihakuulutuksia Venäjällä, kooste, 2000-luku. 6) Kremlin kellot, Moskova, Neuvostoliitto, 1958. 7) Pekingin rautatieasema, Kiina, kuulutuksia, 1989. 8) Turun saaristo, meren ranta, aaltoja, veneitä, lokkeja, tiiroja, 1979. 9) Helsingin rautatieasema, lähtökuulutus, juna Jyväskylään, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, kuuluttajana Eija Ahlberg, 2015. 10) Äänipostikortti Sloveniasta, professori Helmi Järviluoma-Mäkelä: pojat pelaavat koripalloa / äänikuva Novi Trg -aukiolta, jossa sijaitsevat Slovenian tiedeakatemia ja Musiikkiakatemia / maaseudulla Kroatian rajalla, kukko, koiria. 2017. 11) Papukaijoja lintupuistossa, Singapore, 1991. 12) Sotilassaappaiden askeleet rautatieasemalla, kooste. 13) Lontoon metro: Mind the gap -kuulutus, kuuluttajana Oswald Laurence. 14) Lontoon metro: Please, mind the gap -kuulutus, kuuluttajana Phil Sayer. 15) Äänipostikortti Skotlannista, professori Heikki Uimonen: palosireeni, Dollarin kylä, Skotlanti. 16) Luotijunassa, erikoispikajuna Shinkansen, matkalla Niigatasta Tokioon, Japani, 1985. 17) Tihanyn apottikunnan kirkonkellot, Unkari, 1973. 18) Äänipostikortti Venetsiasta, äänitaitelija Simo Alitalo, kuuntelukävelyllä Giudeccan saarella, binauraalinen äänitys, Italia, 2017. 19) Katuelämää Intiassa, kadun ääniä, Intia, 1982. 20) Istanbul, rukouskutsuja minareeteista, Turkki, 1982. 21) Lentokone laskeutuu, äänitys lentokoneen sisältä, Helsinki-Vantaa.

Teksti: Jukka Mikkola

Lue lisää:

Kollaasi: Uhritoimitus Delfoin temppelissä, kirjasta The Boys' And Girls' Herodotus (1884). Piirroksen päällä kuva äänenkäsittelyohjelman näytöstä.

Ääniä tuhansien ja miljoonien vuosien takaa

Ihminen on tallentanut ääntä 1800-luvulta alkaen, mutta maapallolla on kuultavana paljon iäkkäämpiäkin ääniä, Eero Saarenheimo kertoo radiojutussaan vuonna 1956. Muinaisten soundien metsästäjä esittelee tuhansia vuosia vanhaa musiikkia ja tähtiääniä oman maailmamme alkuajoilta.

Lue lisää:

Selkäpiitä karmivia kauhuääniä

Halloween-tunnelmaan voi virittyä Ylen arkiston kauhutehosteiden parissa. Uskallatko kuunnella kummituksia, kahleiden kalinaa, karjuntaa ja tuskanhuutoja, hullua naurua tai suden ulvontaa?

Kommentit
  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.