Hyppää pääsisältöön

Äänien illoissa kuunnellaan kadonneitakin ääniä

Kaappikellosta poretablettiin, susilaumasta mölysammakoihin, höyrykoneesta Wartburgiin ja pärehöylästä hammasporaan — unohtamatta lirinää, lorinaa tai pimpahdusta. Jukka Mikkolan toimittamat Äänien illat ovat kaivaneet esiin ääniä menneisyydestä ja nykyisyydestä. Miltä maailmamme on kuulostanut? Mitkä äänet ovat kokonaan hiljenneet? Millainen on suomalainen äänimaisema?

Äänien iltojen perusajatus on ollut tarjota uusi näkökulma radion perusmateriaaliin eli ääniin. Ohjelmissa on haluttu rohkeasti luottaa siihen, mikä on radiolle ominaisinta ja historiallisesti olennaisinta: äänet ja niiden luomat mielikuvat, puhe, tarinat ja keskustelu. Kaikki ohjelmat ovat olleet suoria, noin kaksituntisia kontaktilähetyksiä.

Äänet ja äänimaisemat saattoivat etukäteen tuntua abstraktilta ja vaikealta kontaktilähetyksen aiheelta, mutta jo ensimmäisen ohjelman herättämä laaja kiinnostus ja innostus kertoivat, että äänet ja äänimaisemat ovat radion kuuntelijoille tärkeä, tunteita ja muistoja herättävä aihepiiri. Toiveita ja tarinoita saapui neljään ensimmäiseen lähetykseen useita satoja, puheluita tuli jokaiseen lähetykseen kymmenittäin

Ensimmäisen Äänien ilta -lähetyksen (Suomalainen äänimaisema, 17.1.2012, ks. ylinnä) teemana oli suomalainen äänimaisema, ja asiantuntijavieraina studiossa olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja tutkijatohtori Heikki Uimonen.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Maaseutu kesäpäivänä, pääskysiä, Haapkylä 1981. 2) Paul Ankan konsertin yleisöääniä, Helsinki, Linnanmäki 1959. 3) Veneen huhuilu, Aatu Hämäläinen, Leppävirta 1963. 4) Pottu-Olli ja kaiku, tarina, kotiseutuneuvos Matti Hiltunen, Nurmes, puhelu. 5) Turun ortodoksisen kirkon kello, soittaa Pavel Vierikko. 6) Hirvimetsällä, ajometsästyksen ääniä. 7) Stereotesti, Yleisradio 1972. 8) Rautatieaseman kuulutuksia, Tampere. 9) Susien ulvontaa, Ähtäri 1994. 10) Postin leimaamista, käsinleimausta, Helsingin pääposti 1966. 11) Lehmän lypsäminen, käsinlypsyä ämpäriin, Lammi 1974. 12) Rautatieaseman asemalaituri, Helsinki 1958.

Toisen lähetyksen (14.2.2012) teemana olivat yksittäiset äänet, ”äänien ihmeellinen maailma” ja asiantuntijavieraina studiossa olivat säveltäjä Juhani Nuorvala ja äänitaiteilija Petri Kuljuntausta.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Kaappikellon käyntiääni, 1968. 2) Poretabletti vesilasissa. 3) Pakkauskone tupakkatehtaassa, Hyrylä 1958. 4) Tunturi-mopo (”Pappatunturi”) vm. 1968, Nummela. 5) Höyryveturi, ”Ukko-Pekka”, 1957. 6) Heinäsirkan siritystä, 1997. 7) Harmaahylkeen poikanen (”kuutti”) ääntelee, Porvoo 1997. 8) Radioasemien hakuääniä, 1969. 9) Ukkonen järven yllä, salamointia, jyrinää. 10) Höyrykone, vm. 1919. 11) Lyijykynällä kirjoitetaan, lähiääni. 12) Australialainen Albertin lyyralintu, ”matkijalintu”. 13) Satakielen (Luscinia luscinia) laulua, 1973. 14) Mölysammakoiden (Rana ridibunda) ääntelyä, 1998. 15) Wickström-venemoottori, keskimoottori, puinen kalastusvene, Rosala 1990. 16) Hevonen syö tallissa, rouskutusta 1971. 17) Scanian tukkirekka, Scania 142 vm. 1981. 18) Yleisradion kuuluttaja Kaisu Puuska-Joki, kuulutus: ”Hyvää yötä…”

Äänien iltojen äänitoiveita ja -muisteluita on voinut lähettää etukäteen Yle Radio Suomen Internet-sivujen kautta, ja sähköpostitoiveita on tullut runsaasti myös lähetysten aikana. Kolmannessa ja neljännessä ohjelmassa suoran lähetyksen rinnalla oli mukana Twitter, ja lähetyksissä käytettiin teknistä järjestelyä, jolla toivottuja ääniä ja äänimaisemia saatiin poimittua Radioarkiston Tehoste-kannasta lähetyksen kestäessä, lähes reaaliaikaisesti. Kuulijoiden kokemukset ja muistot liittyivät ääniin, ja äänimaisemien kautta aukenivat sielunmaisemat, historiat ja kokonaiset elämät.

Kolmannen lähetyksen (13.3.2012) teemana oli äänillä kertominen, ja asiantuntijavieraina studiossa olivat äänisuunnittelija Tiina Luoma ja säveltäjä Max Savikangas.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Heikko jää, putoaminen veteen, Retlahti 1988. 2) Puimakone, Lohtaja 1957. 3) Maitoseparaattori, käsikäyttöinen, Tutjunniemi 1975. 4) Puhelinlankojen laulua, Ojakkala 1987. 5) Pimpahdus (äänitehoste). 6) Viljan niittoa viikatteella, heinäsirkkoja, vihtomista ja löylynheittoa saunassa (äänikooste). 7) Lirinä, lorina ja lumpsahdus (äänitehosteita). 8) Lumpsahdus ja pulahdus (äänitehosteita). 9) Mattojen tamppausta, kaupunki, sisäpiha, Helsinki, Kruununhaka 1973. 10) Merisää, Yleisradio, Carl-Erik Creutz 1972. 11) Höyryveturi, ”Ukko-Pekka”. 12) ”Aika”, ”Himmeli” ja ”Paha haju” (äänitehosteita). 13) Ampiaisia, pesän rakennusta. 14) Kivenhakkausta, Porkkala 1959. 15) Raamisaha, Matkun saha 1974. 16) Moottorisaha ja puun kaatuminen. 17) Puun kaatuminen (2 käsiteltyä ääntä). 18) Lämärin ääni jääkiekkokaukalossa. 19) Kottarainen, matkii erilaisia ääniä, Savonlinna, Houkinniemi 1982.

Usein toivotut urbaanit äänet ovat olleet erilaisten koneiden ja kulkuneuvojen ääniä: höyryvetureiden ja eri automallien ääniä. Myös mahdottomat tai mielikuvituksen rajoja koettelevat äänitoiveet ovat kuuluneet asiaan: mehiläisparven ja lähestyvän junan yhtaikainen ääni, puhalluskukan puhaltaminen, pyörremyrsky, kirahvin ääni, Kajaanin Anttilan liukuportaat, mummopieru, weddellinhylje ja Äänisen aallot.

Neljännessä Äänien illassa (10.3.2013) oltiin jälleen suomalaisessa äänimaisemassa ja arkisen ympäristömme äänissä, vieraina olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja professori Heikki Uimonen.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Lähestyvän junan ja mehiläisparven yhtaikainen ääni, kooste kahdesta tehosteesta. 2) Surmanajoa tivolissa, Kuopio 1970. 3) Sade ja ukkonen, kooste kahdesta tehosteesta. 4) Lestadiolaisseurat, teltasta kuuluva liikutuksen ääni, kiljumista, 1967. 5) Pärehöylä, 1967. 6) Viikatteen terotus liipalla eli kovasimella, 1978. 7) Puimakone eli tappuri, Lohtaja 1957. 8) Merisää, YLE Radio Suomen suora lähetys. 9) Järven jäätyminen, Retlahti 1990. 10) Hammaspora, useita ääniä, 1958. 11) Aikataulun fläpätys (mekaaninen aikataulu), Helsinki-Vantaan lentoasema 2004. 12) Höyryveturi, vihellys ja lähtö, Forssa 1972. 13) Tykistö, kooste tehosteista. 14) Pihaleikit ja -lorut (”Maalari maalas taloa...” ja ”Puhdas selkä vastapesty...”), Vihti 1981. 15) Wartburg, vuosimalli 1982, Karkkila 1983. 16) Ifa F9, 1957. 17) Saunan kiuas, löylynheitto ja vihtominen, Partalansaari 1974. 18) Yleisradion väliaikamerkkejä ("Pim pam pulla") eri vuosikymmeniltä (1930-luvulta alkaen).

Äänien iltoihin on myös toivottu epämukavia tai pelottavia ääniä: hammasporaa, tykistökeskitystä ja suden ulvontaa. Viidennessä lähetyksessä (13.10.2013) kuunneltiin syksyisen illan tunnelmissa muun muassa tällaisia ääniä.

Vieraina olivat jälleen professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja professori Heikki Uimonen. Mukana oli myös äänisuunnittelija Tiina Luoman haastattelu äänistä ja niiden pelottavuudesta.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Myrskytuuli, äänikooste. 2) Villikissa, Korkeasaari, Helsinki 1969 3) Sudet ulvovat, Ähtäri 1994. 4) Mies syö omenaa, lähiääni, 1976. 5) Junan ja kiskojen kirskuntaa, äänikooste, 1980-luku. 6) ”Suolaa suolaa, enemmän suolaa”, fakiiri Kronblom, tv-ohjelma Sirkus Papukaija, 1960-luku. 7) Suihkukoneiden ”sonic boom” -ääniä, äänivallin rikkoutumisen aiheuttamia pamahduksia. 8) Maanjäristys, äänikooste. 9) ”Kuu paistaa kelmeästi, kuollut ajaa keveästi…”, äänikooste. 10) Äänisuunnittelija Tiina Luoman haastattelu. 11) Kollikissat tappelevat ja mouruavat. 12) Juopuneet miehet hoilottavat, Helsinki 1970. 12) Lehtipuhallin, Skansen, Tukholma, Ruotsi 1986. 13) Liitu vinkuu liitutaulun pinnassa, 1969. 14) Lautasen raapimista haarukalla, Helsinki 2013. 15) Hyttysten ininää, Marjonniemi 1995. 16) Sammakot kurnuttavat, Ähtäri 1975. 17) ”Joulupukki saapuu”, ote Markus-sedän lastenohjelmasta vuodelta 1953. 18) Polkupyörän räpätin, Vihti 1993. 19) Pirunviulu, Retlahti 1993. 20) Lehtopöllö, Teisko 1991.

Kuudennessa Äänien illassa kiikarissa olivat erilaisten koneiden ja laitteiden tuottamat äänet. Pitävätkö kaikki piipittävät, puhuvat ja monilla tavoilla soivat ja ääntelevät laitteet liikaa meteliä? Vieraina olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä ja professori Heikki Uimonen.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Kaupan kassakone, viivakoodin lukulaite, Nummela 2003. 2) Basicode-koodia, Ylen Silikoni-ohjelma 1986. 3) Styroxin sahausta, lautasaha, Helsinki 2014. 4) Puhuva hedelmä- ja vihannesvaaka, Lohja 1986. 5) Rotaatiopainokone, Yhteiskirjapaino Oy 1958. 6) Commodore 64 –tietokoneen näppäimistö, Helsinki 1984. 7) C-kasetin kelausääni, Pornainen 2014. 8) VHS-nauhurin kelausääni, Helsinki 2014. 9) Lypsykoneen käyntiääni, kaksipyttyinen, 1978. 10) Puhuva hissi, miesääni, näkövammaisten keskus Iiris, Helsinki 2014. 11) Puhuva hissi, naisääni, näkövammaisten keskus Iiris, Helsinki 2014. 12) Telex eli kaukokirjoitin, Turku 1968. 13) Reikäkortinlukija, 1971. 14) Kaappikellon raksutus, Yle, Fabianinkadun studio 1961. 15) ”Vesioinas”-vesipumppu eli ”oinaspumppu”, käyntiääni. 16) Vinttikaivo, 1976, Lappi. 17) Mikroaaltouuni, käyntiä ja helähdysääni, Pasila 2009. 18) Helsingin rautatieasema, kuulutuksia, Helsinki 2014. 19) Tehtaan kellokortin leimauslaite, 1969. 20) Puhuva nukke, 1970.

Äänien iltojen suosituimpia äänitoiveita ovat olleet erilaiset menneen maailman äänet, usein maalaiselämään ja -ympäristöön liittyvät äänet: kotieläinten äänet, separaattori, traktori, lypsykone, hevosvetoinen niittokone, eri traktorimallit, venemoottorit ja luonnonilmiöiden äänet.

Seitsemännessä lähetyksessä (12.10.2014) teemana oli ”Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat” ja samanniminen syksyllä 2014 alkanut äänimaisemien keruukilpailu. Vieraina olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä, professori Heikki Uimonen ja äänitaiteilija Simo Alitalo.

Lähetyksen äänet: 1) ”Mikrofoni vierailee Kuopion satamassa”, näyte radio-ohjelmasta vuodelta 1935. 2) Lipunmyyntiä Helsingin rautatieasemalla, näyte radio-ohjelmasta vuodelta 1939. 3) Matkustajakoneen ylilento, suihkukone, Kauniainen 1968. 4) Koski kohisee ja kuohuu, Käkkälöjoki, Enontekiö, 1983. 5) Muusikko Tuure Kilpeläisen puhelinhaastattelu. 6) Soutua puisella soutuveneellä tyynellä järvellä kuikan huudellessa, kooste. 7) ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen…”, ääntenlaskua, tasavallan presidentin vaali, 1956. 8) Hevonen ja reki talvisella tiellä, Vanjärvi, 1996. 9) Käsin lypsyä, Lammi, 1974. 10) Tavaratalo, Stockmann, leluosasto, Helsinki, 1970. 11) Sammakoiden kurnutusta, Ähtäri, 1975. 12) Elokuvaprojektori, filmin pujotus ja käyntiä, Helsinki, 1969. 13) Talvinen puro, äänitetty jään alta, Inari, 1976. 14) Hevosvetoinen niittokone, Ivalo, 1935. 15) Maxim-konekivääri, Hätilä, 1984. 16) Koiran vinkulelu, soitettu elävänä studiossa. 17) Höyryveturi, Karjaa, 1985.

Kahdeksannessa Äänien illassa (8.3.2015) vieraina olivat äänitaiteilijat ja äänien tutkijat Taina Riikonen ja Simo Alitalo.

Lähetyksen äänet: 1) Kännyköiden ääniä 1990-luvulta 2010-luvulle (kooste). 2) Pientilalla Ruovedellä vuonna 1938 ja Herttoniemen metroasemalla vuonna 2014 (kooste). 3) Poraus, piikkaus, koiran räksytys ja jäätelöauto (äänet peräkkäin, kooste). 4) Poraus, piikkaus, koiran räksytys ja jäätelöauto (äänet yhtaikaa, kooste). 5) Pankin laskunmaksuautomaatti, Vihti, 1998. 6) Höyryveturin vihellys, Karjaa – Hyvinkää –rata, 1985. 7) Ravien lähtökuulutus, Vermo, Espoo, 1980. 8) Yleisradion aikamerkki, 2015. 9) Hiihtoa puusuksilla, Loppi, 1980. 10) Karjan kutsuntaa, kutsuhuutoja, Tutjunniemi, Liperi, 1975. 11) Soutuveneessä, soutua, lasikuítuvene, Retlahti, Lohja, 1986. 12) Kuorsausta, mies, Oulu, 1987. 13) Maton piiskausta kaikuvalla pihalla, Kruununhaka, Helsinki, 1973. 14) Rynnäkkökiväärin latausääniä. 15) Separaattori, käsikäyttöinen Tutjunniemi, Liperi, 1975. 16) Kevään ääniä Villa Elfvikissä, Espoo, 2012. 17) Kivimurskaamo, 1967. 18) Porvoon hankiralli, 1968. 19) Dodge Charger V8 –moottorin ääntä, Vihti 1979. 20) Hevosrattaat, issikka, sillan ylitys, 1957, ja Hevosrattaat asfaltilla, vossikka, 1957. 21) Vastasyntynyt parkuu, Tampere, 1979. 22) Nautofoni, majakan sumusireeni, kaksi versiota, Utö, 1958. 23) Shepardin asteikko, nouseva + laskeva. 24)Traktori, Zetor, vuosimalli 1957, Vihti, 1993. 25) Yleisradion stereotesti, Pentti Fagerholm, 1972.

Yhdeksännen Äänien illan (18.10.2015) aiheena olivat muuttuvat suomalaiset äänimaisemat. Teema kytkeytyy samannimiseen suurhankkeeseen. Asiantuntijoina olivat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä, tutkijatohtori Meri Kytö ja professori Heikki Uimonen.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Ulataksin tilauskeskus, puhelinkutsuja. 2) Kaupassa ennen ja nyt (kooste); Elannon maitokauppa, Helsinki, Tehtaankatu, 1968, myymälä, Helsinki 1970, Prisma, Kouvola 2015.
3) Harrastukset ennen ja nyt (kooste): Lentopalloa, Helsinki 1969 ja joogasali, Lahti 2015. 4) Ylikäytävän varoituskello, Hyrylä 1969. 5) Hevonen syö, rouskuttaa heinää, Vihti 1971. 6) Viikatteen liippausta, teroitusta, Lohja, Koisjärvi, 1988. 7) Pajatso, Vihti 1971. 8) Pankkisalit: PYP:n pääkonttori, Helsinki 1958, KOP:n pääkonttori, Helsinki 1958, SKOP:in konttori, Helsinki 1970. 9) Tulitikku, tuohi ja kahvimylly (kooste): Puuhellan sytytys, Vaasa 1969 ja kahvimylly, käsikäyttöinen, Vesivehmaa 1960. 10) Junan vessa, lättähattu 1985. 11) Sade pärekatolle, Kesälahti 1987. 12) Äidin ja sikiön sydänäänet, Bratislava 1974. 13) Zetor-traktori vm. 1957, Vihti, Ylimmäinen, 1982. 14) Armeijan sulkeiset, kenttäharjoitus, Upinniemi 1974. 15) Robottien puhetta, puhesyntesoijat: ”Synte 2”, Helsinki, 1979, ja ”Ove 3”, Turku, 1972 ja Commodore 64, Helsinki 1987. 16) Maanalaisen rautatieaseman äänimaisemaa, Kehärata, Vantaa, Aviapolis, 2015. 17) Tapani Rinteen haastattelu, liittyen Tapani Rinteen ja Teho Majamäen äänimaisemateoksiin Kehäradan asemilla Vantaalla. 18) Maanalaisen rautatieaseman äänimaisemaa, Kehärata, Vantaa, Kivistön asema 2015. 19) Puutarhatraktori vm. 1952, 2-sylinterinen, Vihti 1993. 20) Prisma, Turku, Tampereentie, 2015, binauraalinen äänitys. 21) Neiti Aika, Helsinki 1960. 22) Puhelinkeskus, Kyrsyä 1971. 23) UPM-Kymmene, paperitehtaan pysäköintipaikka, Kuusanniemi 2015, binauraalinen äänitys. 24) Raitiovaunu, Helsinki 1968. 25) Auton veivikäynnistys, Buick 29/41 121, Kesälahti 1982. 26) Vesiurut, Kariniemen puisto, Lahti 2015. 27) Radiokuulutus, Kaisu Puuska-joki, viimeinen kuulutus ennen eläkkeelle siirtymistä 29.12.1972.

Kymmenes Äänien ilta (16.10.2016) tarjosi toiveäänien Top Ten -listan eli ohjelmasarjan eniten toivottuja ääniä. Lähetyksessä keskusteltiin myös Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -tutkimuksen tuloksista ja kuunneltiin tutkimukseen liittyneen äänikeräyksen satoa. Asiantuntijavieraina lähetyksessä olivat tutkijatohtori Meri Kytö, professori Heikki Uimonen ja äänitaiteilija Simo Alitalo.

Lähetyksessä kuultiin: 1) Seinäkello (ns. punttikello), käyntiä ja lyönnit (kooste), Helsinki 1968 ja 1958. 2) Lehmän käsinlypsyä ämpäriin, Peräkorpi, 1971. 3) Kuivien lehtien kahinaa, Helsinki 1968. 4) Zetor 25A -traktori, ei tietoa äänityspaikasta tai ajankohdasta. 5) Leopardi eli pantteri murisee, Krugerin kansallispuisto, Etelä-Afrikka 1967. 6) Rakentamisen ääniä 1: sahausta ja vasarointia, Liperi 1975. 7) Rakentamisen ääniä 2: vasarointia, sahausta ja sirkkelöintiä (kooste), Liperi 1975 ja Mikkeli 2004. 8) Silppuri, käsinveivattava, Vesivehmaa 1960. 9) Ukkonen, salamointia, jyrähtelyä, Vihti 1988. 10) Yli-Koiviston vellikello, Pohjanmaa 2016. 11) Tuulivoimalan siiven pyörähdysääni, Ruotsi 1985. 12) Pärehöylä, äänityspaikka tuntematon, 1957. 13) Hevosjoukko laukkaa (kooste), 1980-luku. 14) Wickström-keskimoottori, 1-sylinterinen, Kemiönsaari 1990. 15) Vanhan henkilöauton veivikäynnistys, Buick vuosimalli 1929, Kitee 1982. 16) Separaattori, käsikäyttöinen, Liperi 1975. 17) Pulsaattoripesukone, Porvoo 1999. 18) Puhelinlankojen laulua, Vihti 1987. 19) Pajatson pelaamista, Vihti 1977. 20) Curling-pelin harjoitukset, Joensuu 2016 (binauraalinen äänitys). 21) Kaksi ilvestä murisee ja mouruaa, Ähtäri 1993. 22) Pieni porotokka, roukumista ja nivelten naksumista (kooste), ei tarkempia tietoja. 23) Kangaspuut, räsymaton kutomista, Joensuu 1980. 24) Höyryveturi, Ukko-Pekka, äänityspaikka tuntematon, 1957. 25) Hevosvetoinen niittokone, restauroitu ääni Yleisradion pikalevyltä, Ivalo 1938. 26) Puimakone, käynnistys, käyntiä, kolketta, puintia, Lohtaja 1957. 27) Hevosten käyntiä asfaltilla, Kitee 1982.

Teksti: Jukka Mikkola

Lue lisää:

Kollaasi: Uhritoimitus Delfoin temppelissä, kirjasta The Boys' And Girls' Herodotus (1884). Piirroksen päällä kuva äänenkäsittelyohjelman näytöstä.

Ääniä tuhansien ja miljoonien vuosien takaa

Ihminen on tallentanut ääntä 1800-luvulta alkaen, mutta maapallolla on kuultavana paljon iäkkäämpiäkin ääniä, Eero Saarenheimo kertoo radiojutussaan vuonna 1956. Muinaisten soundien metsästäjä esittelee tuhansia vuosia vanhaa musiikkia ja tähtiääniä oman maailmamme alkuajoilta.

Lue lisää:

Selkäpiitä karmivia kauhuääniä

Halloween-tunnelmaan voi virittyä Ylen arkiston kauhutehosteiden parissa. Uskallatko kuunnella kummituksia, kahleiden kalinaa, karjuntaa ja tuskanhuutoja, hullua naurua tai suden ulvontaa?

  • Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia

    1980-luvun alun rocksarja oli aikanaan lajinsa ainoa Ylessä.

    Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.

  • Maalaiskomedioiden Kuusniemellä eletään ihmisen näköistä elämää

    Maalaiskomediat Kuusniemeltä

    Maalaiskomedia on yhteisnimitys Yleisradiossa vuosina 1998–2006 esitetyille draamasarjoille, joissa seurattiin kuvitteellisen Kuusniemen elämää Hämeessä. Tähän artikkeliin on koottu jaksojen osia sarjoista Vain muutaman huijarin tähden (1998), Peräkamaripojat (2001) ja Mooseksen perintö (2002). Osa medioista on tässä kokonaisina.

  • Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

    Legendaarinen kuunnelma jäi Haapakosken viimeiseksi

    Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.

  • Provinssirockista Provinssiin – taltioita festarivuosilta

    Haastatteluita, biiseja ja kokonaisia keikkataltioita

    Vuonna 1979 aloittanut Seinäjoen Provinssirock oli pitkään kesäkuun alussa koko Suomen festarikesän avaaja. Ja keskemmällä kesääkin on Provinssi yksi kesän livemusan huippukattauksia. Musiikkikenttä on laajentunut ja Provinssirockin nimi tiivistynyt Provinssiksi.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Markus Kajon pokka pettää

Kivikasvoisuudestaan tunnetun juontajan syväanalyysi avaruusolioista ja peltokuvioista sai yllättävän käänteen, kun itsehillintä otti ja petti.

Lue lisää:

Peräkamaripojat-sarjan neljän miesnäyttelijää kurkistaa ikkunasta

Maalaiskomedioiden Kuusniemellä eletään ihmisen näköistä elämää

Maalaiskomedia on yhteisnimitys Yleisradiossa vuosina 1998–2006 esitetyille draamasarjoille, joissa seurattiin kuvitteellisen Kuusniemen elämää Hämeessä.

Tähän artikkeliin on koottu jaksojen osia sarjoista Vain muutaman huijarin tähden (1998), Peräkamaripojat (2001) ja Mooseksen perintö (2002). Osa medioista on tässä kokonaisina.

  • Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia

    1980-luvun alun rocksarja oli aikanaan lajinsa ainoa Ylessä.

    Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.

  • Kalevan kisoissa suomalaiset voittavat aina

    Tunnelmapaloja yleisurheilujuhlasta vuodesta 1939 alkaen.

    Yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailuja eli Kalevan kisoja on järjestetty vuodesta 1907 alkaen. Ylen ensimmäinen säilynyt taltiointi tapahtumasta on Martti Jukolan lyhyt selostuskatkelma vuodelta 1939. Elävän arkiston valikoima tarjoaa muitakin tunnelmapaloja yleisurheilun kansallisen päätapahtuman varhaishistoriasta.

  • Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi

    Perhesarjassa kiteytyi l 8enkkimakkaran ja tuulipuvun henki.

    Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998. Tässä artikkelissa ovat katsottavissa Fakta homman kaikki vuoden 1986 jaksot 16.12.2017 saakka.

  • Opetellaan Pirreä

    Esko Roineesta loihditaan Fakta homman voimanainen.

    Eija Vilpas loihtii Esko Roineesta varsin uskottavan Fakta homma-ohjelmasta tutun Pirren.

  • Entusiastit synnyttivät jazzfestivaalin Kokemäenjoen suistoon

    Pori Jazzin 50 vuotta tiivistettynä 50 osan radiosarjaksi

    Tiesitkö, että Pori Jazzia ei perustettukaan Porissa? Ensimmäisen festivaaliviikon konserttilippuja taas myytiin paikallisen konditorian tiskiltä pullien ja kakkujen ohessa. Vaikka jazzmusiikki on ollut koko ajan juhlan keskiössä, on tapahtumaa paisutettu myös rytmillisen populaarimusiikin suuntaan.

  • Kulttuurin moniottelija Jukka Mäkisen rakastettuja maalaiskomedioita heinäkuun Toivotut-paketissa

    Kymmenen kysymystä ohjaajalle ja tietenkin ne ohjelmat myös!

    Syvähaastattelussa ohjaaja Jukka Mäkinen, joka on tehnyt mittavan määrän viihdettä ja draamaa Ylellä. Niin yksittäisiä pisteohjelmia kuin pitkiä sarjoja. Heikki Luoman kanssa yhteistyössä tehdyt maalaiskomediat ovat katsojien suursuosikkeja. Jukan jäädessä eläkkeelle julkaisemme läksiäislahjana heinäkuun Toivotut-paketissa hänen suosittuja sarjojaan: Matkalaukkukostaja ja Luonnonmukainen rakastaja -sarjat sekä maalaiskomedioina tutuksi tulleet Kuusniemi-sarjat.

  • Maalaiskomedioiden Kuusniemellä eletään ihmisen näköistä elämää

    Maalaiskomediat Kuusniemeltä

    Maalaiskomedia on yhteisnimitys Yleisradiossa vuosina 1998–2006 esitetyille draamasarjoille, joissa seurattiin kuvitteellisen Kuusniemen elämää Hämeessä. Tähän artikkeliin on koottu jaksojen osia sarjoista Vain muutaman huijarin tähden (1998), Peräkamaripojat (2001) ja Mooseksen perintö (2002). Osa medioista on tässä kokonaisina.

  • Saimaa – 1960-luvun järvimatkailun helmi

    Osin dramatisoitu kertomus sisävesilaivan reitistä.

    Suur-Saimaa vesireitteineen muodostaa kulkutien moniin itäisen Suomen keskuksiin. Fennada-Filmin elokuvassa kuljetaan valkokylkisin laivoin pitkin sinistä Saimaata, ja vieraillaan Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Joensuussa, Kuopiossa, Varkaudessa ja Imatralla 1961.

  • "Matkailija kohtaa Suomessa vähäpuheisen ja kielitaidottoman kansan"

    Kuinka matkailu vaikuttaa suomalaiseen luontoon?

    Millaisen kuvan maanviljelijä Lalli antoi suomalaisesta maatilamatkailusta, kun hän halkaisi ulkomaisen vieraansa pään Köyliöjärven jäällä vuonna 1155? Entä miksi marsalkka Mannerheimin itärajan tuntumaan junailemien massamatkojen suosio loppui 1940-luvulla lyhyeen?

  • Kesäloma Suomessa ei ole hullumpi ajatus

    Matkailufilmi 1962 piirtää Suomesta postikortinmaisen kuvan.

    Suomessa riittää matkailijalle nähtävä ja koettavaa yllin kyllin. Yli 60 000 järveä, koskematon luonto, historialliset nähtävyydet, komeat kaupungit ja hyvin varustetut leirintäalueet ovat kesämatkailijan paratiisi.

  • Lasten kesäsuunnitelmia vuonna 1966

    Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa

    Toimittaja Pekka Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa telmivien helsikiläislasten kesänviettoaikeita. Suvena suunnattiin niin kesäsiirtolaan kuin mummolaankin.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

    Legendaarinen kuunnelma jäi Haapakosken viimeiseksi

    Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.

  • Kaikki äänestyksessä olleet radiodraamat on nyt julkaistu!

    Pääsikö suosikkidraamasi kärkikaartiin?

    Kiitos kaikille äänestäjille! Pyysimme teitä äänestämään kolmea suosikkia 16 radiodraaman listalta. Klassikkoteos Sinuhe egyptiläinen piti pintansa koko kahden viikon ajan ja ylsi ykköseksi saaden 22 prosenttia kaikista äänistä. Toiseksi eniten ääniä sai dekkari Maigret ja hotelli Majesticin murhat. Loputkin äänestyksessä mukana olleet kuunnelmat julkaistiin 10.7.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • “Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

    Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

    Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

  • Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

    Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

    Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.