Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Onko palautusjuomista hyötyä?

Proteiinijuomia kuntosalin penkillä
Proteiinijuomia kuntosalin penkillä Kuva: YLE palautusjuoma

Kohta alkaa olla kriittiset hetket kesäkuntoon pääsemisen kannalta. Erilaisia palautusjuomia kaupitellaan treenaajille jo ihan perusruokakaupoissa. Kuningaskuluttaja selvitti, onko näistä juomista oikeasti jotain hyötyä.

Liikunnasta palautumiseen ei nimittäin tunnu enää riittävän vanhasta urheiluviisaudesta tuttu lepo. Urheilusuoritusten jälkeisestä palautumisesta onkin muodostunut Suomessa kymmenien miljoonien eurojen bisnes.

Viime vuosina ruokakauppojen hyllyihin on ilmestynyt entistä enemmän erilaisia palautusjuomia, -jauheita, -geelejä ja -patukoita.

Proteiinijuomia hyllyssä
Proteiinijuomia hyllyssä Kuva: YLE palautumisjuoma
- Kasvu on viime vuosina ollut suurta. Tuotetyypeistä riippuen palautusjuomien suosio on kasvanut 10-20 prosenttia. Me arvioimme, että palautusjuomissa Suomen markkinoiden koko on noin 40-50 miljoonaa euroa, kertoo SOK:n valikoimajohtaja Hans Backström.

Suosituimpia tuotteita ruokakaupoissa ovat proteiinijuomat ja –patukat. Hans Backströmin mukaan niiden menekkiä on kasvattanut muun muassa liikunnallisuuden lisääntyminen.

- Ihmiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita saamaan parhaan mahdollisen hyödyn irti urheilusuorituksesta. Ja oikean ravinnon avulla voi sitten parantaa tätä suoritusta.

Juomissa houkuttelee helppous

Tetroihin pakatut proteiini- ja palautusjuomat tekevät Backstömin mukaan kauppansa parhaiten. Juomissa houkuttelee helppous, sillä niitä ei tarvitse sekoittaa erikseen - toisin kuin jauhemaisia proteiinivalmisteita. Eri valmistajien hinnoissa on myös pieniä eroja.

- Valmiiksi sekoitetut maksavat puolestatoista eurosta noin neljään euroon. Jauhepussit ovat hinnaltaan taasen hieman kalliimpia, muuta niistä pystyy toki sekoittamaan juoman itse useita kertoja. Jauhetuotteiden hintahaarukka on noin 10-30 euroa.

Mutta onko näistä palautusjuomista oikeasti jotain konkreettista hyötyä urheilun jälkeen vai ovatko vaikutukset pelkkää lumetta? Kuningaskuluttaja laittoi viisi yleistä palautusjuomaa Eurofins-laboratorion tutkimuksiin, jossa selvitetään sisältävätkö juomat sitä, mitä luvataan.

Laboratoriotutkimuksiin lähetettiin tanskalais-ruotsalaisen Gainomaxin Recovery –juoma, suomalaisyritys Fastin Recovery & protein drink, Valion Profeel –proteiinijuoma, Pohjois-Amerikkalainen Muscle Milk ja Suomen lisäravinne Oy:n Perfect Shake proteiinijuoma. Kaikista juomista tutkimuksen kohteena olivat ravintoarvot.

Palautusjuomat erityisesti kuntosaliharrastajien suosiossa

Jyväskyläläinen Touko Aalto on harrastanut kuntosaliharjoittelua jo lähes vuosikymmenen ajan. Kokemuksia erilaisista proteiini- ja palautusjuomista on treenaamisen ohessa kertynyt runsaasti.

Touko Aalto kuntosalilla
Touko Aalto kuntosalilla Kuva: YLE touko aalto
- Ennen kuin aloin käyttää proteiinijuomia, niin jopa tutkin vähän tieteellistä evidenssiä, mitä näistä löytyi ja katsoin miten esimerkiksi erityyppiset proteiinit vaikuttavat lihaksiin. Sen kautta päädyin ottamaan nämä juomat osaksi treenejäni ja ruokavaliota. Vaikka kaikki kuntosalilehdet ja muut ovat täynnä mainoksia, niin en silti koe olevani pelkästään mainonnan uhri näiden tiimoilta, Aalto valaisee.

Oman kuntosaliharrastuksensa aktiivisimmassa vaiheessa proteiinijuomista oli Touko Aallon mukaan konkreettista hyötyä. Erityisesti Aalto huomasi, että harjoituksiin sai huomattavasti paremmin tehoja ja myös palautuminen, lihaskasvu ja voima lisääntyivät.

- Nyt kun treenimäärät ovat vähän vähentyneet ajan myötä, niin ehkä noiden palautusjuomien juominen on myös vähentynyt. Nykyään otan vain treenin perään noin 20 grammaa proteiinia, semmoista perusheraa, eli niin se nykyään menee.

Aalto tosin myöntää, että treeni ei mene hukkaan, vaikka palautusjuoma joskus unohtuisi ottamatta.

- Jos pitkällä aikajänteellä tuota asiaa vertaa, niin jos kerran unohdat ottaa palautusjuoman treenien päälle, niin ei se tunnu kyllä yhtään missään. Aina on hyvä muistaa suhteellisuus mukaan näissä asioissa, Aalto muistuttaa.

Proteiinia saa myös perusruuasta

Suhteellisuus on hyvä pitää mielessä myös palautusjuomien sisällön suhteen – koska samoihin proteiinimääriin voi päästä perusruokavalion avulla.

Kuningaskuluttaja vertailikin noin kolme vuotta sitten perusruuan ja lisäravinnejuomien proteiinipitoisuuksia. Tuolloin edullisimmat syötävät proteiinit löytyivät maitorahkasta, kanakuutioista sekä raejuustosta.

- Aika harvoin korvaan proteiinijuomilla yhtään mitään muuta ruokaa. Näiden aika ja paikka on minulla treenien perään suoraan. Muuten syön ihan peruskaupan ruokaa, Aalto toteaa.

Kuningaskuluttaja on aiemmin verrannut myös ruokia niiden proteiinipitoisuuden mukaan.

Lihastohtori: proteiinijuomista tutkittua hyötyä

Juha Hulmi
Juha Hulmi Kuva: YLE juha hulmi
Proteiinipohjaisia juomia on tutkittu myös tieteellisesti. Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen tohtori Juha Hulmi on tutkinut väitöskirjassaan proteiinilisien vaikutusta voimaharjoitteluun. Vapaa-ajallaan Hulmi kirjoittaa myös Lihastohtori-blogia, jossa hän muun muassa jakaa tietoa tutkimuksistaan. Mitä siis sanoo tiede, onko proteiinijuomista hyötyä?

- Tavalliselle ihmiselle tai kuntosalilla aktiivisesti kävijälle proteiinijuomat ovat mahdollisuus tehostaa sitä harjoituksen vaikutusta käytännössä. Se on mielestäni se niiden tärkein juttu. Juomat ovat enemmän tällainen tehostus. Ne eivät ole välttämättömiä ja ilmankin niitä kyllä kehittyy.

Juomat ovat enemmän tällainen tehostus.

- Toinen juttu on, että niiden avulla palautuu hieman nopeammin harjoituksesta eli tavallaan noin teoriassa voi olla miellyttävämpää se sohvalla makoilu treenien jälkeen tai sitten pystyy harjoittelemaan pikkuisen useammin. Tämmöiset hyödyt juomista on ja tieteellinen tutkimusnäyttö alkaa olla siitä jo melko hyvää, Juha Hulmi kertoo.

Proteiinijuomat siis nopeuttavat palautumista ja voimankasvua. Asia ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteinen.

- Isolla joukolla tutkimuksissa esimerkiksi voiman palautuminen on ollut juomia nauttineilla keskimäärin vähän nopeampaa ja lihasarkuus on ollut vähän vähäisempää pari vuorokautta harjoituksen jälkeen. Eli keskimäärin käy näin, mutta ei se tarkoita, että joka ainoalla yksilöllä se olisi välttämättä näin.

Entä voiko proteiinijuomasta sitten olla haittaa jollekin käyttäjälle?

- Voi olla haittaa, jos on esimerkiksi maitoproteiinille allerginen. Tämmöiselle ihmiselle voi tulla maitoproteiinista allergiaa. Heran proteiinillekin joku voi olla allerginen, tämän tyyppisiä haittoja näistä lähinnä voi olla. Korkeasta proteiininsaannista ei nyt ole suurempaa haittaa, ei tosin älytöntä hyötyäkään eli mitään liioittelua ei kannata harrastaa proteiininsaannin suhteen. Haitat ovat keskimäärin tosi pieniä ja juomien hyödyt voittavat ne lähes aina, paitsi tietysti allergikolla.

Sisältö lupausten mukaista

Mutta sisältävätkö palautusjuomat sen mitä lupaavat? Kuningaskuluttajan teettämät tutkimukset kertovat yksiselitteisesti, että kyllä.

Jokainen tutkittu tuote sisälsi proteiineja ja hiilihydraatteja lähes pilkulleen sen verran, mitä tuoteselosteessa luvattiin. Hintavertailun perusteella kalleimmat palautusjuomat ovat ulkomaisia.

Perfect shake poistui jutunteon aikana markkinoilta, mutta samalta valmistajalta on ilmestynyt sisällöltään lähes identtinen Get in Shape. Lihastohtori ei ole tuloksista yllättynyt.

- Tuskin tällaisissa asioissa firmat haluavat virheitä tehdä, kun heillekin on niin helppo mitata tämä proteiinin ja hiilihydraattien määrät.

Juomat Luvattu proteiini Tutkittu proteiini Luvattu hiilihydraatti Tutkittu hiilihydraatti Litrahinta
Gainomax 8 g 7,8 g 16 g 15,7 g 7,95 €
Valio PROfeel 8 g 8 g 8 g 8,6 g 6,76 €
Muscle Milk 6,4 g 6,2 g 2,4 g 2,1 g 9,98 €
Fast Recovery & Protein 8,5 g 8,9 g 8 g 9,3 g 6,76 €
Perfect shake 7,6 g 7,5 g 4,8 g 4,4 g 6,78 €

(Korjattu Perfect Shaken - nykyisin Get in Shapen - luvattu proteiinin määrä 7,6g 12.4.2013)

Tulokset tutkittu Eurofins-laboratoriossa. Ravintoarvot ovat mitattu per 100g.
Laboratoriomittausten virhemarginaali +/- 7 %.

Markkinointiin kannattaa suhtautua varauksella

Juha Hulmi vinkkaa, että palautusjuomaa valitessa kannattaa ensimmäisenä kiinnittää huomiota sokerin määrään, koska niissä on eniten eroja. Myös purkkien mainoslauseita ei kannata pitää täysinä totuuksina.

- Esimerkiksi Muscle Milk –tuotteessa lukee, että ”Contains no milk” (vapaasti suomennettuna ”ei sisällä maitoa"). Mutta kun katsotaan tätä tuotesisältöä, niin täältä löytyy kuitenkin maitoproteiini-isolaattia eli maitoproteiinia ja heraa. Eli oikeastaan tässä juomassa on kaikki maidon sisältö paitsi laktoosi.

- Toinen juttu, mikä näissä joissain tuotteissa on koomista, että niitä markkinoidaan sokerittomina. Usein niistä kuitenkin löytyy sitten glukoosia, mikä tasan tarkkaan on sokeri, mutta niistä puuttuu kuitenkin se pöytäsokeri, minkä vuoksi tuotetta markkinoidaan sokerittomana, vaikka ihan tasan tarkkaan sieltä löytyy sokeria glukoosin muodossa, Hulmi päättää.

Pari kertaa viikossa liikkuvan kannattaa muistaa, että lihakset palautuvat rasituksesta myös ilman näitä juomia – riittävällä levolla.

Panu Vatanen, Kuningaskuluttaja

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.