Hyppää pääsisältöön

Venäläinen kuolema, josta tuli osa suurvaltapolitiikkaa

Venäläinen juristi ja tilintarkastaja Sergei Magnitski paljasti 2000-luvulla petosvyyhdin, jossa Venäjän valtion verovaroja oli kavallettu satojamiljoonia euroja lähinnä viranomaisten toimesta. Paljastuksensa jälkeen Magnitski vangittiin ja hän kuoli vankilassa epäillyttävissä olosuhteissa. Häneen kytkeytyi myös amerikkalainen miljonääri Bill Browder, jonka varoja oli myös kadonnut venäläisen korruption seurauksena.

Sergei Magnitski (1972–2009) työskenteli Moskovassa amerikkalaisen Firestone&Duncanin lakiasiaintoimistossa, jonka yhtenä asiakkaana oli sijoitusyritys Hermitage Capital Management. Yrityksen oli perustanut vuonna 1996 amerikkalainen Bill Browder.

Venäjällä hyvin menestynyt ja suuryrityksiinkin investoinut miljonääri Browder oli usein otsikoissa syyttäessään venäläisyrityksiä muun muassa korruptiosta. Browder alkoi epäillä, että hänenkin omistamistaan yrityksistä yhtiön johto varasti rahaa, mikä sinänsä ei ollut poikkeuksellista Venäjällä. Hän aikoi tutkituttaa, miten varkaudet tapahtuivat. Browder julkaisi tulokset arvostetuissa kansainvälisissä talouslehdissä.

Magnitskin kohtalo sinetöidään

Browderin toimilla oli kauaskantoisia seuraamuksia. Kun hän oli palaamassa Moskovaan viikonloppumatkansa jälkeen syksyllä 2005, hänet pidätettiin Moskovan lentokentällä ja karkotettiin maasta. Hänet oli julistettu uhkaksi kansalliselle turvallisuudelle. Browder anoi turhaan Venäjälle viisumeita, kunnes syksyllä 2007 sisäasiainministeriöstä soitettiin Moskovassa vielä olemassa olevaan Hermitage Capitalin toimistoon. Mieshenkilö ehdotti järjestelyjä, joiden avulla Browder saisi viisumin. Kiristysyrityksenä koettu ehdotus torjuttiin. Kahden viikon kuluttua puhelinsoitosta poliisi teki aggressiivisen kotietsinnän Hermitage Capitalin toimistoon ja lakiasiaintoimisto Firestone&Duncaniin, jossa poliisi muun muassa pahoinpiteli sairaalakuntoon yhden toimiston lakimiehistä.

Tapahtuman jälkeen Sergei Magnitski sai selville, että toimistoihin tehtyjen etsintäepisodien taustalla oli aikomus tehdä yrityskaappaus, joka sittemmin onnistuikin. Magnitskille oli myös valjennut, että Browder ei enää omistanut yhtiöitään. Lisäksi edellisenä vuonna Hermitage Capitalin maksamia verovaroja oli annettu uusille omistajille. Browder teki rikosilmoituksen, jonka johdosta Sergei Magnitskia kuultiinkin alun alkaen todistajana.

Rikostutkinnassa Magnitskin kohtaloksi koitui se, että rikostutkijoista osa oli myös niitä upseereita, joita Magnitskin syytti valtion verovarojen kavalluksesta. Tutkinnassa koettiin yllätyskäänne, kun viranomaiset nostivatkin syytteen Magnitskia vastaan. Hänet suljettiin 2008 pahamaineiseen Butyrkan tutkintavankilaan veronkierrosta syytettynä. Tästä alkoi Magnitskin niin henkinen kuin fyysinenkin kiduttaminen.

Kuolema, joka horjutti suurvaltasuhteita

Marraskuussa 2009 Matroskaja Tishinan vankilasairaalaan tuotiin erittäin huonossa kunnossa ollut Sergei Magnitski. Sairaalan lääkäri soitti ambulanssin, mutta apu sallittiin liian myöhään. Ambulanssilääkäri joutui toteamaan Magnitskin kuolleeksi.

Magnitskin kohtalo nousi kansainväliseen tietoisuuteen, ja länsimaat päättivät asettaa erilaisia sanktioita Venäjälle tapauksen vuoksi. Yksi näistä oli viisumikielto niille venäläisvirkamiehille, jotka olivat sotkeutuneet asiaan. Kun Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama allekirjoitti joulukuussa 2012 Magnitski-lain, Venäjä ärsyyntyi. Lain perusteella Yhdysvallat kieltäytyy myöntämästä maahantuloviisumeja venäläisviranomaisille, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Venäjä piti lakia puuttumisena maan sisäisiin asioihin. Venäjä vastasikin USA:n Magnitski-lakiin nopeasti. Duuma ryhtyi valmistelemaan lakia, joka niinikään estäisi venäläisten oikeuksia loukkaavien amerikkalaisten pääsyn maahan. Lisäksi Venäjällä ryhdyttiin valmistelemaan lakia, joka kieltäisi venäläislasten adoptoinnin Yhdysvaltoihin. Presidentti Vladimir Putinin mielestä Magnitski-laki oli omiaan myrkyttämään suurvaltojen suhteita.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto