Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kotisohvan second screenistä tahkotaan markkinaa

Kulutuselektroniikkaa ja mobiiliratkaisuja valmistavat yritykset tuntuvat olevan yksimielisiä ainakin yhdestä tulevaisuuden kehityslinjasta. Niin pelikonsoli- kuin televisiovalmistajatkin uskovat siihen, että ihmiset haluavat kuluttaa ja luoda tietoa ns. toiselta ruudulta samalla kun nauttivat vaikkapa tv-ohjelmista tai pelaavat pelejä.

Tästä käytetään yleisnimitystä second screen ja sitä hyödynnetään monella tapaa.

Konsolipelaamisen aikana käyttäjälle voidaan näyttää esimerkiksi kännykän tai tabletin ruudulla lisäinformaatiota. Televisiokatsoja voi puolestaan osallistaa itsensä tv-kokemukseen esimerkiksi lähettelemällä tv:n katselun aikana viestejä samaa ohjelmaa katsovien ihmisten kanssa tai jakaa mielipiteitään suoraan ohjelman tekijöille. Tarkoituksena on aina lisätä interaktiivisuutta ja sosiaalisuutta.

Markkina on jo olemassa

Second screen -ilmiöstä on olemassa tutkimustietoa television osalta. Esimerkiksi tutkimusyhtiö Nielsenin viimevuotisen Cross-Platform-raportin mukaan jo 40 prosenttia amerikkalaisista mobiililaitteen omistajista käyttää päivittäin älypuhelintaan tai tablet-tietokonettaan television katselun aikana. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös BI Intelligencen second screen -tutkimuksessa.

Mitä ihmiset sitten tekevät television katselun lomassa? Tablet-käyttäjät selaavat tv-ohjelmatietoja ja urheilutuloksia, kun taas älypuhelimen omistajat hengaavat sosiaalisessa mediassa, lukevat sähköposteja ja tekevät nettiostoksia.

Konsolikokemus leviää kodin ulkopuolelle

Laitevalmistajien julkaisuista päätellen second screenista on tulossa iso juttu. Isot pelialan kalat ovat jo uineet verkkoon. Sony panostaa "toiseen ruutuun" helmikuussa esitellyssä PlayStation 4:ssä. Pelaajat voivat jakaa videoita pelisessioistaan ja jopa streamaamaan pelaamistaan suoraan kavereilleen verkkoon.

Pelikokemusta halutaan selvästi laajentaa, ja siihen pääsee osalliseksi PlayStation 4:n lisäksi myös PS Vitalla, ja jopa älypuhelimilla ja tablet-tietokoneilla. Sony ei ole kertonut suunnitelmistaan vielä tarkasti, mutta eri laitteet saavat PlayStation App -sovelluksen, jolla voidaan muun muassa tarkastella pelin tiimellyksessä karttoja, seurata kaverin pelisessiota tai ostaa PS4-pelejä omaan konsoliin kodin ulkopuoleltakin. Pelikokemus siis laajenee vahvasti paitsi oman pelikokemuksen myös oman pelikoneen ja oman kodinkin ulkopuolelle.

Näkymä älylasin läpi

Kilpailijalla Microsoftilla on myös sormensa sopassa. Xbox 360:n käyttäjille on tarjolla Xbox SmartGlass -sovellus, joka ei ole yhtä laaja kokonaisuus kuin Sonylla on mielessä. Smartglass toimii Xbox 360:n kauko-ohjaimena ja helpottaa median jakamista pc:n, tabletin ja konsolin välillä. Jonkin verran on tarjolla myös pelikokemusta vahvistavia ominaisuuksia, mm. Halo 4:n kanssa, mutta lisäpanostusta second screeniin voidaan odottaa Microsoftin uuden konsolin myötä. Vielä siitä ei ole hiiskuttu mitään, mutta huhujen mukaan toukokuussa on tarkoitus raottaa arkkua.

Hieman toisenlaisella tavalla second screen -ilmiöön on ottanut osaa Nintendo. Sen Wii U -pelikonsolissa on kosketusnäyttö, johon tuodaan sisältöä television lisäksi. Esimerkiksi suositussa ZombieU-pelissä pikkunäytön avulla vilkaistaan matkassa olevia tavaroita repusta, tiirikoidaan lukkoja tai kurkitaan kartalle. Samalla toiminta jatkuu pääruudulla, joten epäkuollut saattaa samalla hyökätä iholle. Tämä kiristää tietenkin jännitysmomenttia uudelle asteluvulle.

Yhteisöllisyyttä tv-ohjelman ympärille

Televisiopuolella ratkaisut eivät ole yhtä selviä kuin pelimaailmassa, koska ihmiset katsovat ohjelmiaan erilaisilla ja eri-ikäisillä televisioilla. Niinpä tarjolla on monenlaisia ratkaisuja.

Yhdysvalloissa ollaan asioissa pisimmällä. Esimerkiksi tammikuussa CBS-televisiokanava julkaisi CBS Connect -iPad-sovelluksen, joka tarjoaa katsomastasi ohjelmasta lisäinformaatiota, kuten behind the scenes -kuvia, videoita, tarinoita ohjelmien tekijöiltä sekä kokoaa sarjaa kommentoivien huomiot Facebookista ja Twitteristä yhteen paikkaan. Avainsanat ovat siis lisäarvo ja yhteisöllisyys.

Yksittäisistä yrittäjistä rapakon takana on paljon huomiota saanut ilmainen Zeebox, joka toimii iOS:ssä, Androidissa ja tavallisessa selaimessa. Se käyttää ”zeetagseja”, joissa kerrotaan lisää tv-ohjelmissa mainituista asioista, oli kyseessä sitten sisällissota tai pop-maailman suuri tähti. Jonkinlainen televisiokokemukseen yhdistetty Wikipedia siis.

Televisiovalmistajatkin kehittävät omia ratkaisujaan. Esimerkiksi Samsung on luonut second screen -ratkaisun Peelin kanssa. Peel Smart Remote on käytettävissä myös Suomessa. Se ehdottaa makumieltymysten mukaan tv-ohjelmia ja toimii mm. kaukosäätimenä. 

Suomessa ainkin Nelonen on koputellut kakkosruutumarkkinaa yhdessä DNA:n kanssa. Voice of Finlandin ympärille rakennettu Kotivalmentaja on Voice-formaatin omistajan, Talpa Median sovellus, jossa voi leikkiä kilpailijoiden valmentajaa ja voittaa DNA:n palkintoja. 

Second screenin tulevaisuus on siis monitahoinen. Pelialan suunnitelmat tulevat tarkentumaan loppuvuotta kohti, kun uuden sukupolven konsolit julkaistaan myyntiin ja televisiopuolella tullaan kokeilemaan monenlaisia konsepteja ennen kuin sopiva ratkaisu löytyy. Kaikki ratkaisut kuitenkin vievät kohti yhtä maalia: telkkaria toljottavalle ihmiselle halutaan ystäviä ja aktiivisuutta.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.