Hyppää pääsisältöön

Näsinneula on Tampereen tavaramerkki

Kun Tampereen kaupunginjohtaja Erkki Lindfors vieraili Kuopion Puijon tornissa, hän sai idean, että samankaltainen näkötorni pitäisi saada myös Tampereelle. Ensimmäinen toukokuuta 1971 vietettiin Näsinneulan avajaisia.

Näsinneulan rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 1970. Torni valmistui kuukaudessa liukuvalumenetelmällä. Yleisölle torni avattiin vappuna 1971. Nimensä se sai viereisen Näsijärven ja Seattlen Space Needle -tornin innoittamana. Tornin ylimmässä kerroksessa sijaitsee Ravintola Näsinneula, jonka ruokailutila ikkunoineen kierähtää tornin ympäri kerran 45 minuutissa. Aivan tornin huipulle sijoitettiin säämerkkivalot, jotka kertovat kaupunkilaisille tulevasta säästä.

Näsinneulassa on vuosien saatossa järjestetty lukuisia tapahtumia ja tempauksia. Atlantan olympiakisojen alla nähtiin kun hiihtäjät Mika Myllylä ja Jari Isometsä laskeutuivat tornista köysien avulla vuorikiipeilijä Veikka Gustafssonin opastamina.

Uutisjutussa Näsinneulan 35-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä todetaan että "Tamperetta ilman Näsinneulaa ei voi enää kuvitellakaan. Se kuuluu niin oleellisesti kaupunkikuvaan." Jutussa nähdään myös muutama Tampere-seuran arkiston valokuva tornin rakennustyöstä, muuta uutiskuvaa suunnittelu- tai rakennusvaiheesta ei ole olemassa.

Torni on kestänyt vuosia hyvin, eikä korjauksia ole juurikaan tarvittu. Vuonna 2011 Näsinneulaa remontoitiin neljän kuukauden ajan. Ilmastointi, sähköt ja putkisto uusittiin, paloturvallisuutta parannettiin ja liikuntaesteisten kulkua huipun ravintolaan helpotettiin hissillä.

Tornin huippuun tarkoitettu lipputanko putosi aikoinaan kuljetuksessa Näsijärven jäälle, kun helikopterin nostokoukku petti voimakkaassa tuulessa. Mykässä uutisklipissä nähdään jäälle pudonnut lipputanko ja sitä katsomaan tulleet ohikulkijat, joista yksi taiteilee tangon päällä.

Teksti Heidi Sommar

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto