Hyppää pääsisältöön

Näsinneula on Tampereen tavaramerkki

Kun Tampereen kaupunginjohtaja Erkki Lindfors vieraili Kuopion Puijon tornissa, hän sai idean, että samankaltainen näkötorni pitäisi saada myös Tampereelle. Ensimmäinen toukokuuta 1971 vietettiin Näsinneulan avajaisia.

Näsinneulan rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 1970. Torni valmistui kuukaudessa liukuvalumenetelmällä. Yleisölle torni avattiin vappuna 1971. Nimensä se sai viereisen Näsijärven ja Seattlen Space Needle -tornin innoittamana. Tornin ylimmässä kerroksessa sijaitsee Ravintola Näsinneula, jonka ruokailutila ikkunoineen kierähtää tornin ympäri kerran 45 minuutissa. Aivan tornin huipulle sijoitettiin säämerkkivalot, jotka kertovat kaupunkilaisille tulevasta säästä.

Näsinneulassa on vuosien saatossa järjestetty lukuisia tapahtumia ja tempauksia. Atlantan olympiakisojen alla nähtiin kun hiihtäjät Mika Myllylä ja Jari Isometsä laskeutuivat tornista köysien avulla vuorikiipeilijä Veikka Gustafssonin opastamina.

Uutisjutussa Näsinneulan 35-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä todetaan että "Tamperetta ilman Näsinneulaa ei voi enää kuvitellakaan. Se kuuluu niin oleellisesti kaupunkikuvaan." Jutussa nähdään myös muutama Tampere-seuran arkiston valokuva tornin rakennustyöstä, muuta uutiskuvaa suunnittelu- tai rakennusvaiheesta ei ole olemassa.

Torni on kestänyt vuosia hyvin, eikä korjauksia ole juurikaan tarvittu. Vuonna 2011 Näsinneulaa remontoitiin neljän kuukauden ajan. Ilmastointi, sähköt ja putkisto uusittiin, paloturvallisuutta parannettiin ja liikuntaesteisten kulkua huipun ravintolaan helpotettiin hissillä.

Tornin huippuun tarkoitettu lipputanko putosi aikoinaan kuljetuksessa Näsijärven jäälle, kun helikopterin nostokoukku petti voimakkaassa tuulessa. Mykässä uutisklipissä nähdään jäälle pudonnut lipputanko ja sitä katsomaan tulleet ohikulkijat, joista yksi taiteilee tangon päällä.

Teksti Heidi Sommar

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto