Hyppää pääsisältöön

Näsinneula on Tampereen tavaramerkki

Kun Tampereen kaupunginjohtaja Erkki Lindfors vieraili Kuopion Puijon tornissa, hän sai idean, että samankaltainen näkötorni pitäisi saada myös Tampereelle. Ensimmäinen toukokuuta 1971 vietettiin Näsinneulan avajaisia.

Näsinneulan rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 1970. Torni valmistui kuukaudessa liukuvalumenetelmällä. Yleisölle torni avattiin vappuna 1971. Nimensä se sai viereisen Näsijärven ja Seattlen Space Needle -tornin innoittamana. Tornin ylimmässä kerroksessa sijaitsee Ravintola Näsinneula, jonka ruokailutila ikkunoineen kierähtää tornin ympäri kerran 45 minuutissa. Aivan tornin huipulle sijoitettiin säämerkkivalot, jotka kertovat kaupunkilaisille tulevasta säästä.

Näsinneulassa on vuosien saatossa järjestetty lukuisia tapahtumia ja tempauksia. Atlantan olympiakisojen alla nähtiin kun hiihtäjät Mika Myllylä ja Jari Isometsä laskeutuivat tornista köysien avulla vuorikiipeilijä Veikka Gustafssonin opastamina.

Uutisjutussa Näsinneulan 35-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä todetaan että "Tamperetta ilman Näsinneulaa ei voi enää kuvitellakaan. Se kuuluu niin oleellisesti kaupunkikuvaan." Jutussa nähdään myös muutama Tampere-seuran arkiston valokuva tornin rakennustyöstä, muuta uutiskuvaa suunnittelu- tai rakennusvaiheesta ei ole olemassa.

Torni on kestänyt vuosia hyvin, eikä korjauksia ole juurikaan tarvittu. Vuonna 2011 Näsinneulaa remontoitiin neljän kuukauden ajan. Ilmastointi, sähköt ja putkisto uusittiin, paloturvallisuutta parannettiin ja liikuntaesteisten kulkua huipun ravintolaan helpotettiin hissillä.

Tornin huippuun tarkoitettu lipputanko putosi aikoinaan kuljetuksessa Näsijärven jäälle, kun helikopterin nostokoukku petti voimakkaassa tuulessa. Mykässä uutisklipissä nähdään jäälle pudonnut lipputanko ja sitä katsomaan tulleet ohikulkijat, joista yksi taiteilee tangon päällä.

Teksti Heidi Sommar

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto