Hyppää pääsisältöön

Ässien ja Tapparan taistot kullasta vuosina 1978 ja 1984

Ässät ja Tappara pelasivat jääkiekkoilun Suomen mestaruudesta vuonna 1978, jolloin porilaiset nappasivat kultaa. Vuonna 1984 samat joukkueet kohtasivat loppuotteluissa, jolloin Tappara puolestaan oli parempi.

Tietolaatikko

Video vuoden 1984 finaalin kolmannessa erässä video hyppää samaan kohtaan kahdesti. Lisäksi kuvamateriaalia tasoitusmaalista puuttuu. Ilmeisesti kohdassa on vaihdettu nauhaa. Vanhoja nauhoja on myös uudelleen käytetty, joten osa kuvamateriaalista on voinut kadota myös siksi.

Vuonna 1978 Tappara oli vienyt ensimmäisen finaalin peräti 8-0. Ässät kuitenkin ryhdistäytyi ja vei kaksi seuraavaa ottelua 3-2 ja 4-8. Mestaruus oli siis katkolla porilaisille kotikentällään.

Finaalisarjasta on jäljellä vain selostamatonta kuvamateriaalia kolmannesta loppuottelusta. Raimo Häyrisen suora radioselostus Porissa pelatusta neljännestä ottelusta on sen sijaan pelastunut kankaanpäälaisen Jari Anttilan ja porilaisen Marjatta Niinikosken nauhoittamana. Nauhat julkaisi ensimmäisenä verkkosivuillaan Satakunnan Kansa.

Ratkaiseva finaali oli pitkään tasainen, kunnes lopussa Ässät karkasi peräti 6-3 voittoon ja Suomen mestaruuteen. Ässien suuria sankareita olivat kaksi maalia tehneet Pekka Rautakallio ja Veli-Pekka Ketola.

Vuoden 1984 finaalisarja oli kuin peilikuva vuoden 1978 sarjasta. Ässät vei ensimmäisen finaalin 5-4. Tappara seuraavat 3-6 ja 3-2. Ässät oli seinä seinää vasten neljännessä finaalissa Porissa. Ottelu oli erittäin tasainen ja ratkaisu meni jatkoajalle saakka. Jatkoajan viidennellä minuutilla Erkki Lehtonen maalasi ja Tapparan kultajuhlat alkoivat.

Ottelun varsinainen peliaika on nähtävissä kokonaisuudessaan. Valitettavasti kaikki kuvamateriaali jatkoajasta on kadonnut Ylen arkistoista.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto