Hyppää pääsisältöön

Ässien ja Tapparan taistot kullasta vuosina 1978 ja 1984

Ässät ja Tappara pelasivat jääkiekkoilun Suomen mestaruudesta vuonna 1978, jolloin porilaiset nappasivat kultaa. Vuonna 1984 samat joukkueet kohtasivat loppuotteluissa, jolloin Tappara puolestaan oli parempi.

Tietolaatikko

Video vuoden 1984 finaalin kolmannessa erässä video hyppää samaan kohtaan kahdesti. Lisäksi kuvamateriaalia tasoitusmaalista puuttuu. Ilmeisesti kohdassa on vaihdettu nauhaa. Vanhoja nauhoja on myös uudelleen käytetty, joten osa kuvamateriaalista on voinut kadota myös siksi.

Vuonna 1978 Tappara oli vienyt ensimmäisen finaalin peräti 8-0. Ässät kuitenkin ryhdistäytyi ja vei kaksi seuraavaa ottelua 3-2 ja 4-8. Mestaruus oli siis katkolla porilaisille kotikentällään.

Finaalisarjasta on jäljellä vain selostamatonta kuvamateriaalia kolmannesta loppuottelusta. Raimo Häyrisen suora radioselostus Porissa pelatusta neljännestä ottelusta on sen sijaan pelastunut kankaanpäälaisen Jari Anttilan ja porilaisen Marjatta Niinikosken nauhoittamana. Nauhat julkaisi ensimmäisenä verkkosivuillaan Satakunnan Kansa.

Ratkaiseva finaali oli pitkään tasainen, kunnes lopussa Ässät karkasi peräti 6-3 voittoon ja Suomen mestaruuteen. Ässien suuria sankareita olivat kaksi maalia tehneet Pekka Rautakallio ja Veli-Pekka Ketola.

Vuoden 1984 finaalisarja oli kuin peilikuva vuoden 1978 sarjasta. Ässät vei ensimmäisen finaalin 5-4. Tappara seuraavat 3-6 ja 3-2. Ässät oli seinä seinää vasten neljännessä finaalissa Porissa. Ottelu oli erittäin tasainen ja ratkaisu meni jatkoajalle saakka. Jatkoajan viidennellä minuutilla Erkki Lehtonen maalasi ja Tapparan kultajuhlat alkoivat.

Ottelun varsinainen peliaika on nähtävissä kokonaisuudessaan. Valitettavasti kaikki kuvamateriaali jatkoajasta on kadonnut Ylen arkistoista.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto