Hyppää pääsisältöön

Kannabismyönteinen 2010-luvun Suomi

Suomessa 2010-luku on merkinnyt entistä liberaalimpaa suhtautumista kannabikseen. Kannabiskokeilut sekä kasvin kotikasvatus ovat yleistyneet. Huumeet Suomessa 2020 -tutkimuksen asiantuntijat epäilivät, ettei vihreän kasvin käytöstä tai hallussapidosta rankaistaisi enää vuonna 2020.

Asenteet kannabista kohtaan Suomessa ovat 2010-luvulla muuttuneet ennätyksellisen suvaitsevaisiksi. Yhä useampi on kokeillut kannabista ja sen kotikasvatus on yleistynyt. Moni toivoo, että kannabis luokiteltaisiin myös lainsäädännöllisesti miedoksi huumeeksi.

Sama kehitys on meneillään muualla maailmalla. Yhdysvalloissa Washingtonin ja Coloradon osavaltiot laillistivat kannabiksen käytön kansanäänestyksellä marraskuussa 2012. Portugali dekriminalisoi huumeet jo vuonna 2001 ja sen jälkeen huumeiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vähentyneet huomattavasti. Obs vieraili Lissabonissa vuonna 2012.

Suomessa kannabiksen käytön laillistamista on puuhailtu kansalaisaloitteella, joka käynnistettiin tammikuussa 2013. Reilussa kahdessa kuukaudessa aloite keräsi yli 21 000 ääntä, kun ensimmäisellä kerralla keväällä 2012 aloite keräsi vaivaiset 700 ääntä.

Pilveä puolustaa myös rap-artisti Juju eli Julius Kivi, joka kertoi Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa löytäneensä kannabiksesta avun masennukseen. Sittemmin hän on lopettanut kannabiksen polttelun lähes kokonaan, sillä hänen mukaansa jatkuva käyttö voi tehdä elämästä tasaista viivaa.

Vuonna 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutki kannabiksen kotikasvatusta Suomessa. Aamu-tv:ssä vieraillut THL:n osastojohtaja Pekka Hakkarainen kertoi haastattelussa, että arviolta jopa 40 000–60 000 suomalaista olisi ainakin joskus kasvattanut kannabista kotonaan. Hänen mukaansa kotikasvattajat ovat "hyvinkin tavallista porukkaa".

Tietolaatikko

Uusimmat tiedot vuodelta 2010 osoittavat kannabiskokeilujen ja kannabiksen kotikasvatuksen lisääntyneen. Eniten käyttöä esiintyi 15–34-vuotiaiden keskuudessa.

Noin 17 prosenttia 15−69-vuotiaista suomalaisista ilmoitti kokeilleensa joskus kannabista, viimeisen vuoden aikana noin 4 prosenttia. Miehet kokeilevat hieman useammin kuin naiset.

Lähde: Huumetilanne Suomessa 2012
Varjonen, Vili; Tanhua, Hannele; Forsell, Martta; Perälä, Riikka (2012)

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto