Hyppää pääsisältöön

Albert Edelfelt maalasi kansaa, valoa ja historiaa

Albert Edelfelt oli yksi Suomen taiteen kultakauden merkittävimpiä taiteilijoita. Edelfeltin tuotantoon kuuluu niin historiaa käsitteleviä maalauksia, muotokuvia, kansankuvausta kuin pariisilaista ulkoilmamaalaustakin.

Albert Edelfelt syntyi Kiialan kartanossa lähellä Porvoota vuonna 1854. Edelfeltin isä oli ruotsalainen arkkitehti Carl Albert Edelfelt ja äiti Alexandra Brandt porvoolaisen kauppiasperheen tytär.

Edelfeltien perhe muutti Porvoosta ensin Hämeenlinnaan ja myöhemmin Helsinkiin, mutta Albert palasi Porvoon seudulle yhä uudestaan. Lapsena Edelfelt vietti kesiä isoäitinsä luona Kiialassa ja myöhemmin omassa Haikon huvilassa.

Alber Edelfelt pääsi ylioppilaaksi vuonna 1871. Hän suunnitteli tuolloin opettajan uraa ja lähti opiskelemaan klassisia kieliä yliopistoon. Koko ikänsä piirtänyt Edelfelt kehitti opintojensa ohella piirtämistaitojaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Piirustuskoulun opettajansa Adolf von Becker kehotuksesta Edelfelt lähti opiskelemaan vuonna 1873 Belgian Atwerpenin taideakatemiaan.

1874 tulevan taiteilijan matka jatkui Pariisiin. Edelfelt maalasi 1870-luvulla historiallisia maalauksia, kuten Kuningatar Blankan (1877) ja Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista (1878), mutta vähitellen Pariisissa Edelfelt omaksui ulkoilmamaalauksen ja impressionismin, joiden tieltä historialliset aiheet saivat väistyä.

1887 valmistui Edelfeltin suuri ulkoilmamaalaus Luxembourgin puistossa. Maalaus oli selvä merkki uudenlaisen tyylisuunnan omaksumisesta ja kotimaisen romanttisen idealismin hylkäämisestä.

Edelfeltin viimeiseksi historiaa käsitteleväksi maalaukseksi jäi Poltettu kylä (1879). Nuijasotaa kuvaava teos sai Suomessa nuivan vastaanoton ja kriitikoiden mielestä suomalaiset oli kuvattu siinä liian rumina.

Edelfelt ihaili Pariisia, mutta rakkaus Porvoota kohtaan ei hävinnyt koskaan. Edelfelt palasikin lähes joka kesä takaisin Suomeen. 1879 Edelfeltin äiti vuokrasi Porvoon läheltä Haikosta kesähuvilan. Alue teki Edelfeltiin niin suuren vaikutuksen, että jo seuraavana vuonna hän osti sieltä vanhan tilanhoitajan asunnon tulevia kesiä varten ja rakennutti sinne vielä myöhemmin oman ateljeen. Haikosta Edelfelt sai aiheensa yli kahteen sataan teokseen. Ulkoilmamaalausten ja suurten sommitelmien lisäksi Edelfelt maalasi Haikossa useita teoksia äidistään, sekä siskoistaan Ellenistä, Anniesta ja Bertasta.

Ensimmäinen Haikossa maalattu suuri sommitelma on Lapsen ruumissaatto (1879), josta näkyy Edelfeltin omaksuma pariisilainen realismi. Teos asetettiin seuraavana vuonna esille Pariisin salongissa ja se sai kiitosta ranskalaiselta yleisöltä.

Edelfeltin yksi tunnetuimpia kansankuvauksia on vuonna 1887 valmistunut Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä. Teosta varten Edelfelt matkusti Karjalaan tekemään tutkielmia ja luonnoksia, mutta lopullinen maalaus valmistui Haikossa. Edelfeltin kansankuvaus sai kiitosta Pariisissa, mutta suomalaiset kriitikot eivät tästä teoksesta ilahtuneet. Heidän mielestään teos oli suomalaisen kansansielun irvikuva.

1888 Albert Edelfelt meni naimisiin Ellan de la Chapellen kanssa. Vielä samana vuonna pariskunnalle syntyi poika Erik.

1800-luvun lopussa Edelfelt palasi vielä hetkeksi historiallisen aiheen pariin kuvittaessaan Vänrikki Stoolin tarinat. Edelfeltin vanhemmat olivat olleet Johan Ludvig Runebergin ystäviä ja myös Albert itse oli vieraillut Runebergin luona useita kertoja.

18. elokuuta 1905 Edelfelt kuoli Haikossa sydänhalvaukseen. Hän oli kuollessaan 51 vuoden ikäinen. Edelfeltin ateljee toimii tänä päivänä museona.

Edelfeltin ateljee Haikossa ja Porvoon ympäristö toimi taiteilijaa juhlistavan näyttelyn näyttämönä vuonna 2004. Uutisjutussa Edelfeltistä kertovat toimittaja Erkki Toivanen sekä Hanna-Kaarina Syrjäläinen Albert Edelfelt säätiöstä.

Koulu-tv:n ohjelmassa lapset tutustuvat Edelfeltin maalauksiin Ateneumin taidemuseossa ja kertovat mitä niistä tuumivat.

Teksti: Amanda Stavén

Tietolaatikko

Kultakaudeksi kutsutaan vuosien 1880-1910 välistä aikaa. Tuolloin syntyi perusta suomalaiselle taiteelle, jolle luotiin oma, kansallinen ilme. Kultakauden ajan merkittävimpiä taiteilijoita olivat mm. Akseli Gallen-Kallela, Helene Schjerfbeck, Albert Edelfelt, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto