Hyppää pääsisältöön

Taas tulvii Pohjanmaa

Kevät- ja syystulvien aikaan Pohjanmaan lakeuksia kuvaava käsite latomeri saa syvemmän merkityksen. Luonto on näyttänyt voimansa vuosikymmenestä toiseen, kun Etelä-Pohjanmaan joet ovat tulvineet yli äyräidensä ja tuhannet peltohehtaarit ovat peittyneet veden alle.

Tulvavesien peittämät pellot ovat olleet osa keväistä ja usein syksyistäkin pohjalaismaisemaa. Etelä-Pohjanmaata halkovista joista suurin on Kyrönjoki, jonka vedenkorkeuden mittaamisessa on uutisista tullut tutuksi Munakan mittausasema. Kun vedenkorkeus nousee 340 senttimetriin, jäävät alavimmat pellot veden alle. Kevään 1953 ennätystulvien aikaan vesi kohosi yli seitsemään metriin ja tulva peitti 7 600 hehtaaria peltoa. 1950-luvun tulvista on talteen jäänyt mykkää filmikuvaa.

Tulvasuojelutyö alkoi 1950-luvulla ja kokonaisvaltainen suunnitelma Kyrönjoen yläosan tulvien voittamiseksi valmistui vuonna 1965. Luonnonvoimat pitivät kuitenkin pintansa: elokuussa 1967 myrsky ja sateet aiheuttivat runsaat tulvat, kantatie 67 ja puhelinlinjat Vaasan ympäristössä olivat poikki.

1970-luvulta on taltioitu tulvia ja postikuljetuksia veneen voimin. Tuolloin ryhdyttiin myös erityistoimiin tulvien purkamiseksi. Vettä vastaan taisteltiin kovin asein ja Pyhäjoessa räjäytettiin jääpato keväällä 1979. Koulu-tv:kin antoi oppia Tulva-elokuvassaan Etelä-Pohjanmaan tulvista, vesistöistä ja luonnosta.

1980-luvulla nähtiin jälleen ennätysmäisiä vedenpaisumuksia. Kevättulva peitti Kauhajoen pellot 1981. Kolme vuotta myöhemmin keväällä 1984 Lapuanjoki nousi korkeammalle kuin koskaan aiemmin kastellen vanhainkodinkin ja pelloilla liikuttiin traktoreiden sijaan veneillä. Tuolloin myös Kyrönjoen alajuoksulla kärsittiin äärimmäisen pahasta tulvatilanteesta ja mm. Vähässäkyrössä sadat talot olivat saarroksissa. Vuonna 1987 pahin tulvahuippu osui syksyyn. Vuosikymmenen päätteeksi Laulu lakeudelta -ohjelma kuvasi osin dramatisoiden tulvia osana eteläpohjalaista sielunmaisemaa.

Vuonna 1990 tulva peitti lakeuden poikkeuksellisesti jo helmikuussa. Tulvien tuttuudesta huolimatta luonto yllätti joka kevät, niin myös 2001, jolloin Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesi nousi vuorokauden aikana useita senttejä. Keväällä 2004 tulva runteli Pohjanmaan rannikkoa, Vöyrillä ja Oravaisissa taloja oli veden vallassa. Vuonna 2007 Ajankohtaisessa kakkosessa kuitenkin kyseltiin, että minne katosivat Pohjanmaan tulvat?

Kesällä 2010 eläkkeelle siirtymässä ollut tulva-asiantuntija Martti Kujanpää pelkäsi, että valtionvirkojen leikkaaminen vaarantaa tulvantorjuntatyöt. Konkari oli kuitenkin tyytyväinen siihenastisiin saavutuksiin. Seuraavana vuonna testattiin aivan uutta tapaa tulvavahinkojen torjumiseksi: Kyrönjoella sahattiin jäätä estämään jääpatojen muodostuminen.

Syksyllä 2012 vesi virtasi jälleen vuolaana lakeuksille, kun joet nousivat ennätyskorkeuksiin. Lokuussa vettä satoi parissa päivässä yhtä paljon kuin normaalisti kuukaudessa. Syystulva saartoi talot ja katkoi teitä Ilmajoella ja Kauhajoella.

Ja joki jatkaa juoksuaan.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.