Hyppää pääsisältöön

Taas tulvii Pohjanmaa

Kevät- ja syystulvien aikaan Pohjanmaan lakeuksia kuvaava käsite latomeri saa syvemmän merkityksen. Luonto on näyttänyt voimansa vuosikymmenestä toiseen, kun Etelä-Pohjanmaan joet ovat tulvineet yli äyräidensä ja tuhannet peltohehtaarit ovat peittyneet veden alle.

Tulvavesien peittämät pellot ovat olleet osa keväistä ja usein syksyistäkin pohjalaismaisemaa. Etelä-Pohjanmaata halkovista joista suurin on Kyrönjoki, jonka vedenkorkeuden mittaamisessa on uutisista tullut tutuksi Munakan mittausasema. Kun vedenkorkeus nousee 340 senttimetriin, jäävät alavimmat pellot veden alle. Kevään 1953 ennätystulvien aikaan vesi kohosi yli seitsemään metriin ja tulva peitti 7 600 hehtaaria peltoa. 1950-luvun tulvista on talteen jäänyt mykkää filmikuvaa.

Tulvasuojelutyö alkoi 1950-luvulla ja kokonaisvaltainen suunnitelma Kyrönjoen yläosan tulvien voittamiseksi valmistui vuonna 1965. Luonnonvoimat pitivät kuitenkin pintansa: elokuussa 1967 myrsky ja sateet aiheuttivat runsaat tulvat, kantatie 67 ja puhelinlinjat Vaasan ympäristössä olivat poikki.

1970-luvulta on taltioitu tulvia ja postikuljetuksia veneen voimin. Tuolloin ryhdyttiin myös erityistoimiin tulvien purkamiseksi. Vettä vastaan taisteltiin kovin asein ja Pyhäjoessa räjäytettiin jääpato keväällä 1979. Koulu-tv:kin antoi oppia Tulva-elokuvassaan Etelä-Pohjanmaan tulvista, vesistöistä ja luonnosta.

1980-luvulla nähtiin jälleen ennätysmäisiä vedenpaisumuksia. Kevättulva peitti Kauhajoen pellot 1981. Kolme vuotta myöhemmin keväällä 1984 Lapuanjoki nousi korkeammalle kuin koskaan aiemmin kastellen vanhainkodinkin ja pelloilla liikuttiin traktoreiden sijaan veneillä. Tuolloin myös Kyrönjoen alajuoksulla kärsittiin äärimmäisen pahasta tulvatilanteesta ja mm. Vähässäkyrössä sadat talot olivat saarroksissa. Vuonna 1987 pahin tulvahuippu osui syksyyn. Vuosikymmenen päätteeksi Laulu lakeudelta -ohjelma kuvasi osin dramatisoiden tulvia osana eteläpohjalaista sielunmaisemaa.

Vuonna 1990 tulva peitti lakeuden poikkeuksellisesti jo helmikuussa. Tulvien tuttuudesta huolimatta luonto yllätti joka kevät, niin myös 2001, jolloin Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesi nousi vuorokauden aikana useita senttejä. Keväällä 2004 tulva runteli Pohjanmaan rannikkoa, Vöyrillä ja Oravaisissa taloja oli veden vallassa. Vuonna 2007 Ajankohtaisessa kakkosessa kuitenkin kyseltiin, että minne katosivat Pohjanmaan tulvat?

Kesällä 2010 eläkkeelle siirtymässä ollut tulva-asiantuntija Martti Kujanpää pelkäsi, että valtionvirkojen leikkaaminen vaarantaa tulvantorjuntatyöt. Konkari oli kuitenkin tyytyväinen siihenastisiin saavutuksiin. Seuraavana vuonna testattiin aivan uutta tapaa tulvavahinkojen torjumiseksi: Kyrönjoella sahattiin jäätä estämään jääpatojen muodostuminen.

Syksyllä 2012 vesi virtasi jälleen vuolaana lakeuksille, kun joet nousivat ennätyskorkeuksiin. Lokuussa vettä satoi parissa päivässä yhtä paljon kuin normaalisti kuukaudessa. Syystulva saartoi talot ja katkoi teitä Ilmajoella ja Kauhajoella.

Ja joki jatkaa juoksuaan.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.