Hyppää pääsisältöön

Taas tulvii Pohjanmaa

Kevät- ja syystulvien aikaan Pohjanmaan lakeuksia kuvaava käsite latomeri saa syvemmän merkityksen. Luonto on näyttänyt voimansa vuosikymmenestä toiseen, kun Etelä-Pohjanmaan joet ovat tulvineet yli äyräidensä ja tuhannet peltohehtaarit ovat peittyneet veden alle.

Tulvavesien peittämät pellot ovat olleet osa keväistä ja usein syksyistäkin pohjalaismaisemaa. Etelä-Pohjanmaata halkovista joista suurin on Kyrönjoki, jonka vedenkorkeuden mittaamisessa on uutisista tullut tutuksi Munakan mittausasema. Kun vedenkorkeus nousee 340 senttimetriin, jäävät alavimmat pellot veden alle. Kevään 1953 ennätystulvien aikaan vesi kohosi yli seitsemään metriin ja tulva peitti 7 600 hehtaaria peltoa. 1950-luvun tulvista on talteen jäänyt mykkää filmikuvaa.

Tulvasuojelutyö alkoi 1950-luvulla ja kokonaisvaltainen suunnitelma Kyrönjoen yläosan tulvien voittamiseksi valmistui vuonna 1965. Luonnonvoimat pitivät kuitenkin pintansa: elokuussa 1967 myrsky ja sateet aiheuttivat runsaat tulvat, kantatie 67 ja puhelinlinjat Vaasan ympäristössä olivat poikki.

1970-luvulta on taltioitu tulvia ja postikuljetuksia veneen voimin. Tuolloin ryhdyttiin myös erityistoimiin tulvien purkamiseksi. Vettä vastaan taisteltiin kovin asein ja Pyhäjoessa räjäytettiin jääpato keväällä 1979. Koulu-tv:kin antoi oppia Tulva-elokuvassaan Etelä-Pohjanmaan tulvista, vesistöistä ja luonnosta.

1980-luvulla nähtiin jälleen ennätysmäisiä vedenpaisumuksia. Kevättulva peitti Kauhajoen pellot 1981. Kolme vuotta myöhemmin keväällä 1984 Lapuanjoki nousi korkeammalle kuin koskaan aiemmin kastellen vanhainkodinkin ja pelloilla liikuttiin traktoreiden sijaan veneillä. Tuolloin myös Kyrönjoen alajuoksulla kärsittiin äärimmäisen pahasta tulvatilanteesta ja mm. Vähässäkyrössä sadat talot olivat saarroksissa. Vuonna 1987 pahin tulvahuippu osui syksyyn. Vuosikymmenen päätteeksi Laulu lakeudelta -ohjelma kuvasi osin dramatisoiden tulvia osana eteläpohjalaista sielunmaisemaa.

Vuonna 1990 tulva peitti lakeuden poikkeuksellisesti jo helmikuussa. Tulvien tuttuudesta huolimatta luonto yllätti joka kevät, niin myös 2001, jolloin Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesi nousi vuorokauden aikana useita senttejä. Keväällä 2004 tulva runteli Pohjanmaan rannikkoa, Vöyrillä ja Oravaisissa taloja oli veden vallassa. Vuonna 2007 Ajankohtaisessa kakkosessa kuitenkin kyseltiin, että minne katosivat Pohjanmaan tulvat?

Kesällä 2010 eläkkeelle siirtymässä ollut tulva-asiantuntija Martti Kujanpää pelkäsi, että valtionvirkojen leikkaaminen vaarantaa tulvantorjuntatyöt. Konkari oli kuitenkin tyytyväinen siihenastisiin saavutuksiin. Seuraavana vuonna testattiin aivan uutta tapaa tulvavahinkojen torjumiseksi: Kyrönjoella sahattiin jäätä estämään jääpatojen muodostuminen.

Syksyllä 2012 vesi virtasi jälleen vuolaana lakeuksille, kun joet nousivat ennätyskorkeuksiin. Lokuussa vettä satoi parissa päivässä yhtä paljon kuin normaalisti kuukaudessa. Syystulva saartoi talot ja katkoi teitä Ilmajoella ja Kauhajoella.

Ja joki jatkaa juoksuaan.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.