Hyppää pääsisältöön

Vihaillassa ei päästy yksimielisyyteen vihapuheen määritelmästä

Ajankohtaisen kakkosen vihailta porautui vihapuheeseen ja -kirjoitteluun vuonna 2011. Norjan joukkomurhan jälkeen vihapuheesta puhuttiin Suomessakin vakavasti. Voisiko se johtaa täälläkin sanoista tekoihin?

Vihapuheelle ei ole omaksuttu yhtä oikeaa määritelmää, eikä vihailtaan osallistuneet keskustelijatkaan päässeet yksimielisyyteen siitä, mutta Euroopan neuvoston ministerikomitean mukaan sillä tarkoitetaan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen.

Suomessa vihapuheen oli nostanut keskusteluun lisääntynyt maahanmuuttokriittisyys ja sen äänitorvena toimiva Hommafoorum, norjalaisen massamurhaajan Anders Behring Breivikin kirjoittelut sekä kansanedustaja Jussi Halla-ahon nettikirjoittelustaan saama tuomio.

Vihaillan keskustelijat näkivät, että vihapuhe ei ole ilmiönä uusi. Koventunut yhteiskunta ja internet uutena areenana ovat kuitenkin lisänneet sen läsnäoloa yhteiskunnassa.

Tapaus Jussi Halla-aho nosti keskusteluun myös internet-kirjoittelun poliittisen ja oikeudellisen vastuun.

"Toivoisin, että mentäisiin niihin poliittisiin sisältöihin. Minkälaisia ryhmiä Suomessa on ja minkälaista politiikkaa ne ajavat", sanoi Vapaa liikkuvuus verkoston Katja Tuominen.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto