Hyppää pääsisältöön

Vihapuheen lisääntyminen kertoo yhteiskunnan muutoksesta

Euroopan neuvoston ministerikomitean mukaan vihapuheella tarkoitetaan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen. Internetin myötä tuo puhe on löytänyt uuden laajemman areenan ja kuulijakunnan.

Vaikka Euroopan neuvoston määritelmä on yksiselitteinen, ei vihapuhe terminä ole avautunut kansalaisille. Kolmas valtiovalta –ohjelmassa vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson ja kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman väittelevät siitä, mitä vihapuhe on, tulisiko sitä suitsia ja onko sananvapaudella rajoja.

Anderssonin mielestä sananvapaus ei ole absoluuttinen oikeus. Mitä tahansa ei ole lupa sanoa. Samaa mieltä on myös Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros, jonka mielestä kaikki syrjintään, vihamielisyyteen tai väkivaltaan yllyttävä puhe on kiellettävä.

Oikeustieteen tohtori Ilari Hannulan mukaan esimerkiksi nettikirjoittelija voidaan tuomita oikeudessa, mikäli hänen kirjoituksillaan voidaan todistaa olevan yhteys tehtyyn rikokseen.

Työvoima- ja maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Riitta Wärn kertoo maahanmuuttajien kokeman häirinnän lisääntyneen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Tämä kertoo yhteiskunnan muutoksesta.

Vihapuheen ja -kirjoittelun langettama uhka ei koske vain etnisiä, uskonnollisia, seksuaalisia tai sukupuolisia vähemmistöjä. Myös poliitikot joutuvat vihapuheen kohteeksi.

Valtioneuvoston turvallisuusyksikön johtajan Timo Härkösen mukaan huippupoliitikkoja koskeva vihakirjoittelu on suurimmaksi osaksi tunteiden purkauksia tehtyjä päätöksiä kohtaan, mutta löytyy myös niitä, jotka pyrkivät lietsomaan vihaa.

Vuonna 2013 saivat useat suomalaiset toimittajat uhkauksia. Yhteisenä tekijänä uhkauksille oli ruotsin kielen asema Suomessa. Postia saivat niin suomenruotsalaiset toimittjat, kuin Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Riikka Venäläinenkin. Häneen kohdistetussa vihapuheessaan yritettiin painostaa hesaria muuttamaan linjansa jyrkän kielteiseksi pakkoruotsia kohtaan.

Ykkösaamussa asiasta keskusteli lääkäri, kirjailija ja Suomi on ruotsalainen -ohjelmasarjan vetäjä Juhani Seppänen.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto