Hyppää pääsisältöön

Märät säpikkäät ravistelee saamelaisstereotypioita

Märät säpikkäät -ohjelmassa nähdään räväkkää saamelaisparodiaa ja rikotaan stereotypioita. Ohjelmassa nauretaan sekä suomalaisille että saamelaisille, mutta ennen kaikkea itselle.

Märkien säpikkäiden ensimmäinen tuotantokausi nähtiin talvella 2012 ja jatkoa sarjalle saatiin jo seuraavana vuonna. Ohjelmassa saamelaiset Suvi West ja Kirste Aikio esittelevät saamelaisuutta ja rikkovat saamelaisuuteen liittyviä stereotypioita räväkästi parodioiden.

Märät säpikkäät on ensimmäinen ohjelma, jossa saamelaiset parodioivat itse saamelaisia ja saamelaisuutta. Jaksot on juonnettu suomeksi, mutta sketseissä ja uudelleen sanoitetuissa hitti biiseissä kuullaan myös saamen kieltä.

West ja Aikio miettivät jaksojen sisällöt ja aiheet yhdessä. Kaikkea ei kuitenkaan käsikirjoiteta valmiiksi, vaan tilaa jätetään myös kuvauksissa tapahtuvalle improvisaatiolle. Räväkän lopputuloksen syntyminen edellyttää itsesensuurin unohtamista.


Märkien säpikkäiden ensimmäisen tuotantokauden jälkeen Westiä ja Aikiota pyydettiin eri tilaisuuksiin puhumaan saamelaisuudesta tai ottamaan kantaa saamelaispolitiikkaan. West ja Aikio kuitenkin kokevat ennen kaikkea olevansa viihteen tekijöitä, eivät koko saamen kansan ääniä.

Westin ja Aikion mielestä suomalaiset tietävät hämmentävän vähän saamelaisista ja saamelaisuudesta. Saamelaiset nähdään usein alkukantaisena ja eksoottisena vähemmistönä, ei niinkään modernin yhteiskunnan edustajina. Valtamediassa saamelaiset nousevat esiin joko suomalaisten parodioimina tai maaoikeuskiistojen yhteydessä. West ja Aikio kokevat myös, ettei Suomessa ymmärretä mitä alkuperäiskansalla tarkoitetaan, vaan saamelaiset laitetaan mielellään pelkästään vähemmistökategoriaan.

Teksti: Amanda Stavén

Tietolaatikko

Säpikkäät tehdään poron taljasta. Miesten säpikkäät ovat housut ja naisten säpikkäät pitkät reiteen asti ulottuvat "säärystimet", jotka kiinnitetään sukkanauhoilla ylös.

Pääsiäisen tienoo on saamelaisalueilla suosittua hääaikaa, sillä silloin morsian voi pukeutua säpikkäisiin ja nutukkaisiin saamelaisten kauneusihanteiden mukaan.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto