Hyppää pääsisältöön

Puolueet kunnan kukkarolla: käsikirjoitus

Tämän Prisman laajennus toi 2000-luvun puolivälissä miljoonavoitot vantaalaisdemareille.

Lakimuutosten myötä Suomessa on Euroopan avoimimpiin kuuluva vaali- ja puoluerahoitus. Puolueiden paikalliset rahoitusjärjestelyt jätettiin kuitenkin kokonaan valvonnan ulkopuolelle.


MOT: Puolueet kunnan kukkarolla


Vaalirahoituskohu käynnistyi vuonna 2008.  Sitä seuranneina vuosina Suomen vaali- ja puoluerahoituslainsäädäntö uudistui täysin.

Petteri Orpo:

"No, kyllä minun mielestäni puoluerahoitus on tänä päivänä todella avointa."

Markku J. Jääskeläinen:

"Luulen, että siinä mennään koko ajan avoimempaan suuntaan."
Turkulainen tutkija Tomi Venho toimi asiantuntijana Lauri Tarastin johtamassa, pääosin puoluesihteereistä koostuneessa työryhmässä, joka valmisteli lakiuudistukset.

MOT:

"Kuinka avointa poliittinen rahoitus nyt sitten on?"

Tomi Venho:

"No se on ja ei oo. Se vaihtelee sen mukaan, millaista sektoria tai mitä osa-aluetta seurataan. Siis se 2008–2010 tehty uudistus, se oli niinku mittavin päivitys, mitä näihin puolue- ja vaalirahoituslakeihin on koskaan tehty."

      "Esimerkiksi ehdokasrahoitus, siis yksittäisten vaaliehdokkaitten rahoitusta koskevat säännökset, nehän on ihan kohtuullisella, jopa hyvällä tasolla."

      " Ihan sama tilanne on, kun puhutaan puolueen keskus- ja piirijärjestöjen rahoituksesta, sekin on hyvää, varmasti aika lähellä hyvää tasoa."

     "Sitten on tää yksi alue, et nää puolueitten oheisjärjestöt, nää sivistysjärjestöt, nuorisojärjestöt, ajatuspajat ja muut, niin tää uudistushan siirrettiin oikeastaan virkamiesvalmisteluun."

Tomi Venho:

"Sinne lakiin tai uudistukseen jäi tietyllä tavalla myös harmaa alue tai jätettiin harmaa alue, ja se koskee näitä paikallisten puoluejärjestöjen rahoitussysteemejä. Siis ei ole oikeastaan mitään tietoa, miten paikalliset puoluejärjestöt rahoittavat toimintaansa."
Koska suurin osa paikallisista puolueyhdistyksistä ja niiden lukuisista oheisjärjestöistä jää edelleen kokonaan Valtion talouden tarkastusviraston valvonnan ulkopuolelle, selvitämme nimenomaan sitä.

Puolueiden paikallisyhdistyksien yhteenliittymänä kuntatasolla toimii kunnallisjärjestö.

Pyydämme kunnallisjärjestöjen tilinpäätöksiä kuudesta suuresta kaupungista.

Grafiikka:

Helsinki, Vantaa, Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu

Kok, SDP, Perus, Kesk, Vas,Vihr,, RKP, KD,


MOT:n kyselyssä on mukana kahdeksan eduskuntapuoluetta.

Tomi Venho selvitti ensimmäisen kerran reilu kymmenen vuotta sitten lisensiaatintyötään varten Turun kaupungin puolueille kanavoimaa rahoitusta.
Tietojen pohjalta tehdyssä MOT ohjelmassa kerrottiin, että Turku maksoi eri reittejä miljoonia markkoja piilotettua, ja laissa kiellettyä kunnallista puoluetukea järjestelmässä mukana oleville puolueille.

Noihin aikoihin Kokoomuksen Varsinais-Suomen piirin johdossa oli juuri aloittanut Petteri Orpo. Hän on reilussa kymmenessä vuodessa edennyt kuntatasolta valtakunnan politiikan kärkipaikoille, maan suurimman puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.

Petteri Orpo:

"Et kyl maailma oli aivan erilainen 90-luvun loppupuolella, kun itse alottanu näitä, ja ensimmäisen kerran tullu mukaan. Et silloin esimerkiksi kaupungit tuki paljon enemmän puoluetta lähellä olevia yhdistyksiä, jotka… joiden toiminta oli hyvin lähellä puolueen toimintaa. Ja tämän tyyppinen toiminta on jääny meidän osalta kokonaan pois. Lähes kokonaan."
Tutkija Tomi Venho palaa pyynnöstämme omille jäljilleen, ja selvittää onko bulvaaniyhdistysten käyttö Turussa lakannut, kuten Orpo sanoo.
Bulvaaneille ei pitäisi ainakaan olla enää tarvetta, sillä 2006 voimaan astunut kuntalaki toi uuden laillisen mahdollisuuden tukea puolueita kunnan verovaroilla.
Kysymme kuudelta kaupungilta siitä, kuinka suurilla summilla ne tukevat puolueita. Ainoastaan Oulu jättää vastaamatta.


Kaupungit maksavat luottamusmiesmaksusta suoraan puolueiden paikallistoimintaan luottamusmiesveron, jonka suuruus vaihteli viime vuonna Helsingin lähes puolesta miljoonasta eurosta Jyväskylän 160 000 euroon.

Grafiikka

Luottamushenkilömaksuja puolueille 2012:

Helsinki 466 619€

Vantaa 324 567€

Turku 223 472€

Tampere 207 416€

Jyväskylä 159 815€

Luottamushenkilömaksuja puolueille + valtuustoryhmien toiminta-avustuksia 2012:

Helsinki 466 619€ + 78 536€

Vantaa 324 567€ + 102 442€

Turku 223 472€ + 67 000€

Tampere 207 416€ + 134 000€

Jyväskylä 159 815€ + 19 800€
Kaikki kyselymme kaupungit, Oulua lukuun ottamatta, maksavat valtuustoryhmilleen tämän lisäksi toiminta-avustusta tai koulutustukea. Suurimmat tuet maksaa Tampere, joka toisaalta on myös ääneen ilmoittanut, että vanhoja piilotukia ei enää makseta.

Puolueiden kunnallisjärjestöistä yli 2/3 vastaa kyselyymme. Puolueista Kristillisdemokraatit jättävät pääosin vastaamatta, ja Helsingin Keskustan tilinpidosta ei edes kysymällä saa selvää, mistä lähteistä rahat ovat tulleet.

Kyselyn tulos on silti hyvin selvä. Kunnallispolitiikkaa tehdään julkisella rahalla.

Tomi Venho:

"Kyllä kaksi aivan keskeisintä, päällimmäistä on se, että ensinnäkin nää puolueverot siis luottamushenkilömaksuista perittävät osuudet ja sen jälkeen oli nää valtuustoryhmien tuki ja kaikki muu on sitten oikeastaan useimmiten toissijaista, pientä silppua."

MOT:

"Tiedetäänkö me nyt kaikki paikallisesta puoluerahoituksesta?"

Tomi Venho:

"No iso kuva kunnallisjärjestöjen rahoituksesta kyllä tulee näkyviin, mut se ei oo todellakaan se kaikki, mitä tän ilmiön alle liittyy. Siis kunnallisjärjestöt, nehän on poliittisia järjestöjä, missä tehdään nää isot linjaukset ja viimekätiset poliittiset päätökset, mutta rahoitusjärjestelypuoli kulkee aika usein itse asiassa näiden kunnallisjärjestöjen tilien ohi. Erityisesti isommissa kaupungeissa näyttää olevan niin, että perinteisillä valtapuolueilla, niillä saattaa olla huomattavaa omaisuutta tai niillä voi olla hyvinkin laajakirjoista varainhankintaa, mutta nää ei todellakaan aina näy kunnallisjärjestöjen tileissä, vaan ne kulkee erilaisten tukiyhdistysten, säätiöiden tai muitten taustaorganisaatioiden kautta. Silloin ikään kuin tää julkisuuskin siirtyy, jos mahdollista, vieläkin useamman kynnyksen taakse piiloon."
Kokonaiskuvan saamiseksi pitääkin selvittää, mitä muita järjestöjä paikallisiin puolueyhteisöihin kuuluu.
Tomi Venho kaivaa Turun arkistosta tietoja siitä, miten veronmaksajan rahaa valuu paikallisen RKP:n taskuun.

MOT:

"RKP. Mikäs tämmöinen on: Svenska Samhällspolitiska Föreningen i Åbo?"

Tomi Venho:

"Se on paikallisen RKP:n kunnallisjärjestön lähellä oleva organisaatio, joka on hakenut avustusmääräraha satunnaisia avustusmäärärahoja varten tiedotustoiminnan kuluihin."

      "Kaivetaan ensin kuitti. Siin on ostettu paikallisesta ruotsinkielisestä lehdestä ilmoitustilaa elikä ilmeisesti jonkinnäköinen liite säännöllisesti ilmestyvään lehteen."

     "Katsotaan tuolta päivämäärä, koska se lehti on julkaistu ja sen jälkeen otetaan lehti esiin ja katsotaan, että mitä sieltä sit löytyy."

Tomi Venho:

"Nää on tuki-ilmotuksii käytännössä."
Näin muuttui kaupungin satunnainen määräraha RKPn mainokseksi.

Katson tarkemmin myös Jyväskylän ja Vantaan puolueyhteisöjä.
Vaarala-Hakunilan eläkeläisillä on tanssit Vantaan Puistokulmassa. Eläkeläiset on vasemmistoliittolaisten eläkejärjestö. He anovat tukea kaupungilta, ja maksavat sitten pientä vuokraa Puistokulman kiinteistön ylläpitäjälle, Vantaan Vasemmistoliiton Puistokulmasäätiölle.

Talo on osa Vantaalle jo vuosikymmeniä sitten rakennettua paikallista puoluerahoituskuviota.
Se toimii näin. Kaupungin päättäjät, siis poliittiset puolueet, päättävät mistä kaupunki vuokraa tiloja. Kokoomuksen vuokratulo kaupungilta on nykyään noin 50 000 euroa vuodessa. Vasemmistoliitto saa kaupungilta päiväkodin vuokrina 30 000 euroa vuodessa. Tikkurilan demarien tiloista kaupunki maksaa melkein 280 000 euroa vuodessa.


Kuvio tunnetaan, koska paikallislehti Vantaan Sanomien toimittaja Risto Hietanen paljasti 90-luvun lopussa, että osa puolueista peri takavuosina kaupungilta ylivuokria.

Risto Hietanen:

"Se oli aika raju, jolla luotiin puoluejärjestöille valtavat omaisuusmassat veronmaksajien rahalla. Se peiteltiin tämmösen kiinteistöbisnekseen, joka on sinällään sallittua. Mutta kun jo joissakin kohteissa suunnitteluvaiheessa kaupunki sitoutui vuokraamaan sieltä tiloja hyvin kalliiseen, siis jopa kaksinkertaiseen markkinahintaan verrattuna, niin se on aika riskitöntä kiinteistösijoittumista. Et se niinkun, siinä ei niinkun riskit realisoidu silloon millään tavalla. Ainut on, että veronmaksajien rahoilla maksetaan näille puoluejärjestöille valtava omaisuusmassa."
Härskeintä ylivuokraa tiloistaan sai Simonkylän sd-kilta, joka meni sopimuksen julkitulon seurauksena konkurssiin. Kokoomus ei ylivuokria ole myöntänyt, mutta jotain voi päätellä siitä, että vuokrataso alkoi hiljalleen laskea Vantaan Sanomien paljastusten jälkeen.

Risto Hietanen:

"Niin, ja nää kiinteistöt, jotka siis on maksettu velattomiksi, niin nehän on edelleen olemassa. Ja ne tuottaa sitä vuokratuottoa, tasaista vuokratuottoa koko ajan velattomille yhtiöille. Se on siis hyvin perustavaa laatua olevaa puoluerahoitusta, joka tässä toimii ja pyörii."
Rikkain omaisuutensa Vantaan kaupungin vuokratulolla koonneista puolueyhteisöistä on Tikkurilan työväenyhdistys, tai oikeastaan sen Tikkurila säätiö. Sitä ei ole syytetty ylihinnoittelusta.

MOT:

"Ketä tässä on vuokralaisena?"

Markku J. Jääskeläinen:

"Siis tässä Tiksokellarissa on meidän oma yhdistys."

MOT:

"Koko tässä kiinteistössä?"

Markku J. Jääskeläinen:

"No meillä on varmasti, tuolla ylemmässä kerroksessa on muun muassa erilaisia Vantaan kaupungin virastoja ja sitten eräitä yksityisiä toimijoita myöskin."

MOT:

"Miten pitkään Vantaan kaupunki on teillä ollu vuokralaisena?"

Markku J. Jääskeläinen:

"Varmaan siitä lähtien kuin näitä toimistoja on ollu ainakin noitten historiakirjojen mukaan. Vantaan kaupunki on halunnut sijoittaa omat toimistotilansa tähän Tikkurilan keskustaan."

MOT:

"Minkäkaltaista osuutta tän säätiön tuotoista nyt edustaa tää Vantaan kaupungilta tuleva tulo?"

Markku J. Jääskeläinen:

"No sitä on vähän vaikea sanoa. Vuokratuloista varmasti kohtuullisen isoa osaa, koska tota, koska Vantaan kaupunki on merkittävä vuokralainen. Mutta olemme pyrkineet siihen, että vuokrataso on niin edullisella tasolla, että vantaan kaupungin on edullista pitää tiloja täällä."

Risto Hietanen:

"He ovat pystyneet, kun he ovat varallisuutta kasvattaneet, niin sijoittamaan myös uudempaan toimistokantaan ja liiketilakantaan täällä Tikkurilassa. Ja se on jo pitkäjänteisesti rakennettu sitä omaisuutta. Sen takia se on myös säätiöity. Ja pääosin koko heidän tää varallisuutensa on rakennettu kaupungin vuokrasopimusten kautta."

      "Ne saivat maksettua velkansa pois. Pääsivät nauttimaan veronmaksajien maksamasta velattomasta kiinteistöstä, josta vuokratuotto edelleen juoksi."
Kyselyymme valituista kuudesta kaupungista puolessa kunta on liikesuhteessa kuntaa hallitsevien puolueiden kanssa. Vantaan lisäksi puolueiden tiloja vuokraavat ainakin Oulu ja Jyväskylä.
Jyväskylässä kaupunki vuokraa paikalliselta työväenyhdistykseltä kirjastoa ja päiväkotia. Kaupunki maksaa demariyhdistykselle vuokraa 200 000 euroa vuodessa.

Myös tämä talo rakennettiin aikanaan kaupungin pitkäaikaisten vuokrasopimusten turvin. Tällä hetkellä vuokra on korkeahko, koska päiväkoti remontoitiin, ja työväenyhdistys maksaa vuokralla pois remonttilainaansa.

Kypärämäen työväenyhdistys kieltäytyy luovuttamasta tilinpäätöksiään, eikä vastaa MOTn haastattelupyyntöön mitään.
Jyväskylässä on parhaillaan vireillä muitakin päätöksiä, jotka lisäävät paikallisten demariyhdistysten omaisuutta. Säynätsalon demarit saivat juuri kaavassa luvan palvelutalon rakentamiseen.

Ja vireillä olevassa kaavamuutoksessa Palokan demareiden tontille osuvat kerrostalot voivat tuoda yhdistykselle jopa miljoonavoitot.
Transparency Internationalin Suomen puheenjohtaja muistuttaa, että aina kun kuntia johtavat puolueet lähipiireineen saavat taloudellista hyötyä kunnan ratkaisuista, pitäisi prosesseissa noudattaa äärimmäistä läpinäkyvyyttä.

Erkki Laukkanen:

"Tässä valtiontalouden tarkastusviraston raportissa jonkin verran keskustellaan tästä asiasta. Siinä todetaan, että myös puolueyhdistykset voivat toimia, mutta markkinaehtoisesti."

      "Yleensä siellä on tämmöisiä niin kuin läpinäkymättömiä niin kuin pitkäaikaisia maan tapoja taustalla, jotka niin kuin eivät ole niin kuin markkinaehtoisia tapoja. On hyvin tärkeätä, että kun tästä eteenpäin mennään ja tehdään, tehdään niin kuin liiketoimintaa puolueitten toimesta, niin joka ikinen sopimus pitää olla yleisjulkisuuden piirissä, siis nähtävänä netissä taikka sitten osana kunnallista kirjanpitoa samalla tavalla kuin kaikki muutkin kunnan päätökset muuten tässä asiassa on vaikea mennä eteenpäin."
Tomi Venho selvitti MOTn pyynnöstä, onko bulvaaniyhdistysten käyttö Turussa loppunut.

Tomi Venho:

"Ruissalon kansanpuistohan taitaa sosiaalidemokraattista aluetta  jo vuosikymmenten takaa."

MOT:

"Mikäs se säätiö on joka tätä ylläpitää?"

Tomi Venho:

"Ruissalon kansanpuiston säätiö, demarien perustama, demarien hallinnoima, tarkotus kerätä varoja demareille."

      "Säätiö saa suoraan kaupungin tukea ja lisäksi se saa mutkan kautta tukea toiselta demarisäätiöltä ja tietysti ne kerää ne vuokratuotot, mitä esimerkiksi Ruisrock tuottaa vuosittain."
Kun Venho edellisen kerran tutki Turun demarirahoitusta reilu kymmenen vuotta sitten, hän havaitsi, että veroraha kulkeutui politiikkaan muun muassa Työväenyhdistys Tarmon säätiön kautta.

Tomi Venho:

"Se on 10 vuoden takaa ja siinä näkyy, et samainen säätiö on maksanut ihan avustusta kunnallisjärjestölle. Silloin se meni yhden mutkan kautta."
Systeemi on muuttunut sen verran, että nyt Venho löysi kaupungin verorahojen ja poliittisen yhdistyksen välistä kaksi bulvaania.

Tomi Venho:

"Siinä on se samainen Tarmo-säätiö. Se on saanu kaupungilta avustusta ja se on antanut edelleen avustusta toiselle säätiölle, elikkä kaupunki antanut Tarmo-säätiölle ja Tarmo-säätiö on antanut Ruissalon Kansanpuiston säätiölle."

     "Aikaisemmin se siirrettiin yhden mutkan kautta ja nykyään, kun on lait ja pykälät tarkentuneet, niin nyt käytetään kahta mutkaa."
Venho kävi läpi myös Turun keskustan saamat avustukset. Tukea saa muun muassa Turun kulttuurikerho.

Tomi Venho:

Se on osoitetietojen mukaan niin samassa kuin keskustan kunnallisjärjestö."

       "No kun kaivetaan kyseisen päivämäärän lehti esiin, niin sieltä tulee näkyviin, miten turkulaiset ovat päässeet maksamaan Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanjaa."

MOT:

"Niin onks se oikeen tehty? Onks se silloin sääntöjen mukaan?"

Petteri Orpo:

"No ei. Minusta siis poliittista toimintaa ei pitäisi tämän päivän lainsäädännön näkemysten mukaan rahoittaa, siis, kunnallisella tuella."

Tomi Venho:

"Noi sanoa, että Turku edustaa Suomen laajinta kunnallista piilopuoluetukijärjestelmää ja juuret ulottuu jo 1970-luvulle asti ja sama käytäntö näyttää jatkuvan edelleen uudesta laista huolimatta."

Petteri Orpo:

"Mä oon pettynyt, jos sitä edelleen tehdään. Ainakin kokoomuksen osalta sanoisin, että ei ole enää tän tyyppistä."
Pitää paikkansa, että Kokoomus ei maksata satasien tai tuhansien ilmoituksia kiertokautta kaupungilla. Sillä oli pelissä isompi voitto.
Tämä on Ala-Lemun kartano Turun lähellä. 14 vuoden ajan kartanon omistaja oli kokoomuksen Varsinais-Suomen kansallissäätiö. Kokoomuksen liiketoimintamallina oli myydä täältä kokouspalveluja yrityksille. Joitakin vuosia sitten yritysten into lopahti.
Säätiötä johtaa Petteri Orpo.

Petteri Orpo:

"Enemmänkin me ollaan oltu sitä mieltä nää viimeset vuodet, et tämä ei kuulu säätiön, eikä puoluetta lähellä olevan säätiön, toimintaan eikä ydintoimintaan ja siks me ollaan haettu sitä ratkasua, miten me voidaan tästä irrottautua."
Vuonna 2011 Kokoomus lopulta sai myytyä kartanon, jonka oli ostanut Turun kaupungilta 14 vuotta aikaisemmin.

MOT:

"Millä hinnalla te sen aikanaan ostitte?"

Petteri Orpo:

"Me mentiin vuokralle sinne '82. Ja sitten 90-luvun puolivälissä, tietojeni mukaan, en silloon ollut vielä mukana, niin se on ostettu noin 400 000 markalla."

MOT:

"Mul on tämmönen tieto, kun että vuosi '98, no se on varmaa oikein, koska se on tästä kaupungin…"

Petteri Orpo:

"No, se varmaan pitää paikkansa."

MOT:

"…kaupungin esityslistasta. Ja sitten se hintatieto, mikä mulla on: 345 000 markkaa. Eli se olis noin 58 400 euroa."

Petteri Orpo:

"Kyllä. "

MOT:

"No, paljonko siitä nyt saitte sitten tiliä, kun se myytiin?"

Petteri Orpo:

"Kauppahinta oli 1,7 miljoonaa euroa."

MOT:

"Onneks olkoon, se on hyvä tili."

Petteri Orpo:

"Oli. Se oli hyvä. Mutta sitten, kun siinä ottaa huomioon sen, että esimerkiks 10 viime vuoden ajan, jotka mä tunnen hyvin, niin säätiö on omia varojaan sijoittanut rakentamalla sinne uusia rakennuksia pari kappaletta, ja sitten saneeraamalla vanhan tallin kokoustilaksi, niin noin 800 000 euroa."

       "Eli se tarkottaa sitä, että vaikka kauppasumma sinänsä on korkea, niin se meidän osalta… meillä vois olla enemmänkin rahaa tällä hetkellä, jos säätiö olisi sijoittanut ne johonkin muuhun kohteeseen."
Säätiön taseessa omaisuus on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut.
Siitä moniko kunnallinen puolueyhteisö on hyötynyt liiketoimista johtamiensa kuntien kanssa, ei ole tutkittua kokonaiskuvaa.

Ainakin Vantaalla kaupungin vuokrilla velattomaksi maksettu demarikiinteistö sai vielä miljoonapotin myydessään takapihalleen siunaantuneen rakennusoikeuden osuusliikkeelle.

Markku J. Jääskeläinen:

"Osuuskauppa halusi rakentaa lisää tilaa Prismalle, ja meillä oli sitten rakennusoikeutta, jonka myimme osuusliikkeelle."

MOT:

"Kuinka paljon tästä tuli teille tuottoa tai sille kiinteistöosakeyhtiölle?"

Markku J. Jääskeläinen:

"En jaksa muistaa enää tarkalleen, mutta varmaan se on saattanut liikkua tuolla miljoonan euron paikkeilla, miljoonan, kahden paikkeilla suurin piirtein."

MOT:

"Se ihan hyvä tulo."

Markku J. Jääskeläinen:

"No varmasti joo. Käypä hinta siitä, keskellä Tikkurilaa oleva rakennusoikeus."
Tässä ohjelmassa paikallisesta puoluerahoituksesta löytyi tuhansien eurojen piilopuoluetukia, satojen tuhansien eurojen vuokratuloja, ja miljooniin kohoavia myyntituloja kuntien kanssa käydyistä kiinteistöbisneksistä.
Kokonaiskuvaa siitä, miten yleisiä kuntien ja niitä johtavien puolueiden liikesuhteet ovat, ei ole olemassa.

MOT:

"Täähän on ihan laillista, mutta onko se läpinäkyvyyden kannalta ongelma?"

Erkki Laukkanen:

"Kyllä se on ja se tapa, millä julkisia hankintoja kunnissa tehdään, miten niin kuin sanotaan julkinen päätöksenteko ja yksityinen intressi kohtaavat, niin se on kaukana läpinäkyvyydestä."

       "Se on hyvin, niin kuin sanotaan, hitaasti syntynyt ongelma. Ehkä on syytä lähteä liikkeelle ihan, ihan tilanteesta sodan jälkeen. Silloin kysyttiin, että vieläkö tästä maasta löytyy ihmisiä, jotka luottavat toisiinsa ja jaksavat rakentaa maata. Silloin syntyi ikään kuin tämmöinen paikallinenkin tapa tehdä asioita, tehdä politiikkaa ja tehdä yhteistyötä myös vaalirahoituksen osalta. Joissakin kaupungeissa tää niin kuin ikään kuin perinne jatkuu edelleen, että tuota siellä niin kuin ajatellaan, että tätä on niin kuin sitä välttämätöntä yhteistyötä, mitä tarvitaan ja se läpinäkyvyys ei tule ihan ensimmäisenä mieleen."