Hyppää pääsisältöön

Kaatuneitten muistopäivä, toukokuun 3. sunnuntai

Tampereen Kalevankankaan hautausmaa sankarihauta vuonna 2001. Tampereen Kalevankankaan hautausmaa sankarihauta vuonna 2001.
Tampereen Kalevankankaan hautausmaa sankarihauta vuonna 2001. Tampereen Kalevankankaan hautausmaa sankarihauta vuonna 2001. Kuva: Anja Lento, Yle. Tampereen Kalevankankaan hautausmaa sankarihauta vuonna 2001. Tampereen Kalevankankaan hautausmaa sankarihauta vuonna 2001. Kuva: Anja Lento, Yle. sankarihaudat,hautausmaa,sankarihautausmaat,kaatuneitten muistopäivä

Kaatuneitten muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina. Päivä on vakiintunut liputuspäivä.

Tietolaatikko

  • Kaatuneitten muistopäivää vietetty vuodesta 1940 alkaen.
  • Marsalkka Mannerheim antoi 1.5.1940 päiväkäskyssään ohjeet muistopäivän vietosta.
  • Päivään kuuluvat käynnit sankarihaudoilla.

Kaatuneitten muistopäivä on kaikissa Suomen aluetta ja/tai suomalaisia koskettaneissa sodissa ja muissa taisteluluonteisissa tehtävissä kaatuneitten, teloitettujen ja vankileireillä kuolleiden ja muistopäivä, jota vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina.

Muistopäivän historia alkaa vuodesta 1940. Siihen saakka Suomen puolustusvoimat olivat viettäneet omaa lippujuhlapäiväänsä 16.5., jolloin Suomen sisällissota päättyi.

Talvisodan jälkeen puolustusvoimain ylipäällikkö sotamarsalkka Carl Gustaf Mannerheim teki toukokuun 16. päivän viettoon liittyvän merkittävän päätöksen, jolla hän pyrki korostamaan kansallista yhtenäisyyttä.

Marsalkka Mannerheim määräsi toukokuun 1. päivänä 1940 antamassaan päiväkäskyssä, että tulevana toukokuun 16. päivänä ei enää järjestetä sotilaallisia juhlallisuuksia. Käskyssään Mannerheim määräsi tilalle uuden muistopäivän, jota vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina kaatuneitten muistopäivänä.

Edelleen Mannerheimin päiväskyssä todetaan, että kaatuneitten muistopäivää vietetään "nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä".

Aluksi ylipäällikön käsky koski puolustusvoimia, mutta sittemmin päivä on laajentunut yleiseksi. Muistettavien sankarivainajien joukko on kasvanut vuodesta 1940 mm. jatkosodan ja Lapin sodan uhreilla. Myös YK:n rauhanturvatehtävissä kaatuneet suomaiset sotilaat kuuluvat nykyisin merkkipäivänä muistettaviin sankarivainajiin.

Kaatuneitten muistopäivänä liputettiin aluksi siten, että osan päivästä lippu oli suruliputuksessa. Vuodesta 1995 alkaen on noudatettu normaalia liputuskäytäntöä.

Jatkosodan aikaisia sankarihautoja  Suistamon kirkolla. Kuva arviolta vuodelta 1941. Kuva: Kim Borg, Yle.

Jatkosodan aikaisia sankarihautoja Suistamon kirkolla. Kuva arviolta vuodelta 1941. Kuva: Kim Borg, Yle.Jatkosodan aikaisia sankarihautoja Suistamon kirkolla. Kuva arviolta vuodelta 1941. Kuva: Kim Borg, Yle.
Kaatuneiden evakuoimiskeskus (KEK). Lotat ja sotilaat asettelevat kaatuneita arkkuihin evakuoimiskeskuksessa rintamalla jatkosodan aikana. Arvioitu kuvausaika 1941. Kuva: Yle.

Kaatuneiden evakuoimiskeskus (KEK). Lotat ja sotilaat asettelevat kaatuneita arkkuihin evakuoimiskeskuksessa rintamalla jatkosodan aikana. Arvioitu kuvausaika 1941. Kuva: Yle.Kaatuneiden evakuoimiskeskus (KEK). Lotat ja sotilaat asettelevat kaatuneita arkkuihin evakuoimiskeskuksessa rintamalla jatkosodan aikana. Arvioitu kuvausaika 1941. Kuva: Yle.
Punavankien muistomerkin paljastus. Veteraani vie kukkia punaisen kankaan peittämälle muistomerkille. Kuvausaika 1988. Kuvaaja Kalle Kultala, Yle.

Punavankien muistomerkin paljastus. Veteraani vie kukkia punaisen kankaan peittämälle muistomerkille. Kuvausaika 1988. Kuvaaja Kalle Kultala, Yle.Punavankien muistomerkin paljastus. Veteraani vie kukkia punaisen kankaan peittämälle muistomerkille. Kuvausaika 1988. Kuvaaja Kalle Kultala, Yle.
YK:n auto Kabulin kadulla, Afganistanissa. Kuvausaika 1.1.2004. Kuva: Rauli Virtanen, Yle.

YK:n auto Kabulin kadulla, Afganistanissa. Kuvausaika 1.1.2004. Kuva: Rauli Virtanen, Yle.YK:n auto Kabulin kadulla, Afganistanissa. Kuvausaika 1.1.2004. Kuva: Rauli Virtanen, Yle.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?