Uusi hiusväri on nopea tapa hakea piristystä arkeen. Jotta uusi väri tarttuu hiukseen, tarvitaan kuitenkin vahvoja kemikaaleja. Nämä kemikaalit voivat aiheuttaa pahoja allergisia reaktioita.
Kemikaaliteknologian diplomi-insinööri Anja Nystén on käsitellyt hiusvärejä ja muita arjen kemikaaleja Kemikaalikimara-kirjassaan. Laajemmin hän on kirjoittanut hiusväreistä samannimisessä blogissaan. Nysténin mukaan hiusvärit ovat yksi haitallisimmista kosmetiikkatuotteista.
- Hiusvärit aiheuttavat allergisia reaktioita ja pahimmillaan ne voivat olla vakavia. Onneksi sellaiset ovat varsin harvinaisia, mutta se mahdollisuus on. Mitä enemmän ihmiset värjää hiuksiaan, sitä suuremmaksi tämä riski kasvaa.
Allergian aiheuttaja on yleensä parafenyleenidiamiini eli PPD ja sen johdannaiset. Näitä aineita löytyy käytännössä kaikista kestoväreistä. Ainetta on samaan tapaan niin kampaamo- kuin kotiväreissäkin. PPD:lle allergisoitunut voi saada oireita myös muista aineista. Esimerkiksi atsovärit, joita käytetään vaatteissa ja elintarvikkeissa, saattavat aiheuttaa reaktion. Allergiaoireet voivat olla vakavia.
- Tulee kutinaa ja vesikellukoita, voi päänahka ja jopa kasvot turvota. Silmät muurautuvat umpeen ja ihan äärimmillään voi tulla jopa hengitysvaikeuksia. Lääkärireissuhan sellaisissa on edessä, Nystén varoittaa.
Paljon värjäävän allergiariski on suurempi
Helsingin allergia- ja astmayhdistyksen mukaan allergiaa on ollut 2 %:lla lapputestatuista potilaista. Allergisoitumisriski riippuu kuitenkin myös altistumisen määrästä. Ahkerasti hiuksiaan värjäävillä on yleensä suurempi riski saada allergia kuin luonnonvärissä pysyttelevillä. On mahdotonta ennustaa milloin reaktio iskee.
- Se mahdollinen reaktio voi tulla vaikka kuuden vuoden värjäyksen jälkeen. Tai se voi tulla seuraavalla kerralla. Mutta mitä pidempään värjää sitä suuremmaksi se todennäköisyys kasvaa, koska on enemmän altistusta näille aineille, Nystén alleviivaa.
Ei värejä lapsille ja raskaana oleville
Hiustenvärjäystä ei suositella alle 16-vuotiaille ja tästä on oltava kotiväreissäkin huomautus. Suomen hiusyrittäjien varapuheenjohtaja Marja Liimatainen on hiusyrittäjä itsekin. Hänen mukaansa varovaisuuteen on tarvetta.
- Alle 16-vuotiaiden iho katsotaan lapsen ihoksi eli se on huomattavasti ohuempi kuin aikuisen iho. Eli siinä 16-vuotiaan ikähaarukassa suunnilleen kun murrosikä alkaa muuttua sinne aikuisuuden puolelle. Iho vahvistuu ja siten allergeenien imeytyminen verenkiertoon vähenee. Meillä ei värjätä alle 16-vuotiailta ihokontaktivärjäyksellä.
Ihokontaktivärjäyksellä tarkoitetaan värinlevitystapaa, jossa väriä menee päänahkaan asti. Allergisoituneelle ihokontaktin välttäminen ei aina riitä, koska pelkät hiusvärin jäämät hiuksissa voivat aiheuttaa reaktion.Myös raskaana olevia Liimatainen kehottaisi harkitsemaan värjäystä.
- Se on tietysti aina asiakkaan oma päätös. Mikäli hän haluaa, että hiukset värjätään, niin hänen omalla vastuullaan se tietysti sitten tehdään, mutta suositus on, että sitä ihokontaktivärjäämistä vältettäisiin. Aika usein raskaana olevien kanssa me suosittelemme ihan raidoittamista sinne hiukseen.
Allergiatestistä on enemmän haittaa kuin hyötyä
Hiusväripurkeissa kehotetaan värjääjää tekemään allergiatesti. Sama ohje koskee kampaamoita. Anja Nystén kyseenalaistaa testin hyödyllisyyden.
- Allergiatesti on aika ristiriitainen asia, koska siinähän levitetään väriainetta suoraan iholle. Tämä testi siis itsessään altistaa aineelle. Ihotautilääkärit eivät suosittele tämän testin tekemistä. Eikä se testi voi taata, ettei kuitenkin altistu sillä seuraavalla kerralla kun värjää. Se vain lisää sitä riskiä.
Kampaajien tietoisuus allergiasta vaihtelee
Hiusvärivalmistajiakin edustava Teknokemian yhdistys on julkaissut sivuillaan oppaita ja ohjeita kampaamoille. Sivuilta löytyy esimerkiksi 16 vuoden ikärajasta kertova esite. Ohjeet ja oppaat eivät silti välttämättä päädy kaikkien kampaamoiden tietoisuuteen.
Marja Liimataisen mukaan on parturi-kampaajien omasta aktiivisuudesta kiinni, onko tiedot pidetty ajan tasalla.
- Suurimmassa osassa varmasti ollaan tietoisia näistä ohjeista. On kuitenkin myös sellaisia liikkeitä, jotka eivät ole pitäneet tietojaan ajan tasalla. Joskus törmää tilanteeseen, jossa asiakkaalle joku kollega on kertonut, että nyt on tullut uusi aine, jonka ei pitäisi niin paljoa allergisoida. Sitten aineesta on saatu allerginen reaktio, Liimatainen kertoo.
Markkinoilla on myös suoravärejä ja kasvivärejä, jotka eivät sisällä PPD:tä. Suoraväreillä ja kasviväreillä ei kuitenkaan aina päästä samoihin tuloksiin kuin kestoväreillä. Esimerkiksi täydellinen harmaanpeittävyys on hankala saavuttaa.
Oltiinpa sitten kampaamossa tai kotona, vastuu mahdollisesta allergisoitumisesta jää yksin kuluttajalle.
Kuluttaja yksin vastuussa
PPD ja sen johdannaiset ovat täysin sallittuja aineita hiusväreissä. Kuluttajan pitää itse ilmoittaa kampaajalle mahdollisista riskitekijöistä. Esimerkiksi musta hennatatuointi moninkertaistaa riskin eikä sellaisen ottaneelle suositella värjäämistä enää ollenkaan. Silti ei voi olla varma osaako kampaaja ottaa nämä riskit huomioon. Oltiinpa sitten kampaamossa tai kotona, vastuu mahdollisesta allergisoitumisesta jää yksin kuluttajalle. Parhaiten allergian välttää noudattamalla käyttöohjeita ja ainahan voi jättää hiukset värjäämättä.
Salla Hekkala, Kuningaskuluttaja