Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Hiusväreissä piilee allergiariski

Väriä hiuksissa
Väriä hiuksissa Kuva: Yle hiusväri

Uusi hiusväri on nopea tapa hakea piristystä arkeen. Jotta uusi väri tarttuu hiukseen, tarvitaan kuitenkin vahvoja kemikaaleja. Nämä kemikaalit voivat aiheuttaa pahoja allergisia reaktioita.

Kemikaaliteknologian diplomi-insinööri Anja Nystén on käsitellyt hiusvärejä ja muita arjen kemikaaleja Kemikaalikimara-kirjassaan. Laajemmin hän on kirjoittanut hiusväreistä samannimisessä blogissaan. Nysténin mukaan hiusvärit ovat yksi haitallisimmista kosmetiikkatuotteista.

- Hiusvärit aiheuttavat allergisia reaktioita ja pahimmillaan ne voivat olla vakavia. Onneksi sellaiset ovat varsin harvinaisia, mutta se mahdollisuus on. Mitä enemmän ihmiset värjää hiuksiaan, sitä suuremmaksi tämä riski kasvaa.

Allergian aiheuttaja on yleensä parafenyleenidiamiini eli PPD ja sen johdannaiset. Näitä aineita löytyy käytännössä kaikista kestoväreistä. Ainetta on samaan tapaan niin kampaamo- kuin kotiväreissäkin. PPD:lle allergisoitunut voi saada oireita myös muista aineista. Esimerkiksi atsovärit, joita käytetään vaatteissa ja elintarvikkeissa, saattavat aiheuttaa reaktion. Allergiaoireet voivat olla vakavia.

- Tulee kutinaa ja vesikellukoita, voi päänahka ja jopa kasvot turvota. Silmät muurautuvat umpeen ja ihan äärimmillään voi tulla jopa hengitysvaikeuksia. Lääkärireissuhan sellaisissa on edessä, Nystén varoittaa.

Paljon värjäävän allergiariski on suurempi

Hiusvärejä kulhoissa
Hiusvärejä kulhoissa Kuva: Yle parturi

Helsingin allergia- ja astmayhdistyksen mukaan allergiaa on ollut 2 %:lla lapputestatuista potilaista. Allergisoitumisriski riippuu kuitenkin myös altistumisen määrästä. Ahkerasti hiuksiaan värjäävillä on yleensä suurempi riski saada allergia kuin luonnonvärissä pysyttelevillä. On mahdotonta ennustaa milloin reaktio iskee.

- Se mahdollinen reaktio voi tulla vaikka kuuden vuoden värjäyksen jälkeen. Tai se voi tulla seuraavalla kerralla. Mutta mitä pidempään värjää sitä suuremmaksi se todennäköisyys kasvaa, koska on enemmän altistusta näille aineille, Nystén alleviivaa.

Ei värejä lapsille ja raskaana oleville

Hiustenvärjäystä ei suositella alle 16-vuotiaille ja tästä on oltava kotiväreissäkin huomautus. Suomen hiusyrittäjien varapuheenjohtaja Marja Liimatainen on hiusyrittäjä itsekin. Hänen mukaansa varovaisuuteen on tarvetta.

- Alle 16-vuotiaiden iho katsotaan lapsen ihoksi eli se on huomattavasti ohuempi kuin aikuisen iho. Eli siinä 16-vuotiaan ikähaarukassa suunnilleen kun murrosikä alkaa muuttua sinne aikuisuuden puolelle. Iho vahvistuu ja siten allergeenien imeytyminen verenkiertoon vähenee. Meillä ei värjätä alle 16-vuotiailta ihokontaktivärjäyksellä.

Marja Liimatainen
Marja Liimatainen Kuva: Yle marja liimatainen
Ihokontaktivärjäyksellä tarkoitetaan värinlevitystapaa, jossa väriä menee päänahkaan asti. Allergisoituneelle ihokontaktin välttäminen ei aina riitä, koska pelkät hiusvärin jäämät hiuksissa voivat aiheuttaa reaktion.

Myös raskaana olevia Liimatainen kehottaisi harkitsemaan värjäystä.

- Se on tietysti aina asiakkaan oma päätös. Mikäli hän haluaa, että hiukset värjätään, niin hänen omalla vastuullaan se tietysti sitten tehdään, mutta suositus on, että sitä ihokontaktivärjäämistä vältettäisiin. Aika usein raskaana olevien kanssa me suosittelemme ihan raidoittamista sinne hiukseen.

Allergiatestistä on enemmän haittaa kuin hyötyä

Hiusväripurkeissa kehotetaan värjääjää tekemään allergiatesti. Sama ohje koskee kampaamoita. Anja Nystén kyseenalaistaa testin hyödyllisyyden.

- Allergiatesti on aika ristiriitainen asia, koska siinähän levitetään väriainetta suoraan iholle. Tämä testi siis itsessään altistaa aineelle. Ihotautilääkärit eivät suosittele tämän testin tekemistä. Eikä se testi voi taata, ettei kuitenkin altistu sillä seuraavalla kerralla kun värjää. Se vain lisää sitä riskiä.

Kampaajien tietoisuus allergiasta vaihtelee

Hiusvärivalmistajiakin edustava Teknokemian yhdistys on julkaissut sivuillaan oppaita ja ohjeita kampaamoille. Sivuilta löytyy esimerkiksi 16 vuoden ikärajasta kertova esite. Ohjeet ja oppaat eivät silti välttämättä päädy kaikkien kampaamoiden tietoisuuteen.

Marja Liimataisen mukaan on parturi-kampaajien omasta aktiivisuudesta kiinni, onko tiedot pidetty ajan tasalla.

- Suurimmassa osassa varmasti ollaan tietoisia näistä ohjeista. On kuitenkin myös sellaisia liikkeitä, jotka eivät ole pitäneet tietojaan ajan tasalla. Joskus törmää tilanteeseen, jossa asiakkaalle joku kollega on kertonut, että nyt on tullut uusi aine, jonka ei pitäisi niin paljoa allergisoida. Sitten aineesta on saatu allerginen reaktio, Liimatainen kertoo.

Markkinoilla on myös suoravärejä ja kasvivärejä, jotka eivät sisällä PPD:tä. Suoraväreillä ja kasviväreillä ei kuitenkaan aina päästä samoihin tuloksiin kuin kestoväreillä. Esimerkiksi täydellinen harmaanpeittävyys on hankala saavuttaa.

Oltiinpa sitten kampaamossa tai kotona, vastuu mahdollisesta allergisoitumisesta jää yksin kuluttajalle.

Kuluttaja yksin vastuussa

PPD ja sen johdannaiset ovat täysin sallittuja aineita hiusväreissä. Kuluttajan pitää itse ilmoittaa kampaajalle mahdollisista riskitekijöistä. Esimerkiksi musta hennatatuointi moninkertaistaa riskin eikä sellaisen ottaneelle suositella värjäämistä enää ollenkaan. Silti ei voi olla varma osaako kampaaja ottaa nämä riskit huomioon. Oltiinpa sitten kampaamossa tai kotona, vastuu mahdollisesta allergisoitumisesta jää yksin kuluttajalle. Parhaiten allergian välttää noudattamalla käyttöohjeita ja ainahan voi jättää hiukset värjäämättä.

Salla Hekkala, Kuningaskuluttaja

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.