Hyppää pääsisältöön

Tiesitkö tämän nokkosesta?

Nokkonen.
Nokkonen. Kuva: Creative Commons nokkonen

Useimmille nokkonen on maanvaiva ja kiusallinen rikkakasvi. Polttavan ulkokuoren alla piilee kuitenkin ravinteikas sydän, joka on mainiota syötävää. Nokkonen sisältää paljon ravintoaineita – jopa enemmän kuin monet marjamme tai pinaatti.

Kotimainen nokkonen voittaa ulkomailta rahdatut nokkostuotteet kirkkaasti sekä ravintosisällössä että puhtaudessa. Nokkonen on kuitu- ja proteiinipitoinen kasvi, joka sisältää runsaasti A-, E-, K- ja C-vitamiineja sekä paljon magnesiumia, rautaa ja kalsiumia. 100 grammassa nokkosta on jopa kolminkertainen määrä C-vitamiinia 100 grammaan appelsiinia verrattuna. Pinaattiin nähden nokkonen on jopa neljä kertaa rautaisempi.

Runsaasti A-, E-, K- ja C-vitamiineja sekä paljon magnesiumia, rautaa ja kalsiumia.

Nokkosen kasvuympäristö kannattaa ottaa huomioon ennen kuin kasvin noukkii mukaansa. Nokkoset keräävät itseensä nitraattia, jotka muuttuvat elimistössä nitriitiksi. Siksi teiden varsilla ja koirien pissareiteillä kasvavat nokkoset pitäisi jättää keräämättä. Myös lantakasojen, tunkioiden ja ulkohuussien reunuksilla kasvavat nokkoset kannattaa jättää niille sijoilleen. Puutarhakompostin vierestä nokkoset voi kuitenkin kerätä turvallisin mielin, kunhan ne muistaa ryöpätä ennen käyttöä.

Parhaimmillaan nokkonen on keväällä, kun nokkosen lehdet ovat tuoreita ja pieniä. Keräilykautta voi kuitenkin pitkittää helposti. Jos nokkosen leikkaa keväällä, voi sitä poimia uudelleen noin kuukauden päästä. Lehdet ovat edelleen tuoreita ja hyviä ja niitä on jopa enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Jos keräät satoa kesällä leikkaamattomista nokkosista, käytä varren ylimpiä lehtiä.

C-vitamiini säilyy paremmin, jos nokkosen kuivattaa.

Useimmiten tuore nokkonen suositellaan ryöpättävän ennen käyttöä. Tällöin mahdolliset nitraatit tuhoutuvat. Ryöppääminen vie kuitenkin mennessään osan ravintoaineista. Esimerkiksi C-vitamiini säilyy paremmin, jos nokkosen kuivattaa ryöppäämisen sijaan. Sen sijaan kalsium säilyy vaikka nokkosen ryöppääkin. Ryöpätyt nokkoset voi kuivata tai pakastaa jatkokäyttöä varten.

Pestoa lasipurkissa.
Pestoa lasipurkissa. Kuva: Unsplash pesto

Nokkospesto

  • 4 dl nokkosen lehtiä
  • 1 kpl valkosipulinkynttä
  • 1 dl raastettua parmesanjuustoa
  • 50 g pinjansiemeniä
  • 1 dl oliiviöljyä
  • suolaa
  • mustapippuria

Huuhtele nokkosenlehdet ja ryöppää lehtiä vesitilkassa kattilassa noin 5 minuuttia. Siivilöi vesi. Kuori valkosipuli ja pane valkosipulinkynsi, jäähtyneet nokkoset, parmesanjuusto ja pinjansiemenet monitoimikoneeseen tai sekoita seos sauvasekoittimella, kunnes aineet ovat soseutuneet. Lisää sekaan vielä öljy ohuena nauhana koko ajan koneen käydessä. Mausta suolalla ja pippurilla oman maun mukaan.

Lähde: Fineli

Lisää ohjelmasta

Kuvassa Markku Tallila, Katja Kuusela ja Salla Huhtala.
Kuvassa Markku Tallila, Katja Kuusela ja Salla Huhtala. Kuva: Yle, Tero Kyllönen näkövammaiset
Miika Kokkonen sairaalan odotustilassa sydänapupumppukärryn kanssa
Miika Kokkonen sairaalan odotustilassa sydänapupumppukärryn kanssa Kuva: Yle / Marjo Lundvall Akuutti (ohjelma)
  • Akuutin kysely: Riitelevät lapset latistavat lomafiiliksen

    Kesälomassa ärsyttävät eniten riitelevät lapset.

    Ihana, kamala kesäloma! Vaikka lomaa usein odotetaan kuin kuuta nousevaa, saattaa se myös kuormittaa ja nostaa pintaan kielteisiä tunteita. Akuutin kyselyn mukaan suomalaisia ärsyttävät lomailussa eniten riitelevät lapset, loman vähyys ja huono sää.

  • Saako sadesää mielesi matalaksi? Näin sää vaikuttaa sinuun

    Säällä on iso vaikutus mielialaamme.

    Lievimmillään huonoksi koettu sää aiheuttaa mielipahaa ja pettymyksen tunteita lomalaiselle. Joillakin sää voi vaikuttaa jopa terveydentilaan. Ihmisten kokemukset säästä ovat todellisia, mutta onko asiasta tutkimustietoa? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen vastaa kysymyksiin.

  • Asenne ratkaisee! – Sääriproteesi ei hidasta 3-vuotiaan Luca-Emilin menoa

    Luca-Emilin jalka amputoitiin 7 kuukauden iässä.

    Kolmevuotias Luca-Emil Mykkänen syntyi ilman pohjeluuta. Vamma selvisi äidille jo raskausaikana ja hän huolehti, miten lapsi tulee pärjäämään. Voiko hän koskaan kävellä? Huoli oli kuitenkin turha. Sääriproteesi ei hidasta Luca-Emilin menoa millään tavalla – pienen pojan vauhti on välillä niin kova, että vanhemmat joutuvat toppuuttelemaan menoa.