Hyppää pääsisältöön

Täällä Lahti ja osuuskauppa 1967

Täällä Lahti -filmi kuvaa Lahden seudun maisemia, Mukkulan matkailukeskusta ja Salpausselän kisoja vuonna 1967. Puolestavälistä filmi kuitenkin keskittyy esittelemään 60-vuotiaan Lahden osuuskaupan LOK:n moninaista toimintaa. Vihjailevin äänensävyin vilautellaan myös vähäpukeisia naisia rannalla, saunaosastolla ja rintaliivejä sovittamassa.

Kulutusosuustoiminnan Keskusliiton tuottaman Täällä Lahti -filmin alussa ihmiset kertovat, että Lahti tuo heille mieleen ainakin Salpausselän kisat, korkeat radiomastot ja kunnon oluen.

Vuonna 1905 perustetun Lahden kaupungin kasvun pohjana kerrotaan olevan kauppaa elvyttävän keskeisen sijainnin ja voimakkaan teollisuuden. Muutoinkin kaupunki on tehnyt parhaansa asukkaiden ja turistien viihtymiseksi: Mukkulan matkailukeskuksen ranta- ja puistoalueilla on kesäkuumalla helppo viihtyä ja vesillä kulkee kaikenlaista kaunista ja siroa. Talvella tunnelmaa kohottavat Salpausselän kisat, joiden lisäksi mahtavat radiomastot ovat kaupungin komea symboli.

Lahden maistuvaa olutta päästään nauttimaan Jukola-tanssiravintolaan. Tunnelmallisen tangon jälkeen kurkataan Jukolan viihtyisiin hotellihuoneisiin, maittavaan lounaspöytään ja saunaosastolle. — Varsin viehättävä, eikö totta? Tämä sauna siis, kyselee selostajaääni kun paljasrintainen nainen heittelee löylyä.

Ja näin onkin jo päästy siirtymään Lahden osuuskaupan LOK:n toiminnan esittelyyn. Hotelli Jukola ravintoloineen kun on osa Lahden osuuskauppaa ja samassa korttelissa sijaitsee myös LOK:n konttori, jossa suurliikkeen asioita keskitetysti hoidetaan.

LOK:n kerrotaan tehneet paljon työtä myymäläkulttuurin hyväksi. Avarien ja valoisien myymälätilojen lisäksi myös henkilökunnan koulutukseen on satsattu. Löytyypä LOK:n alta vielä leipomo ja kaksi pesulaakin.

Filmi esittelee myös Naiset mukaan -toimintaa, jonka tarkoituksena on valistuksen avulla saattaa naiset tietoisiksi omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja siten saada heistä aktiivisia osuuskauppaliikkeen toimintaan osallistuvia henkilöitä. Varhaisnuorisoakaan ei ollut unohdettu. Joka kesäisillä leireillä jäsenperheiden lapset hankkivat kuntoa ja terveyttä.

Lopuksi päästään vielä juhlimaan. Ensin LOK:n tarjoamaan rytmimusiikin vauhdittamaan nuorisojuhlaan ja lopuksi LOK:n 60-vuotisjuhliin, joissa kuultiin puheita sekä nautittiin laulu-, tanssi- ja voimisteluesityksistä.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?