Hyppää pääsisältöön

Viiden päivän turha sota

Julkaistu . Päivitetty

Vuonna 2008 käytiin Georgian armeijan ja Venäjän, Etelä-Ossetian sekä Abhasian armeijoiden välinen viiden päivän sota. Sota toi esiin Kaukasuksen tilanteen. On sanottu, että Kylmä sota ei koskaan loppunut Kaukasuksella.

Etelä-Ossetia ja Abhasia ovat Georgiaan kuuluvia alueita, joissa asuvilla useimmilla on sekä Venäjän että Georgian kansalaisuus.

Alueet olivat jo pitkään ennen sotaa olleet ongelmallisia ja aiheuttaneet kitkaa Georgian ja Venäjän suhteisiin.

Sota alkoi, kun Georgian armeija hyökkäsi Etelä-Ossetian pääkaupunkiin Tskhinvaliin. Hyökkäyksessä kuoli siviilien lisäksi venäläisiä rauhanturvaajia. Georgian mukaan se vastasi hyökkäyksellään Venäjän provokaatioon.

Tilanne levisi täydeksi sodaksi. Sotaa kesti viisi päivää ja päättyi Euroopan unionin ja Etyjin laatimaan rauhansopimukseen 12.5.2008.

Ulkolinjan dokumentissa Turha sota käsitellään sotaan ajautumista ja Georgian ja Venäjän erityissuhteita.

Sota sai laajaa huomiota Suomessa. Suomi oli sodan aikana Etyjin puheenjohtajamaa ja ulkoministeri Alexander Stubb laajasti mukana rauhanprosesissa.

Myös yhteneväisyydet toisen maailmansodan aikaisiin Suomen Neuvostoliittosuhteisiin. Myös Georgian ja Baltian maiden poliittisten suhteiden samankaltaisuus Venäjän suhteen herätti paljon keskustelua Suomessa.

Tietolaatikko

Etelä-Ossetia ja Abhasia ovat julistautuneet itsenäisiksi. Venäjä, Nicaragua, Venezuela, Nauru ja Vanuatu ovat ainoat itsenäisyyden tunnustaneet valtiot. Muut valtiot katsovat niiden olevan osa Georgiaa.

Katso myös

Kommentit

  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Näyttelijöitä kuunnelmasta Knalli ja sateenvarjo

    Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet!

    Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa

    Rakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan. Julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja.

    Kommentteja 40
  • YYA-sopimuksen allekirjoitus

    YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

Aiheeseen liittyvää

2018

  • Ajankohtaisen kakkosen 1918-ilta

    Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

    Kommentteja 3

2014

  • Niklas Meltion valokuva Syyrian sodasta (2013).

    Sota, joka myrkytti Syyrian

    Niklas Meltio kuvasi Syyrian sotaa 2013.

    Vuoden 2011 alussa Syyrian korruptoituneen itsevaltiaan Bashar al-Assadin vastainen liikehdintä muuttui sodaksi presidentille lojaalien ja opposition joukkojen välillä. Vuonna 2013 Ulkolinjan dokumentti kertoi jo kolmatta vuotta jatkuvan sodan järjettömyydestä kuvaaja Niklas Meltion silmin. Taistelut eivät kunnioittaneet ihmishenkiä tai kulttuurihistoriaa.

2013

Relaterade artiklar

2019

2018

2014

  • Sturm und Drang i Vasa, 2007

    Sturm und Drang – femtonåringar lever rockliv

    Hur är det att bli rockstjärna som tonåring?

    Hur är det att bli rockstjärna som tonåring? De unga killarna i metallbandet Sturm und Drang från Vasa slog igenom, fick guld- och platinaskivor och turnerade runt om i världen. Men rocklivet innebär hårt festande och skolarbetet blir lidande.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Elävä arkisto