Hyppää pääsisältöön

Dataa auki – tätä se tarkoittaa käytännössä

Leevi KokkoKuukausi sitten kollegani Sami Kallinen kertoi tässä blogissa, miten “Yle tulee avaamaan sisältöjään ja dataansa entistä enemmän”. Yleisradion tutkimuksesta ja raportoinnista vastaaville asiakkuuspäälliköille tämä toteamus tietää positiivisessa mielessä kiireisiä aikoja – seuraavassa kaksi käytännön esimerkkiä asiakas- ja markkinadatan avaamisesta tältä keväältä.

Areenasta vastaavan päällikön Kari Haakanan johdolla julkaisimme äskettäin kaikkien aikojen ensimmäisen kuukausikatsauksen Areenan käytöstä. Jatkamme ja kehitämme raportointia joka kuukausi. Tavoitteemme on auttaa koko suomalaista sisältö- ja teknologiamarkkinaa ymmärtämään digitaalisen videon käyttötapoja ja -tottumuksia. Tätä dataa saattaa nopeasti muuttuvassa maailmassa olla vaikea muuten saada käyttöönsä.

Yksi esimerkki mielenkiintoisesta markkinadatasta on vaikkapa lasten sisältöjen käyttömäärä mobiililaitteilla. Oma unelmani Ylen avoimen datan jakelusta perustuisi rajapintaan, johon voisi suoraan kohdistaa tietopyyntöjä, jotka koskevat Ylen sisältöjen käyttöä.

Sen lisäksi, että tutkimme ja julkaisemme palveluiden käyttödataa, pyrimme jatkossa entistä useammin jakamaan itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä tuotettavan tutkimustiedon lähdeaineiston avoimesti kenen tahansa käyttöön. Esimerkki tästä on 15/30 Research -tutkimusyhtiön kanssa 2011 julkaistu Suomalaiset verkossa -tutkimus, jonka data jaettiin CC-lisenssillä saman vuoden kesäkuussa.

Suomalaiset verkossa -kyselystä on tätä kirjoitettaessa menossa kentälle seurantatutkimus. Sen tulokset ja data jaetaan kesän 2013 aikana samalla tavoin kuin aiemmankin kyselyn aineisto.

Kuulen mielelläni, mikäli sinulla on palautetta tai ajatuksia näistä data-avauksista, joita olemme jo tehneet. Erityisen kiinnostavaa on kuulla, mitä dataa Ylen digitaalisten palveluiden käytöstä haluaisit nähdä julkaistavan.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.