Suomi pelaa vain ydinkortilla

Suomessa on vuosia vallinnut länsimaisesta näkökulmasta katsottuna poikkeuksellisen vankka usko ydinvoimaan. Kun monissa muissa Länsi-Euroopan maissa on viime vuodet puhuttu ydinriippuvuuden vähentämisestä tai jopa ydinvoimasta luopumisesta, Suomessa on tehty päätökset rakentaa kolme uutta ydinvoimalaa.

TVO:n Olkiluoto 3 otetaan käyttöön 2016, seitsemän vuotta myöhässä. Jos nyt suunnitteilla olevat TVO:n Olkiluoto 4 sekä Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeet toteutuvat, tuotetaan 2020-luvulla jo 60 prosenttia Suomen sähköstä ydinvoimalla.

Uusien ydinvoimaloiden käyttöikä on 60 vuotta. Teknologiaan sitoudutaan vuosikymmeniksi. Jos kaikki lyödään nyt yhden ydinvoimakortin varaan, rahaa ei ehkä riitä uusille kehityshankkeille.

Maailman energiamarkkinoilla on muutamassa vuodessa tapahtunut suuria mullistuksia. Uusiutuvien kärjessä kulkee Saksa, missä sähköstä jo viisi prosenttia tuotetaan aurinko- ja yli 8 prosenttia tuulivoimalla. Vuonna 2020 aurinkosähkön osuuden on arveltu nousevan 20 prosenttiin.

"Jos nyt ajattelee jotain aurinkoenergian osuutta Saksassa, niin kukaan ei olisi voinut kymmenen vuotta sitten kuvitellakaan sellaista, saati sitten mikä on tilanne kymmenen vuoden kuluttua", sanoo professori Raimo Lovio Aalto-yliopistosta.

Suomessa uusien ydinvoimaloiden kohtaloon saattaa vaikuttaa enemmän se, että teollisuuden, etenkin metsäteollisuuden, sähkönkulutus ei enää kasva kuten ennen - tai jopa vähenee.

TVO ja Fennovoima tarvitsevat vielä lopulliset rakennusluvat, jotka käsitellään 2015. Siihen mennessä kannattaisi vielä panostaa hankkeisiin, joissa haetaan uusia sähköntuotantomalleja ja energian säästökeinoja.