Ydinhuuman alasajo

Maailmanlaajuinen taloudellinen lama, euron kriisi ja metsäteollisuuden tehtaiden sulkemiset ovat kyseenalaistamassa suunnitelmat rakentaa Suomeen uusia ydinvoimaloita. Sähkön kulutus on alentunut ja työ- ja elinkeinoministeriökin pudotti tänä keväänä pitkäaikaisia ennusteitaan.

Myös sähkön hinta on painunut alaspäin. Sähköntuotanto ei ole välttämättä enää yhtä hyvä bisnes kuin aikaisemmin. Aalto-yliopiston ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professorin Raimon Lovion mielestä kahden uuden ydinvoimalan rakentaminen ei ole järkevää.

Eduskunta antoi kolme vuotta sitten luvat kahden uuden ydinvoimalan rakentamiselle. Luvan saivat Teollisuuden Voima TVO sekä Fennovoima. TVO aikoo rakentaa neljännen reaktorin Olkiluotoon Eurajoelle. Fennovoima rakentaa ensimmäisen laitoksensa Pyhäjoelle.Voimayhtiöiden hankkeita valmistellaan tarjouskilpailuvaiheessa, vaikka tilanne on tyystin toinen kuin kolme vuottta sitten.

Eduskunnan periaatepäätöstä perusteltiin sähkön kulutuksen kasvulla ja teollisuuden tarpeella.Työ ja elinkeinoministeriön aiemmat sähkönkulutusennusteet eivät tuolloin olisi riittäneet kahden voimalan pohjaksi, mutta ministeriö nosti ennustelukuja juuri ennen ydinvoimalapäätöksiä muun muassa metsäteollisuuden voimakkaan lobbauksen tuloksena.

"Kahden ydinvoimalan päätös, varsinkaan niiden yhtäaikainen rakentaminen ei kuuulosta kovin järkevältä politiikalta", sanoo Aalto-yliopiston Lovio.

Hän johtaa Suomen Akatemian tutkimushanketta. Siinä on selvinnyt, että energiankulutuksessa on Suomessa tapahtunut selvä muutos. Kulutuksen kasvu on pysähtynyt, ja uusiutuvilla energiamuodoilla ja ydinvoimalla tuotettu energia on ensimmäistä kertaa ohittanut fossiiliset polttoaineet.

Jos molemmat suunnitellut ydinvoimahankkeet toteutetaan, 2020-luvulla jo 60 prosenttia sähköstä Suomessa tuotetaan ydinvoimalla.

Mikäli ydinvoimaan satsataan näin voimakkaasti saattaa Suomi jäädä sivuun uusiutuvan energian ja energiankäytön tehostamishankkeista.

Haastateltavat:

• Käthe Sarparanta, vanhempi asiantuntija, Teollisuuden Voima Oyj
• Anna Lehtiranta, yhteiskuntaosaston johtaja, Teollisuuden Voima Oyj
• Pekka Ottavainen, hallituksen puheenjohtaja, Fennovoima
• Pasi Holm, toimitusjohtaja, Pellervon taloustutkimus
• Raimo Lovio, ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori, Aalto-yliopisto
• Esa Härmälä, osastopäällikkö, Työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto
• Lauri Hetemäki, ohjelmapäällikkö, Euroopan metsäinstituutti
• Peter Lund, teknillisen fysiikan professori, Aalto-yliopisto
• Helena Maijala
• Hanna Halmeenpää
• Matti Soronen, kunnanjohtaja , Pyhäjoen kunta
• Ossi Alastalo, toimitusjohtaja, Parmaco Oy
• Kari Pasanen, tehtaanjohtaja, UPM-Kymmene, Rauma

Linkit

• Fennovoima/paikallisille
• Teollisuuden Voima Oyj
• Pro Hanhikivi -yhdistys
• Suomen Akatemia: Suomalaisten energiankulutuksessa tapahtumassa muutos
• Suomen Akatemia: Aurinkoenergian hinta laskee ja käyttö yleistyy
• UPM sulkee paperikoneita
• Metsäteollisuus / Metsätilastollinen vuosikirja 2012: Massa- ja paperiteollisuuden tuotantokapasiteetin sulkemiset Suomessa 2006–2012