Ydinhuuman alasajo: käsikirjoitus

Kolme vuotta sitten eduskunta teki periaatepäätöksen kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Päätöstä perusteltiin sähkön kulutuksen kasvulla ja teollisuuden tarpeella. Nyt tilanne on muuttunut. Sähkön kulutuksen lasku ja voimalabisneksen hiipuminen nakertavat pohjaa kahdelta uudelta ydinreaktorilta.

Ydinvoimaluvan saivat Teollisuuden voima, TVO sekä Fennovoima. TVO aikoo rakentaa neljännen reaktorin Olkiluotoon Eurajoelle. Fennovoima rakentaa ensimmäisen laitoksensa Pyhäjoelle. Yritysten on haettava rakennuslupaa laitoksilleen viimeistään kesällä 2015.
Esa Härmälä:

"2020-luvulla sulkeutuu aika paljon hiilivoimaloita sen takia, että ne tulevat käyttöikänsä päähän ja myös sen takia, kun yhteiskunnan tavoitteena on kivihiilen käytöstä luopuminen. Jos halutaan, että tosiaan näin käy, että kivihiilestä voidaan luopua, niin silloin nää ydinvoimalat tarvitaan. Vaihtoehto on se, että kivihiilellä ajetaan sitten pidempään kun on suunniteltu."


Olkiluoto 3 oli ensimmäinen läntisessä teollisuusmaassa rakennettava ydinvoimala pariinkymmeneen vuoteen. Sen rakentamisessa on ollut lukuisia ongelmia ja viivästyksiä. Alunperin voimalan piti tuottaa sähköä jo vuonna 2009. Projekti on seitsemän vuotta myöhässä, nyt tavoitevuosi on 2016. Rinnalla valmistellaan uutta nelosreaktoria.
Anna Lehtiranta:

"Tietysti meille on erinomainen etu se, että me voidaan valmistella uutta hanketta samaan aikaan, kun, kun Olkiluoto III:ta taas viedään asennuksia loppuun ja, ja tehdään käyttöönottoa."

"Meill on tällä hetkellä käynnissä tarjouskilpailu, elikkä tarjoukset on saatu viideltä eri laitostoimittajavaihtoehdolta ja niitä nyt sitten tarjouksia vertaillaan ja käydään neuvotteluja laitostoimittajavaihtoehtojen kanssa."

Fennovoiman hanke rakentui saksalaisen energiajätti EON asiantuntemuksen varaan. Eon omisti yhtiöstä kolmanneksen. Viime syksynä EON luopui osakkuudesta. Myös muutamat pienemmät osakkaat ovat vetäytyneet hankkeesta. Nyt yhtiö käy neuvotteluja kahden laitostoimittajan, japanilaiset Toshiban ja venäläisen Rosatomin kanssa.


MOT:

"Voiko tästä laitevalmistajasta tulla myöskin Fennovoiman osakas?"


Pekka Ottavainen:

"No se on myös sellanen asia johon varmasti omistajakunta joutuu tai saa palata siinä vaiheessa kun tehdään jatkopäätöksiä. Nythän tilanne on sellainen, että kun tämä vuosi päättyy, meil on laitostoimittajan nimi tiedossa, ja silloin omistajakunta joutuu pohtimaan myös sen oman jatkonsa ja jos sillon he näkevät tarpeelliseksi ottaa uusia omistajia, niin se on tietysti mahdollista."

Ydinvoimapäätöstä on perusteltu myös sillä, että hanke tuo Suomeen uusia työpaikkoja. 3000 asukkaan Pyhäjoella odotukset ovat korkealla.


MOT:

"Jos kaikki menee niin kuin te ootte suunnittelut niin millä lailla Pyhäjoki muuttuu?"
Matti Soronen:

"Me toivotaan tuhat uutta asukasta ja yrityksiä siinä määrin, kun yritykset on halukkaita sijoittamaan Pyhäjoelle. Meillä on tällä hetkellä noin 150 pk-yritystä ja sitten on 158 maatilaa. Kuitenkin se maa- ja metsätalous on meidän elinkeinorakenteen semmonen runko."

Parmaco oy rakentaa siirrettäviä parakkirakennuksia mm. kunnille. Pyhäjoen lisäksi yrityksellä on tehdas Leppävirralla.


Ossi Alastalo:

"Me valmistetaan täällä tilaelementtiä jota me vuokrataan rakennuksena meidän asiakkaille; kouluna, päiväkoteina. Ennen kaikkee me nähdään tää ydinvoimalahanke meijän mahollisuutena tulevaisuuteen. Me on täältä toimittu ennenkin tonne toimitettu tiloja esimerkiks Olkiluodon hankkeeseen, täällä on tehty paljon tiloja käyttöön missä hankkeessa on tarvittu. Ne on tarkottanu meille siin on jo melkeen yli vuoden töitä tähän tehtaaseen, et meil on siinä mielessä kokemusta ydinvoimahankkeista, jota tää me nähdään hyvänä mahdollisuutena. Mutta me ei olla lähdetty sen varaan rakentaa vielä mitään."

Teollisuus käyttää noin puolet Suomessa tuotettavasta sähköstä.

Työ- ja elinkeinoministeriö ennusti syksyllä 2009, että vuonna 2020 Suomessa kulutetaan sähköä 91 terawattituntia. Ministeriö käytti tuolloin Euroopan metsäinstituutin ohjelmapäällikkö Lauri Hetemäen arvioita omien arvioidensa pohjalla. Lopullisessa skenaariossaan ministeriö nosti kuitenkin metsäteollisuuden lobbareiden painostuksesta sähkönkulutusennustetta 98 teravattituntiin. Nousu vastaa Loviisan ydinvoimalan vuosituotannon suuruutta.
Lauri Hetemäki:
"No se oli poliittinen päätös eli tota minä esitin vain tutkijan arvion, ja ymmärrän, että poliittiset päätöksentekijät saattavat käyttää jotain muita perusteita kuin tutkijoiden arvioita."

"Varmaan toisaalta haluttiin ottaa tämmöinen optimistinen lähtökohta sen massa- ja paperiteollisuuden kehityksestä." Toisin on käynyt. Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm löytää syyksi talouslaman.


Pasi Holm

"Talouskasvun hidastumisen seurauksena, päästöoikeuden hinta on alentunut, ja sekin on painanut sähkön hintaa alespäin."

Pari viikkoa sitten Euroopan parlamentti hylkäsi esityksen päästöoikeuksien leikkaamisesta. Tämä päätös laskee sähkön hintaa entisestään.


Aalto-yliopiston professorin Raimo Lovion mukaan nykymeno ei voi jatkua.


Raimo Lovio:

"Tää kahden ydinvoimalan päätös, varsinkaan niiden yhtäaikainen rakentaminen, ei kuulosta kovin järkevältä politiikalta."

"Ei tunnu olevan markkinoita Suomessa ihan molemmille ja sen lisäksi niiden yhtäaikainen rakentaminen varsinkaan ei kuulosta kovin järkevältä."


Pasi Holm:

"Tässä aikataulussa, mikä ne periaatepäätökset oli, että pitäis 2015 pohtia jo… tai rakennuslupaa alkaa valmistella ja olla aika pitkällä, niin mun näkemyksen mukaan niin, niin, että sillä aikataululla Suomeen ei aloiteta rakentaa kahta uutta ydinvoimalaa."

Raimo Lovio johtaa Suomen Akatemian ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimushanketta. Sen mukaan uusiutuvilla energiamuodoilla ja ydinvoimalla tuotettu energia on ensimmäistä kertaa ohittanut fossiiliset polttoaineet. Vaihtoehtoja on useita.
Raimo Lovio:

"Me voidaan lisätä myös hiukan vesivoimaa, me voidaan lisätä tuulivoimaa, me voidaan lisätä uusiutuvalla energialla tuotettua sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Että ydinvoima ei ole ainoa tapa lisätä sähköntuotantoa."


MOT:

"Miksi Suomessa kuitenkin nyt tehdään sitä?"


Raimo Lovio:

"No se on varmaan hiukan tämmöinen ajatus, että jos on hirvittävästi sähköä, niin sitten sen hintakin on alhainen. Mutta en ole ihan varma, että se lainalaisuus on enää tämänkaltainen. Että ydinvoimankin kustannukset on aika korkeet niin kuin kaiken energian tuotannon kustannukset on korkeet. Että koko ajan pitäisi tähdätä siihen, että tuotetaan mielummin negavatteja kuin uusia megavatteja."

Näin on käynyt metsäteollisuudessa. Metsäteollisuus käyttää neljänneksen Suomessa käytettävästä sähköstä. Vuodesta 2006 vuoteen 2012 metsäteollisuuden tuotantokapasiteetista on kadonnut neljännes.


MOT:

"Kuudessa vuodessa sähkönkulutus on vähentynyt?"


Lauri Hetemäki:

"7, 6 terawattituntia, joka siis vastaa suurin piirtein Loviisan ydinvoimalan vuosituotantoa."

    "Niin kauan kun paperia on Suomessa tehty, se on kasvanu ja sen takia tämä käänne. Tämmöistä me ei olla koskaan aikasemmin nähty, historiallisestikin se käänne on merkittävä. Yli sata vuotta paperintuotanto on Suomessa kasvanut ja nyt se ei enää niin teekkään. Kyl sen ymmärää, että se on on ollut monelle todella iso yllätys."


Metsäalan asiantuntija arvioi kapasiteetin vähenevän jatkossakin.


Lauri Hetemäki:

"Se heidän arvionsa on, että vuonna 2020 sähkönkulutus metsäteollisuudessa olisi luokkaa 21 terawattituntia ja oma arvioni on edelleen se 17-19 terawattitunnin välillä eli meillä on semmoinen muutaman terawattitunnin ero näissä arvioissa."

Tänä keväänä ministerio teki uuden sähkönkulutusennusteen. Luvut ovat laskeneet. Kahden ydinvoimalan rakentamista perusteltiin kolme vuotta sitten optimistisemmalla arviolla.

Tuoreimmin sähkönkulutuksen vähentyminen näkyy UPM:n tehtaalla Raumalla. Päivää ennen kun MOT saapui Raumalle tehtaalle, vahvistui tieto siitä, että yksi tehtaan neljästä paperikoneesta suljetaan huhtikuun loppuun mennessä.


Kari Pasanen:

"Kysymys on ensisijaisesti tietysti markkinoilla vallitsevasta ylikapasiteettitilanteesta, ja tässä tilanteessa teollisuuden täytyy tietysti sulkea kapasiteettia ja UPM:n osalta niin se nyt valitettavasti osu Rauman paperitehtaan PK3:n kohdalle."

Samalla kun lähes 90 ihmistä jää työttömäksi sähkön kulutuskin vähenee. UPM:n Rauman tehtailla pyörii Suomen uusin paperikone. Se valmistaa päällystettyä aikakauslehtipaperia ja se on rakennettu 15 vuotta sitten.

Sähkön käyttö vähenee paitsi siksi että koneita suljetaan, myös siksi, että energian käyttöä tehostetaan.


Kari Pasanen:

"Tämä laitos, jossa parhaillaan olemme, Rauman paperitehtaan kuumahiertämö 4, 15 vuotta vanha tuotanto, niin täällä on säästetty viimesen neljän, viiden vuoden aikana ominaisenergian kulutuksessa noin 30-35 % aikasempaan verrattuna."

Ja kuitenkin metsäteollisuus haluaa lisää ydinvoimaa.


Kari Pasanen:

"Tietysti kysymys on edullisesta perusvoimasta, energiasta ja ydinvoima on ymmärtääkseni minun tiedoilla arvioituna, niin edelleen huolimatta kolmosen myöhästymisestä, ett ne on edelleen edullista perusvoimaa ja sitä Suomi tarvitsee."


MOT:

"Onko se edelleen nähtävissä että tämä tällanen energiavaltanen teollisuus on niin suuressa roolissa, että sitä sähköä sitten tarvitaan?"


Esa Härmälä:

"Kyl se ainakin meidän visiossa on nähtävissä ja mä toivon et suomalaiset ymmärtää ja hyväksyy sen, että paperikoneen vierellä Raumalla töissä oleva paperimies kuluttaa enemmän sähköä kuin työttömyyskortistossa oleva paperimies, tää on myös vähän niinkun arvovalintakysymys."


MOT:

"Pysyykö tämä maailma sellaisena että paperiteollisuuden pyörittäminen täällä Suomessa on edelleen kannattavaa?"


Esa Härmälä:

"No ainakaan tää ministeriö ei lähde puhumaan sitä teollisuudenalaa alaspäin, vaan koittaa rakenta perusedellytykset sille että se voisi jatkaa kilpailukykyisesti toimintaansa Suomessa."


MOT:

"Jos rakennetaan vain yksi ydinvoimala, saako se teollisuus riittävästi sähköä?"


Pasi Holm:

"Teollisuus saa riittävästi sähköä Suomessa. Se ongelma on vaan se, että se sähkön hinta pyrkii nousemaan. Ja ne ei saa sitä… Että se uhka teollisuuden kannalta on se, että ne ei saa kilpailukykyiseen, vakaaseen, ennustettavaan ja, tota, no, ja sit kohtuuhintasta sähköä."

Teollisuuden intoa ydinvoiman rakentamiseen selittää myös se, että TVOn emoyhtiön Pohjolan voiman suurimmat osakkaat ovat metsäteollisuusyritykset UPM ja Stora Enso. Fennovoiman omistajina on metalliteollisuusyrityksiä kuten Outokumpu ja Rautaruukki. Osakkaat saavat omistamastaan ydinvoimalayhtiöstä sähköä omakustannushintaan.


Pasi Holm:

"Ydinvoiman käyttökustannukset on taas erittäin halpoja, niin oleellista muodostuu, et mitä mikä se tulovirta tulee olemaan sitten kun se ydinvoimala on käytössä. ja se 30-40 vuoden periodi on siinä se aivan ratkaiseva."

Metsäjätti UPM:stä on tullut merkittävä energiayhtiö. Se on Suomen toiseksi suurin sähköntuottaja.


MOT:

"Onko sähkön tuottaminen jo kannattavampaa kuin tämä paperin valmistaminen?"


Kari Pasanen:

"Hetkellisesti saattaa näinkin olla ja UPM, myös Rauman paperitehdas, mutta myös muut tehtaat, me toimitaan aktiivisesti energiamarkkinoilla ja markkinatilanteen mukaan ja ollaan valmiita myös massavalmistusta rajoittamaan ja jopa pysäyttämään hetkellisesti, jos markkina, sähkömarkkina näin vaatii."

TVO solmi vuonna 2003 ranskalaisen Arevan kanssa kiinteähintaisen, avaimet käteen -sopimuksen Olkiluoto 3 -laitoksen toimittamisesta. Sopimuksen hinta oli 3 miljardia euroa. Areva on julkisuudessa arvioinut Olkiluoto 3:n hinnaksi jopa 8,5 miljardia euroa.


Japanin Fukushimasa tapahtuneet ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen ydinvoiman rakentamisen kustannukset ovat nousseet.


Pasi Holm:

"Turvallisuusnormit, erilaiset riskit ja niihin varautuminen, ne on nostanut, ilman muuta, rakentamis… oikeita fyysisiä rakentamiskustannuksia."
"Kun tää rakentamisprosessi on niin pitkä, ehkä 10 vuotta, jopa voi olla kokonaisuudessaan jopa pidempi, että tarvitaan koko ajan rahoitusta, rahoituskustannukset nousee. Nää kaks tekijää on kyllä nostanut merkittävästä ydinvoiman rakentamiskustannuksia. Että jos tossa arvioitiin viis vuotta sitten, että uuden ydinvoimalan rakentamiskustannukset vois olla vaikka kuus miljardia, niin kyllä ne nyt on noussu kahdeksaan miljardiin. Ja on esitetty arvio, että jopa, jopa enemmän."


MOT:

"Mihin se itse laitos on suunnittelilla?"


Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää:

"Sanotaanko, että se on karkeesti 300-400 m tuonne suuntaan. Mutta koko tämän niemenkärjen ne aikoo vallata."


Helena Maijala:

"Yksittäisiä maanomistajia on tällä alueella, jotka ei oo suostuneet sopimuksiin Fennovoiman kanssa - ei vuokrasopimuksiin eikä maan myyntiin. Fennovoimahan on nyt laittanut vireille tämän pakkolunastushakemuksen."

Fennovoima ei tiedä, minne se aikoo ydinjätteensä sijoittaa. Olkiluodossa sijaitsevaan Posivan onkaloon on ajateltu sijoitettavaksi vain TVO:n ja Fortumin voimaloista syntyvät jätteet. Tämä huolestuttaa myös pyhäjokelaisia rakennushankkeen vastustajia.


Hanna Halmeenpää:

"Jos katotaan ydinenergian tuotantoa sen koko elinkaaren ajalta, niin sehän lähtee uraanin louhinnasta ja päätyy sinne korkea-aktiiviseen jätteeseen, ehkä joskus sen loppusijottamiseen, vaikka sitä nyt ei missään päin maailmaa vielä ole ratkaistu. Ja kun kattoo niitä kaikkia tuotannon vaiheita, niin siellä on niin valtavat ympäristö- ja terveysriskit joka portaalla, että eihän se missään tapauksessa oo kestävä tapa energiantuotantomuotona."

Aalto yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund on vuosia kritisoinut Suomen ydinvoimaratkaisuja. Lund on toiminut myös EU:n energianauvonantajaryhmän puheenjohtajana sekä erilaisissa komission asiantuntijatehtävissä.


Peter Lund:

"Kyllä maailma menee aivan jossain muualla, kun missä Suomen energiapolitiikka. Saksan tavoitteena, poliittisena tavoitteena on vuonna 2050 saada 80 % sähköstä näistä pienistä energiamuodoista. Saksan, Tanskan tavoitteena vuonna 2050, Tanskahan on Suomen kokoinen maa, on tuottaa 100 % kaikesta energiasta uusiutuvilla energialähteillä."


Saksa aikoo luopua ydinvoimasta kokonaan, vahvat ydinvoimamaat Ranska ja Japani suunnittelevat vähentävänsä ydinsähkön tuotantoa. Tahti, jolla Suomeen suunnitellaan ydinvoiman lisärakentamista on maailmanennätysluokkaa. Kaksi uutta ydinreaktoria nostaisi ydinsähkön osuuden vuonna 2025 kuuteenkymmeneen prosenttiin.


Raimo Lovio:

"Se on aika paljon, kun ottaa huomioon, että ydinvoimahan ei ole säätövoimaa. Sitä ajetaan yötä päivää, yötä päivää ja se on aika paljon sitten että.. Nythän usein arvostellaan tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa että sitä on milloin saatavissa ja milloin ei, tarvitaan sitten säätövoimaa. Ydinvoima on ihan samanlainen."


Pasi Holm:

"Niin siihen uuteen, uudelle ydinvoimalalle täytyy mahtua semmonen väli tähän niinkun tuotantopalettiin. Ja nyt sellasta, niin isoa väliä, mihin se ydinvoimala mahtuis, niin sellaista ei ole."

Suomen Akatemian tukimushankkeesta on käynyt ilmi, että energian kulutuksen kasvu on Suomessa pysähtynyt. Tämäkään ei tunnu häiritsevän kahden ydinvoimalan huumassa olevia.


Raimo Lovio:

"Aalto-yliopiston suurin energiaohjelma tällä hetkellä sisäisesti on energiatehokkuus, että innovaatioita pitäisi panna siihen ratkaisuun. Se on ihan sama minusta sekä teollisuudessa että muualla. Kun rakennetaan uusi talo, niin kannattaa investoida sen talon vähäiseen energiankulutukseen sen sijaan.. josta hyödytään pitkällä aikavälillä, sen sijaan, että ajatellaan, että aina sitä energiaa tarvitaan, se maksaa sitten joka tapauksessa."

Uusien ydinvoimaloiden käyttöikä on arvioitu 60 vuodeksi eli teknologia olisi käytössä 2080-luvulle saakka.


Peter Lund:

"Me ei oo koskaan investoitu Suomen taloushistoriassa näin voimakkaasti voimalaitoksiin, niin ei, ei kyllä sitten jää rahaa enää muille tämmösille pienimuotosille, sanotaanko suomalaiselle teknologialle. Ei ole niin kun biovoimalle, tuulivoimalle tai energian käytön tehostamiselle todennäkösesti enää, enää niin kun kiinnostusta, koska on investoitu jo sitten rahat, rahat suuriin voimalaitoksiin."

Maailman sähkö- ja energiamarkkinat ovat paraikaa ennennäkemättömässä myllerryksessä. Yhdysvalloista on tulossa liuskekaasun ansiosta omavarainen energiantuottaja. Euroopassa uusiutuvat energialähteet ovat lyömässä itseään läpi ja professori Lundin mukaan niiden tuotanto on tulossa kannattavaksi ilman tukia. Viime vuonna puolet kaikesta uudesta sähkön tuotannosta Euroopassa oli tuuli- ja aurinkovoimaa.


Peter Lund:

"Puhdas energia, uusiutuva energia, energian tehostamisen, jos mä kutsun sitä uudeksi energiateknologiaksi, teknologiaksi, niin sen talousvaikutukset on yhtä suuret, kun koko tää informaatioyhteiskunnan niin ku murros. Niin me jättäydytään pois nyt tästä kehityksestä."


Raimo Lovio:

"Suomeltahan puuttuu vientivaltteja tällä hetkellä, metsäteollisuuden ja Nokian jälkeen. Ja energiatehokkuus tai ekotehokkuus laajemmin on yksi tärkeimpiä asioista. Kone avasi hiljattain Shanghaissa hissitehtaan ja mitä he esittelivät siellä ylpeinä, niin Koneen hissit ovat maailman energiatehokkaimpia. Se on hyvä esimerkki, että energiatehokkuus on suomalainen kilpailuvaltti. Ja sen takia nyt seuraavat 10 vuotta pitäisi tähän panostaa. Minusta se hyödyttää kaikkia teollisuuden toimialoja eniten."

Hallitus pääsee ottamaan ydinvoimalahankkeisiin kantaa rakennusluvan myöntämisen yhteydessä viimeistään vuonna 2015. Fennovoiman osakkaiden rahkeiden riittävyys nähdään ensi syksynä, kun yhtiö valitsee laitostoimittajan ja hankkeen hinta täsmentyy. Toshiban kanssa neuvotellaan 1600 megawatin, Rosatomin 1200 megawatin laitoksesta.


Pekka Ottavainen:

"Siin on kysymys kokonaisuudesta, johon vaikuttaa varmasti laitoksen koko, laitoksen kustannushankkeen kannattavuus, sitä kautta, että se sähkön hinta, jonka omistajat aikanaan ovat valmiita mak-maksamaan, tietysti ratkasee osaltaan myöskin osaltaan sitä laitoksen kokoa. Ja tietysti sitten omistajien halu - haluavatko he rakentaa isoa vai pienempää laitosta, tarvitsevatko he suuremman määrän sähköä kuin alkuperin ovat ajatelleet, vai, vai riittääkö sitten keskisuuri laitoskoko."


MOT:

"No sähkön hinta on nyt painunut alaspäin, niin kuinka paljon tämä vaikuttaa tähän harkintaprosessiin?"


Pekka Ottavainen:

"No varmasti meillä on yli kuusikymmentäjä omistajaa jotka pohtivat tämän ihan itsenäisesti, että me emme valitettavasti voi heitä siinä auttaa."

TVO ei vielä kerro aikatauluistaan.


MOT:

"Onko Olkiluoto IV edelleen kannattavalla pohjalla?"


Anna Lehtiranta:

"No Suomessahan rakennetaan ydinvoimaa yksityisellä rahalla. Ja me ei saada minkäänlaisia, minkäänlaisia valtion tukiaisia ydinvoimarakenta- miseen tai käyttämiseen. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että, ett jos ydinvoimalan rakentaminen ei ole kannattavaa, niin ei sitä kyllä sitten tehdäkään."


Raimo Lovio:

"Muistaakseni professori Antti Tanskanen sanoi, että olisi pitänyt antaa alun perin vain yksi lupa ja nämä yritykset, jotka on Fennovoiman ja TVO:n takana olisi pakotettu yhteen tuottamaan yhdessä se yksi ydinvoimala ja samalla huolehtimaan yhdessä näistä jätteistä että tämä ei ole onnellinen ratkaisu, että meillä on kaksi kilpailevaa allianssia."


MOT:

"Mitä seuraa, jos Suomeen toteutetaan kaikesta huolimatta sekä Olkiluoto 4 että Fennovoiman ydinvoimala?"


Raimo Lovio:

"En ehkä usko, että se toteutuu."


MOT:

"Jos sitten kaikesta huolimatta se runnotaan läpi?"


Raimo Lovio:

"Siinä tapauksessa Suomi on sähkön nettoviejä."


Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajan mielestä tämäkään ei ole ongelmatonta.


Pasi Holm:

"No sitä ei… Sitä ei voi, koska taas pohjoismaisille sähkömarkkinoille ei tällä hetkellä mahdu enempää. Ja, ja tota, et tietysti hetkittäin. Mut että, että se, että Norjalla pystytään patoamaan tätä… tehdä näitä patoja sinne vuonoihin ja muihin, ja sitä kautta säädellä sitä."

Työ- ja elinkeinoministeriössä ei vieläkään uskota sähkön ylituotantoon.


Esa Härmälä:

"Kyllähän tämä on koko ajan ollut tiedossa että kotimainen kulutus vaihtelee. Eikä tätä kapasiteettia ylipäänsä, kaikkihan olis helppoo jos tää rakennettais vastaamaan matalan kulutuksen hetkiä, mut kun me rakennamme tämän vastaamaan korkean kulutuksen hetkiä, niitä kylmiä päiviä varten ja tilannetta varten jos se olis niin onnellisesti että vaikka on kylmä päivä niin ihmiset olisivat töissä ja tehtaat pyörisivät. Ne tilanteet on niit haastavia tilanteita eikä heinäkuun helteet."


Peter Lund:

"Lobbarit määrittää energiapolitiikan sisällön ja perinteisesti raskas teollisuus on määritelly sitä, mitä energiapuolella tehdään. Ja se näkyy edelleenkin kyllä minusta tässä vaikkapa strategisessa työssä, jos katsotaan näit ministeriöiden strategioita, niin kyllä siellä raskaan teollisuuden jälki näkyy."


Raimo Lovio:

"Suomessa energian kulutus ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen ja se on pitkä aika. Vastaavaa on tapahtunut Ruotsissa ja Tanskassa. Me ei enää eletä sellaista aikaa, että energiankulutus jatkuvasti kasvaisi."