Hyppää pääsisältöön

Pohjanmaata postiauton ikkunasta 1970-luvulla

Postiauton ikkunasta näyttäytyy keväinen ja kesäinen Pohjanmaa tulvineen, jokineen, järvineen ja merenrantoineen. Posti- ja lennätinlaitoksen matkassa tutustutaan Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan pitäjiin ja postitoimintaan 1970-luvun alussa.

Värikylläisessä mainoselokuvassa kerrotaan Posti- ja lennätinlaitoksen suorittaneen maamme kaukopuhelinliikenteen automatisointia 1950-luvun puolivälistä. Ohjelman valmistumisen aikoihin 1970-luvun alussa suomalaisten puhelimista jo noin 80 prosenttia kuului kaukovalinnan piiriin. Vaikka tietoliikenneyhteydet olivat tuntuvasti parantuneet mm. Etelä-Pohjanmaalla, oli tieliikenneyhteyksissä joka kevät tulvien takia suuria vaikeuksia. Posti oli kuitenkin kuljetettava vaikka veneellä soutaen.

Vetisen kevään jälkeen suuntautui matka postiauton kyydissä ensin kesäiseen Kristiinankaupunkiin, jonka puutaloidylli toi mieleen 1700-luvun rauhan ja hiljaiselon. Närpiön erikoisuutena taas oli 180 kirkkotallia ja pitäjä tunnettiin myös kurkku- ja tomaattiviljelmistään. Matka jatkuu Vaasaan: meren, tuhansien purje- ja moottoriveneiden, merenkulun, nykyaikaisen arkkitehtuurin ja puistojen värikkääseen matkailukaupunkiin.

Pohjanlahden saaristo vanhoine kalastajakylineen muodosti puolestaan aivan oman maailmansa. 1970-luvulla kuudesosa Posti- ja lennätinlaitoksen rannikkoradioasemista sijaitsi Pohjanmaan rannikolla ja ne hoitivat yhteydet kaukaisiinkin merillä liikkuviin aluksiin.

Monet eteläpohjalaispitäjät olivat huomattavia kotiteollisuuskeskuksia. Kuvissa vilahtaa peltiseppiä, puseppiä huonekalupajalla ja ryijynkutoja. Filmissä nähdään myös maamme tuolloin toiseksi suurin yhdyskunta: 180 000 minkin tarha.

Ja entäs ne häjyt ja puukkojunkkarit? Heitä tavattiin enää nuorisoseurojen kesäjuhlien näytelmissä. Nuoriseurojen ansiota oli myös kruunuhääperinteen elvyttäminen ja vaaliminen. Pohjanmaa on kuulu myös taitavista kansanpelimanneistaan.

Taistelutantereita ja virkistäviä vesiä

Rytmikkäästi polveileva vanhan virren sointi vie meidät heränneen kansan pariin Kyrönmaalle. Matka jatkuu Nuijasodan tapahtumapaikoille: Ilmajoen Santavuorelta avautuu muinainen taistelutanner, ja tapahtumista kertoo myös Jaakko Ilkan muistomerkki. Ilmajoki on tunnettu myös Könnin kuulujen kelloseppien kelloista.

Kauhavan ilmasotakoulun kentällä on vilkasta, nuoria asevelvollisia koulutetaan lentäjiksi. Postia viedään myös Lohtajan ilmatorjuntaleirille ja seuraamme hetken ampumaharjoituksia. Päivän palvelusten jälkeen seura päivän ohjelmassa hyvin mieluisa tapahtuma — postin jako.

Etelä-Pohjanmaan järvialueella sijaitsee maamme ainoa tulivuorijärvi Lappajärvi. Keski-Pohjanmaalla matkailija kohtaa muistoja niin sodan päiviltä kuin kulttuurinkin saralta. Sakari Topeliuksen koti toimii museona. Postiautolla piipahdetaan myös Kyösti Kallion synnyinseuduilla Nivalassa ja Kalajoella maankuuluilla hiekkasärkillä.

Pohjanmaan joet palvelet vesivoiman tuottajina, mikä taas mahdollistaa maakunnan teollistumisen. Yli sadan kilometrin mittainen Oulujoki oli tuolloin maan toiseksi suurin energiantuottaja. Siellä missä ei ole vielä kaikkia koskia kahlittu, käy meren viljaa siikaa ja lohtakin pyydyksiin, myös nahkiassaaliit ovat joskus varsin runsaita.

Matkamme Pohjanmaalla päättyy Ouluun, joka on huomattava postiautoliikenteen keskus: kymmeniä linjoja haarautuu etelään, itään ja pohjoiseen. "Nämä keltakylkiset kiitäjät ovat täälläkin tärkeitä Posti- ja lennätinlaitosta käyttävän yleisön palvelijoita kuljettaessaan postia ja matkustajia kaukaisiin syrjäkyliin saakka."

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto