Hyppää pääsisältöön

Pohjanmaata postiauton ikkunasta 1970-luvulla

Postiauton ikkunasta näyttäytyy keväinen ja kesäinen Pohjanmaa tulvineen, jokineen, järvineen ja merenrantoineen. Posti- ja lennätinlaitoksen matkassa tutustutaan Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan pitäjiin ja postitoimintaan 1970-luvun alussa.

Värikylläisessä mainoselokuvassa kerrotaan Posti- ja lennätinlaitoksen suorittaneen maamme kaukopuhelinliikenteen automatisointia 1950-luvun puolivälistä. Ohjelman valmistumisen aikoihin 1970-luvun alussa suomalaisten puhelimista jo noin 80 prosenttia kuului kaukovalinnan piiriin. Vaikka tietoliikenneyhteydet olivat tuntuvasti parantuneet mm. Etelä-Pohjanmaalla, oli tieliikenneyhteyksissä joka kevät tulvien takia suuria vaikeuksia. Posti oli kuitenkin kuljetettava vaikka veneellä soutaen.

Vetisen kevään jälkeen suuntautui matka postiauton kyydissä ensin kesäiseen Kristiinankaupunkiin, jonka puutaloidylli toi mieleen 1700-luvun rauhan ja hiljaiselon. Närpiön erikoisuutena taas oli 180 kirkkotallia ja pitäjä tunnettiin myös kurkku- ja tomaattiviljelmistään. Matka jatkuu Vaasaan: meren, tuhansien purje- ja moottoriveneiden, merenkulun, nykyaikaisen arkkitehtuurin ja puistojen värikkääseen matkailukaupunkiin.

Pohjanlahden saaristo vanhoine kalastajakylineen muodosti puolestaan aivan oman maailmansa. 1970-luvulla kuudesosa Posti- ja lennätinlaitoksen rannikkoradioasemista sijaitsi Pohjanmaan rannikolla ja ne hoitivat yhteydet kaukaisiinkin merillä liikkuviin aluksiin.

Monet eteläpohjalaispitäjät olivat huomattavia kotiteollisuuskeskuksia. Kuvissa vilahtaa peltiseppiä, puseppiä huonekalupajalla ja ryijynkutoja. Filmissä nähdään myös maamme tuolloin toiseksi suurin yhdyskunta: 180 000 minkin tarha.

Ja entäs ne häjyt ja puukkojunkkarit? Heitä tavattiin enää nuorisoseurojen kesäjuhlien näytelmissä. Nuoriseurojen ansiota oli myös kruunuhääperinteen elvyttäminen ja vaaliminen. Pohjanmaa on kuulu myös taitavista kansanpelimanneistaan.

Taistelutantereita ja virkistäviä vesiä

Rytmikkäästi polveileva vanhan virren sointi vie meidät heränneen kansan pariin Kyrönmaalle. Matka jatkuu Nuijasodan tapahtumapaikoille: Ilmajoen Santavuorelta avautuu muinainen taistelutanner, ja tapahtumista kertoo myös Jaakko Ilkan muistomerkki. Ilmajoki on tunnettu myös Könnin kuulujen kelloseppien kelloista.

Kauhavan ilmasotakoulun kentällä on vilkasta, nuoria asevelvollisia koulutetaan lentäjiksi. Postia viedään myös Lohtajan ilmatorjuntaleirille ja seuraamme hetken ampumaharjoituksia. Päivän palvelusten jälkeen seura päivän ohjelmassa hyvin mieluisa tapahtuma — postin jako.

Etelä-Pohjanmaan järvialueella sijaitsee maamme ainoa tulivuorijärvi Lappajärvi. Keski-Pohjanmaalla matkailija kohtaa muistoja niin sodan päiviltä kuin kulttuurinkin saralta. Sakari Topeliuksen koti toimii museona. Postiautolla piipahdetaan myös Kyösti Kallion synnyinseuduilla Nivalassa ja Kalajoella maankuuluilla hiekkasärkillä.

Pohjanmaan joet palvelet vesivoiman tuottajina, mikä taas mahdollistaa maakunnan teollistumisen. Yli sadan kilometrin mittainen Oulujoki oli tuolloin maan toiseksi suurin energiantuottaja. Siellä missä ei ole vielä kaikkia koskia kahlittu, käy meren viljaa siikaa ja lohtakin pyydyksiin, myös nahkiassaaliit ovat joskus varsin runsaita.

Matkamme Pohjanmaalla päättyy Ouluun, joka on huomattava postiautoliikenteen keskus: kymmeniä linjoja haarautuu etelään, itään ja pohjoiseen. "Nämä keltakylkiset kiitäjät ovat täälläkin tärkeitä Posti- ja lennätinlaitosta käyttävän yleisön palvelijoita kuljettaessaan postia ja matkustajia kaukaisiin syrjäkyliin saakka."

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto