Hyppää pääsisältöön

Pohjanmaata postiauton ikkunasta 1970-luvulla

Postiauton ikkunasta näyttäytyy keväinen ja kesäinen Pohjanmaa tulvineen, jokineen, järvineen ja merenrantoineen. Posti- ja lennätinlaitoksen matkassa tutustutaan Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan pitäjiin ja postitoimintaan 1970-luvun alussa.

Värikylläisessä mainoselokuvassa kerrotaan Posti- ja lennätinlaitoksen suorittaneen maamme kaukopuhelinliikenteen automatisointia 1950-luvun puolivälistä. Ohjelman valmistumisen aikoihin 1970-luvun alussa suomalaisten puhelimista jo noin 80 prosenttia kuului kaukovalinnan piiriin. Vaikka tietoliikenneyhteydet olivat tuntuvasti parantuneet mm. Etelä-Pohjanmaalla, oli tieliikenneyhteyksissä joka kevät tulvien takia suuria vaikeuksia. Posti oli kuitenkin kuljetettava vaikka veneellä soutaen.

Vetisen kevään jälkeen suuntautui matka postiauton kyydissä ensin kesäiseen Kristiinankaupunkiin, jonka puutaloidylli toi mieleen 1700-luvun rauhan ja hiljaiselon. Närpiön erikoisuutena taas oli 180 kirkkotallia ja pitäjä tunnettiin myös kurkku- ja tomaattiviljelmistään. Matka jatkuu Vaasaan: meren, tuhansien purje- ja moottoriveneiden, merenkulun, nykyaikaisen arkkitehtuurin ja puistojen värikkääseen matkailukaupunkiin.

Pohjanlahden saaristo vanhoine kalastajakylineen muodosti puolestaan aivan oman maailmansa. 1970-luvulla kuudesosa Posti- ja lennätinlaitoksen rannikkoradioasemista sijaitsi Pohjanmaan rannikolla ja ne hoitivat yhteydet kaukaisiinkin merillä liikkuviin aluksiin.

Monet eteläpohjalaispitäjät olivat huomattavia kotiteollisuuskeskuksia. Kuvissa vilahtaa peltiseppiä, puseppiä huonekalupajalla ja ryijynkutoja. Filmissä nähdään myös maamme tuolloin toiseksi suurin yhdyskunta: 180 000 minkin tarha.

Ja entäs ne häjyt ja puukkojunkkarit? Heitä tavattiin enää nuorisoseurojen kesäjuhlien näytelmissä. Nuoriseurojen ansiota oli myös kruunuhääperinteen elvyttäminen ja vaaliminen. Pohjanmaa on kuulu myös taitavista kansanpelimanneistaan.

Taistelutantereita ja virkistäviä vesiä

Rytmikkäästi polveileva vanhan virren sointi vie meidät heränneen kansan pariin Kyrönmaalle. Matka jatkuu Nuijasodan tapahtumapaikoille: Ilmajoen Santavuorelta avautuu muinainen taistelutanner, ja tapahtumista kertoo myös Jaakko Ilkan muistomerkki. Ilmajoki on tunnettu myös Könnin kuulujen kelloseppien kelloista.

Kauhavan ilmasotakoulun kentällä on vilkasta, nuoria asevelvollisia koulutetaan lentäjiksi. Postia viedään myös Lohtajan ilmatorjuntaleirille ja seuraamme hetken ampumaharjoituksia. Päivän palvelusten jälkeen seura päivän ohjelmassa hyvin mieluisa tapahtuma — postin jako.

Etelä-Pohjanmaan järvialueella sijaitsee maamme ainoa tulivuorijärvi Lappajärvi. Keski-Pohjanmaalla matkailija kohtaa muistoja niin sodan päiviltä kuin kulttuurinkin saralta. Sakari Topeliuksen koti toimii museona. Postiautolla piipahdetaan myös Kyösti Kallion synnyinseuduilla Nivalassa ja Kalajoella maankuuluilla hiekkasärkillä.

Pohjanmaan joet palvelet vesivoiman tuottajina, mikä taas mahdollistaa maakunnan teollistumisen. Yli sadan kilometrin mittainen Oulujoki oli tuolloin maan toiseksi suurin energiantuottaja. Siellä missä ei ole vielä kaikkia koskia kahlittu, käy meren viljaa siikaa ja lohtakin pyydyksiin, myös nahkiassaaliit ovat joskus varsin runsaita.

Matkamme Pohjanmaalla päättyy Ouluun, joka on huomattava postiautoliikenteen keskus: kymmeniä linjoja haarautuu etelään, itään ja pohjoiseen. "Nämä keltakylkiset kiitäjät ovat täälläkin tärkeitä Posti- ja lennätinlaitosta käyttävän yleisön palvelijoita kuljettaessaan postia ja matkustajia kaukaisiin syrjäkyliin saakka."

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto