Hyppää pääsisältöön

1970-luvun Suomi ulkomaisen toimittajan silmin

"Julkisuutta on saavuttanut viime vuosina etenkin kaksi asiaa: ETYK- kokous vuonna 1975 ja Lasse Virén niminen juoksija vuonna 1976." Näin alkaa Suomen esittely satiirisessa reportaasissa "Anteeksi, mutta", jossa tarkastellaan 1970-luvun Suomea länsimaisen toimittajan silmin.

Toimittaja Risto Asikainen vastaanottaa Tampereen lentokentällä länsimaisen toimittajan Stan Shinglerin, jonka on tarkoitus tutustua Suomeen. Aluksi Asikainen esittelee Shinglerille Suomen historiaa, kulttuuria ja arkkitehtuuria valokuvin. Aiheissa vilisee mm. talvisota, Finlandia-talo ja jääkiekko.

Seuraavaksi Shingler kiertää haastattelemassa ihmisiä eri puolilla Suomea. Nuorelta naiselta hän kysyy miltä tuntuu asua lännen ja idän välillä ja saa vastaukseksi: "Aika vaikealta tuntuu, kun täytyy pysytellä hyvissä väleissä molempiin suuntiin".

Suomalaistoimittaja selostaa, että suomalaiset ovat hyväksyneet läksynsä ja koittavat sopeutua elämään suurvallan rinnalla. Suomen hävittyä sodassa kaksi kertaa, oli nyt keskityttävä välttämään Neuvostoliiton ärsyttämistä. "Mahdollisuutemme toisenlaiseen ulkopolitiikkaan ovat täysin olemattomat", toteaa suomalainen diplomaatti. Suomettumisen vaikutukset näkyvät kaikkialla lehdistöä myöten. "Meitä ohjaillaan, sen näkee kaikesta", toteaa eräs haastateltava työläismies.

Haastatteluissa kuuluu myös hauskasti suomalainen tyyli lausua vierasperäisiä sanoja, joiden alussa on useampia konsonantti: presidentti on residentti ja stop on top.

Kotimaan politiikkaa käsiteltäessä toimittaja Shingler ihmettelee, miksi niin pienellä maalla on niin paljon eri puolueita. Yhtenä selityksenä tarjotaan sitä, ettei näkemyksistä päästä sopuun. Vallan jakautuminen tuntuu kuitenkin olevan vielä kiperämpi kysymys. Työmarkkinajärjestöillä vihjataan olevan suurempi valta kuin puolueilla. Poliitikot taas nähdään voimattomina vapaaseen mielipiteen ilmaisuun. "Suomessa ei ole kuin yksi poliitikko ja se on Kekkonen", täräyttää eräs haastateltava.

Haastattelujen lomassa toimittaja lukee mitä ulkomaisissa lehdissä Suomesta kirjoitellaan. Taloudesta puhuttaessa, kerrotaan erään brittilehden väittävän, että kaksikymmentä perhettä omistaa koko Suomen. Tähän näkemykseen yhtyvät myös muutamat haastatellut.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto