Hyppää pääsisältöön

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

1800- ja 1900-lukujen taitteessa Tuusulanjärven seudulle syntyi taiteilijayhteisö, kun kirjailija Juhani Aho, säveltäjä Jean Sibelius ja kuvataiteilijat Pekka Halonen ja Eero Järnefelt asettuivat elämään rinnakkain rantatielle. Alue tarjosi kaivattua maaseudun rauhaa, mutta oli myös lähellä Helsinkiä.

Tietolaatikko

Sibeliuksen, Järnefeltin, Ahon ja Halosen lisäksi Tuusulanjärven tuntumassa asui myös runoilija J.H. Erkko ja samalta seudulta löytyy Aleksis Kiven kuolinmökki. Erkon entinen talo on yksityisomistuksessa, Kiven kuolinmökki toimii museona.

Ensimmäisinä Tuusulanjärven rantatielle muuttivat vuonna 1897 kirjailija Juhani Aho ja hänen vaimonsa kuvataiteilija Venny Soldan-Brofeldt. Tuusulanjärven muista taiteilijoista poiketen he eivät rakennuttaneet omaa taloa, vaan elivät vuokralla. Asuinvuosia talossa ehti kertyä 14 ja tuona aikana taloa alettiin kutsua Aholaksi.

Ahola toimii nykyisin kesäaikaan museona ja talossa on tapahtunut vuosien saatossa paljon muutoksia. Ahola oli aikoinaan yksikerroksinen ja sen pihalta löytyi Vennyn oma galleria, joka piti kuitenkin purkaa pariskunnan muuttaessa pois, sillä talo ja sen pihapiiri tuli jättää siihen kuntoon kuin missä ne olivat muuttohetkellä olleet. Vennyn galleriassa kestittiin vieraita ja siellä järjestettiin teatterinäytöksiä ja lauluiltoja. Myös Sibeliuksen lasten soittotunnit järjestettiin Vennyn galleriassa, sillä säveltäjämestaria itseään ei sopinut häiritä.

Tuusulanjärvelle toisena muutti Pekka Halonen ystävänsä Juhani Ahon houkuttelemana. Halonen rakennutti ensin saunarakennuksen, jossa perhe asui kunnes varsinainen talo valmistui vuonna 1902. Paikan talolle Halonen oli löytänyt talvisella hiihtoretkellään.

Pekka Halosen talo sai nimen Halosenniemi ja se edustaa suomalaista rakennusperinnettä. Taiteilija suunnitteli talon itse, mutta merkittävänä apuna talon rakentamisessa oli hänen veljensä Antti Halonen, joka lienee osaltaan myös vaikuttanut siihen minkä näköinen talosta lopulta tuli. Pekka Halonen kuoli Halosenniemessä vuonna 1933.

Juhani Aho oli myös Eero Järnefeltin hyvä ystävä ja houkutteli tämänkin Tuusulanjärven rannalle. Järnefelt rakennutti oman englantilaistyylisen ateljeekotinsa aivan Aholan viereen vuonna 1901. Piirrokset Suvirannaksi nimettyä taloa varten teki arkkitehti Usko Nyström. Suviranta oli vuosisadan alussa alavaa niittyä, mutta nyt pihamaata koristavat Eero Järnefeltin istuttamat puut.

Järnefeltit muuttivat Helsinkiin vuonna 1917 ja Suviranta jäi kesäpaikaksi. Myöhemmin Eero Järnefeltin tytär Laura Järnefelt muutti takaisin Suvirantaan ja se on säilynyt yksityisenä kotina. Tänä päivänä Suvirantaa asuttaa Laura Järnefeltin poika puolisoineen.

Eero Järnefeltin sisaresta Ainosta tuli Jean Sibeliuksen puoliso ja myös he asettuivat Tuusulaan. Alkuun pariskunta asui talvet Helsingissä ja kesät maalla, mutta Helsingin seuraelämä ja ravintoloiden houkutukset alkoivat häiritä säveltäjän työtä. Pariskunnalla ei ollut varaa rantatonttiin, mutta viljavainiot korvasivat veden. Ainolaksi nimetyssä jugendtyylisessä talossa on kansallisromanttista kaikua. Ainola toimii tänä päivänä kotimuseona ja se on siinä kunnossa, kuin missä se oli Aino Sibeliuksen kuollessa vuonna 1969. Jean Sibelius oli kuollut vuonna 1957. Heidät on haudattu Ainolan puutarhaan.

Teksti: Amanda Stavén

Kirjallisuutta: Juhani Salokannel & Juhani Seppovaara - Tuusulanjärven taiteilijaelämää

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.