Hyppää pääsisältöön

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

1800- ja 1900-lukujen taitteessa Tuusulanjärven seudulle syntyi taiteilijayhteisö, kun kirjailija Juhani Aho, säveltäjä Jean Sibelius ja kuvataiteilijat Pekka Halonen ja Eero Järnefelt asettuivat elämään rinnakkain rantatielle. Alue tarjosi kaivattua maaseudun rauhaa, mutta oli myös lähellä Helsinkiä.

Tietolaatikko

Sibeliuksen, Järnefeltin, Ahon ja Halosen lisäksi Tuusulanjärven tuntumassa asui myös runoilija J.H. Erkko ja samalta seudulta löytyy Aleksis Kiven kuolinmökki. Erkon entinen talo on yksityisomistuksessa, Kiven kuolinmökki toimii museona.

Ensimmäisinä Tuusulanjärven rantatielle muuttivat vuonna 1897 kirjailija Juhani Aho ja hänen vaimonsa kuvataiteilija Venny Soldan-Brofeldt. Tuusulanjärven muista taiteilijoista poiketen he eivät rakennuttaneet omaa taloa, vaan elivät vuokralla. Asuinvuosia talossa ehti kertyä 14 ja tuona aikana taloa alettiin kutsua Aholaksi.

Ahola toimii nykyisin kesäaikaan museona ja talossa on tapahtunut vuosien saatossa paljon muutoksia. Ahola oli aikoinaan yksikerroksinen ja sen pihalta löytyi Vennyn oma galleria, joka piti kuitenkin purkaa pariskunnan muuttaessa pois, sillä talo ja sen pihapiiri tuli jättää siihen kuntoon kuin missä ne olivat muuttohetkellä olleet. Vennyn galleriassa kestittiin vieraita ja siellä järjestettiin teatterinäytöksiä ja lauluiltoja. Myös Sibeliuksen lasten soittotunnit järjestettiin Vennyn galleriassa, sillä säveltäjämestaria itseään ei sopinut häiritä.

Tuusulanjärvelle toisena muutti Pekka Halonen ystävänsä Juhani Ahon houkuttelemana. Halonen rakennutti ensin saunarakennuksen, jossa perhe asui kunnes varsinainen talo valmistui vuonna 1902. Paikan talolle Halonen oli löytänyt talvisella hiihtoretkellään.

Pekka Halosen talo sai nimen Halosenniemi ja se edustaa suomalaista rakennusperinnettä. Taiteilija suunnitteli talon itse, mutta merkittävänä apuna talon rakentamisessa oli hänen veljensä Antti Halonen, joka lienee osaltaan myös vaikuttanut siihen minkä näköinen talosta lopulta tuli. Pekka Halonen kuoli Halosenniemessä vuonna 1933.

Juhani Aho oli myös Eero Järnefeltin hyvä ystävä ja houkutteli tämänkin Tuusulanjärven rannalle. Järnefelt rakennutti oman englantilaistyylisen ateljeekotinsa aivan Aholan viereen vuonna 1901. Piirrokset Suvirannaksi nimettyä taloa varten teki arkkitehti Usko Nyström. Suviranta oli vuosisadan alussa alavaa niittyä, mutta nyt pihamaata koristavat Eero Järnefeltin istuttamat puut.

Järnefeltit muuttivat Helsinkiin vuonna 1917 ja Suviranta jäi kesäpaikaksi. Myöhemmin Eero Järnefeltin tytär Laura Järnefelt muutti takaisin Suvirantaan ja se on säilynyt yksityisenä kotina. Tänä päivänä Suvirantaa asuttaa Laura Järnefeltin poika puolisoineen.

Eero Järnefeltin sisaresta Ainosta tuli Jean Sibeliuksen puoliso ja myös he asettuivat Tuusulaan. Alkuun pariskunta asui talvet Helsingissä ja kesät maalla, mutta Helsingin seuraelämä ja ravintoloiden houkutukset alkoivat häiritä säveltäjän työtä. Pariskunnalla ei ollut varaa rantatonttiin, mutta viljavainiot korvasivat veden. Ainolaksi nimetyssä jugendtyylisessä talossa on kansallisromanttista kaikua. Ainola toimii tänä päivänä kotimuseona ja se on siinä kunnossa, kuin missä se oli Aino Sibeliuksen kuollessa vuonna 1969. Jean Sibelius oli kuollut vuonna 1957. Heidät on haudattu Ainolan puutarhaan.

Teksti: Amanda Stavén

Kirjallisuutta: Juhani Salokannel & Juhani Seppovaara - Tuusulanjärven taiteilijaelämää

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Muistamme Eduard Uspenskia toivotuilla kuunnelmilla

    Fedja-setä ja krokotiili Gena seikkailevat jälleen.

    Eduard Uspenski (1937–2018) oli venäläinen kirjailija, jonka luomista hahmoista rakastetuin lienee Fedja-setä, aikuismainen pikkupoika, kissoineen ja koirineen sekä krokotiili Gena ikimuistoisine syntymäpäivälauluineen. Kirjailijan muistoa kunnioittaen, julkaisimme kolme Uspenskin kirjoihin perustuvaa kuunnelmasarjaa Areenaan.

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.