Hyppää pääsisältöön

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

1800- ja 1900-lukujen taitteessa Tuusulanjärven seudulle syntyi taiteilijayhteisö, kun kirjailija Juhani Aho, säveltäjä Jean Sibelius ja kuvataiteilijat Pekka Halonen ja Eero Järnefelt asettuivat elämään rinnakkain rantatielle. Alue tarjosi kaivattua maaseudun rauhaa, mutta oli myös lähellä Helsinkiä.

Tietolaatikko

Sibeliuksen, Järnefeltin, Ahon ja Halosen lisäksi Tuusulanjärven tuntumassa asui myös runoilija J.H. Erkko ja samalta seudulta löytyy Aleksis Kiven kuolinmökki. Erkon entinen talo on yksityisomistuksessa, Kiven kuolinmökki toimii museona.

Ensimmäisinä Tuusulanjärven rantatielle muuttivat vuonna 1897 kirjailija Juhani Aho ja hänen vaimonsa kuvataiteilija Venny Soldan-Brofeldt. Tuusulanjärven muista taiteilijoista poiketen he eivät rakennuttaneet omaa taloa, vaan elivät vuokralla. Asuinvuosia talossa ehti kertyä 14 ja tuona aikana taloa alettiin kutsua Aholaksi.

Ahola toimii nykyisin kesäaikaan museona ja talossa on tapahtunut vuosien saatossa paljon muutoksia. Ahola oli aikoinaan yksikerroksinen ja sen pihalta löytyi Vennyn oma galleria, joka piti kuitenkin purkaa pariskunnan muuttaessa pois, sillä talo ja sen pihapiiri tuli jättää siihen kuntoon kuin missä ne olivat muuttohetkellä olleet. Vennyn galleriassa kestittiin vieraita ja siellä järjestettiin teatterinäytöksiä ja lauluiltoja. Myös Sibeliuksen lasten soittotunnit järjestettiin Vennyn galleriassa, sillä säveltäjämestaria itseään ei sopinut häiritä.

Tuusulanjärvelle toisena muutti Pekka Halonen ystävänsä Juhani Ahon houkuttelemana. Halonen rakennutti ensin saunarakennuksen, jossa perhe asui kunnes varsinainen talo valmistui vuonna 1902. Paikan talolle Halonen oli löytänyt talvisella hiihtoretkellään.

Pekka Halosen talo sai nimen Halosenniemi ja se edustaa suomalaista rakennusperinnettä. Taiteilija suunnitteli talon itse, mutta merkittävänä apuna talon rakentamisessa oli hänen veljensä Antti Halonen, joka lienee osaltaan myös vaikuttanut siihen minkä näköinen talosta lopulta tuli. Pekka Halonen kuoli Halosenniemessä vuonna 1933.

Juhani Aho oli myös Eero Järnefeltin hyvä ystävä ja houkutteli tämänkin Tuusulanjärven rannalle. Järnefelt rakennutti oman englantilaistyylisen ateljeekotinsa aivan Aholan viereen vuonna 1901. Piirrokset Suvirannaksi nimettyä taloa varten teki arkkitehti Usko Nyström. Suviranta oli vuosisadan alussa alavaa niittyä, mutta nyt pihamaata koristavat Eero Järnefeltin istuttamat puut.

Järnefeltit muuttivat Helsinkiin vuonna 1917 ja Suviranta jäi kesäpaikaksi. Myöhemmin Eero Järnefeltin tytär Laura Järnefelt muutti takaisin Suvirantaan ja se on säilynyt yksityisenä kotina. Tänä päivänä Suvirantaa asuttaa Laura Järnefeltin poika puolisoineen.

Eero Järnefeltin sisaresta Ainosta tuli Jean Sibeliuksen puoliso ja myös he asettuivat Tuusulaan. Alkuun pariskunta asui talvet Helsingissä ja kesät maalla, mutta Helsingin seuraelämä ja ravintoloiden houkutukset alkoivat häiritä säveltäjän työtä. Pariskunnalla ei ollut varaa rantatonttiin, mutta viljavainiot korvasivat veden. Ainolaksi nimetyssä jugendtyylisessä talossa on kansallisromanttista kaikua. Ainola toimii tänä päivänä kotimuseona ja se on siinä kunnossa, kuin missä se oli Aino Sibeliuksen kuollessa vuonna 1969. Jean Sibelius oli kuollut vuonna 1957. Heidät on haudattu Ainolan puutarhaan.

Teksti: Amanda Stavén

Kirjallisuutta: Juhani Salokannel & Juhani Seppovaara - Tuusulanjärven taiteilijaelämää

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?