Hyppää pääsisältöön

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

1800- ja 1900-lukujen taitteessa Tuusulanjärven seudulle syntyi taiteilijayhteisö, kun kirjailija Juhani Aho, säveltäjä Jean Sibelius ja kuvataiteilijat Pekka Halonen ja Eero Järnefelt asettuivat elämään rinnakkain rantatielle. Alue tarjosi kaivattua maaseudun rauhaa, mutta oli myös lähellä Helsinkiä.

Tietolaatikko

Sibeliuksen, Järnefeltin, Ahon ja Halosen lisäksi Tuusulanjärven tuntumassa asui myös runoilija J.H. Erkko ja samalta seudulta löytyy Aleksis Kiven kuolinmökki. Erkon entinen talo on yksityisomistuksessa, Kiven kuolinmökki toimii museona.

Ensimmäisinä Tuusulanjärven rantatielle muuttivat vuonna 1897 kirjailija Juhani Aho ja hänen vaimonsa kuvataiteilija Venny Soldan-Brofeldt. Tuusulanjärven muista taiteilijoista poiketen he eivät rakennuttaneet omaa taloa, vaan elivät vuokralla. Asuinvuosia talossa ehti kertyä 14 ja tuona aikana taloa alettiin kutsua Aholaksi.

Ahola toimii nykyisin kesäaikaan museona ja talossa on tapahtunut vuosien saatossa paljon muutoksia. Ahola oli aikoinaan yksikerroksinen ja sen pihalta löytyi Vennyn oma galleria, joka piti kuitenkin purkaa pariskunnan muuttaessa pois, sillä talo ja sen pihapiiri tuli jättää siihen kuntoon kuin missä ne olivat muuttohetkellä olleet. Vennyn galleriassa kestittiin vieraita ja siellä järjestettiin teatterinäytöksiä ja lauluiltoja. Myös Sibeliuksen lasten soittotunnit järjestettiin Vennyn galleriassa, sillä säveltäjämestaria itseään ei sopinut häiritä.

Tuusulanjärvelle toisena muutti Pekka Halonen ystävänsä Juhani Ahon houkuttelemana. Halonen rakennutti ensin saunarakennuksen, jossa perhe asui kunnes varsinainen talo valmistui vuonna 1902. Paikan talolle Halonen oli löytänyt talvisella hiihtoretkellään.

Pekka Halosen talo sai nimen Halosenniemi ja se edustaa suomalaista rakennusperinnettä. Taiteilija suunnitteli talon itse, mutta merkittävänä apuna talon rakentamisessa oli hänen veljensä Antti Halonen, joka lienee osaltaan myös vaikuttanut siihen minkä näköinen talosta lopulta tuli. Pekka Halonen kuoli Halosenniemessä vuonna 1933.

Juhani Aho oli myös Eero Järnefeltin hyvä ystävä ja houkutteli tämänkin Tuusulanjärven rannalle. Järnefelt rakennutti oman englantilaistyylisen ateljeekotinsa aivan Aholan viereen vuonna 1901. Piirrokset Suvirannaksi nimettyä taloa varten teki arkkitehti Usko Nyström. Suviranta oli vuosisadan alussa alavaa niittyä, mutta nyt pihamaata koristavat Eero Järnefeltin istuttamat puut.

Järnefeltit muuttivat Helsinkiin vuonna 1917 ja Suviranta jäi kesäpaikaksi. Myöhemmin Eero Järnefeltin tytär Laura Järnefelt muutti takaisin Suvirantaan ja se on säilynyt yksityisenä kotina. Tänä päivänä Suvirantaa asuttaa Laura Järnefeltin poika puolisoineen.

Eero Järnefeltin sisaresta Ainosta tuli Jean Sibeliuksen puoliso ja myös he asettuivat Tuusulaan. Alkuun pariskunta asui talvet Helsingissä ja kesät maalla, mutta Helsingin seuraelämä ja ravintoloiden houkutukset alkoivat häiritä säveltäjän työtä. Pariskunnalla ei ollut varaa rantatonttiin, mutta viljavainiot korvasivat veden. Ainolaksi nimetyssä jugendtyylisessä talossa on kansallisromanttista kaikua. Ainola toimii tänä päivänä kotimuseona ja se on siinä kunnossa, kuin missä se oli Aino Sibeliuksen kuollessa vuonna 1969. Jean Sibelius oli kuollut vuonna 1957. Heidät on haudattu Ainolan puutarhaan.

Teksti: Amanda Stavén

Kirjallisuutta: Juhani Salokannel & Juhani Seppovaara - Tuusulanjärven taiteilijaelämää

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.