Hyppää pääsisältöön

Panimolätkän pelikirja: käsikirjoitus

MOT-tunnus

Juho Räty:
"Niin, ja Pohjola. Osuuspankki. Finnair."

Ida Pasanen:
"Pohjola. Tai OP-Pohjola."

Juho Räty:
"Finnair ja Pohjola jäi mulla ainaki ensimmäisenä mieleen."

Marjo-Reetta Kaul:
"Karjala."

Aatu Juovanen:
"Niin, Karjala, OP."


Panimolätkän pelikirja

Jääkiekon MM-kisat alkoivat perjantaina Tukholmassa ja Helsingissä. Kisat kokoavat satoja tuhansia katsojia, ja television kautta otteluita seuraa jopa satojen miljoonien katsojien yleisö. Erityisesti olutpanimot haluavat näkyä jääkiekon yhteydessä. Tässä ohjelmassa kysytään, mitä pahaa olutmainoksissa on, ja miten mainonta jääkiekossa vaikuttaa.

Ida Pasanen:
"No sehän on semmonen suomalainen ja luotettava ja tällanen fiilis tulee siitä."

Juho Räty:
"Kyllähän se varmasti tekee sitä merkkiä tunnetummaks, ja se varmasti iskostuu mieleen se merkki, et sä oot nähny sen jossain, se tulee sulle tutummaks, mut emmä itte ainakaan pelin aikana, jos mä normaalisti katon lätkäpeliä, niin en mä keskity niihin pelipaitoihin, ja mitä merkkejä niissä lukee."

Marjo-Reetta Kaul:
"Mäki luulen, että ehkä ne mainokset, mitkä oli siinä jäällä, ne oli niin isoja, ja sit kun ne näkyy sinne joka puolelle katsomoa ja kauemmaskin, niin ne on ehkä semmosia, mitkä jää paremmin mieleen, ja ne mitkä oli siel reunoillaki."

MOT:
"Mitä sä ajattelet?"

Aatu Juovanen:
"Kyl mä uskoisin, et se jää mieleen. Leijonat on kuitenki, en tiedä, kuinka paljon ihmiset normaalisti seuraa SM-liigaa esimerkiks, mut kyllä kaikkia isoja pelejä, luulisin että ihmiset seuraa enemmän. Ite esim. en seuraa SM-liigaa ollenkaan, mut kaikki Leijonien pelit tulee katsottua."

MM-kisoissa joka toisen maan kiekkoliitolla on panimokumppani. Kaikki maailman olutjätit ovat mukana. Anheuser-Busch tukee Tshekkiä ja USA:ta. SAB Miller on Kanadan sponsori. Heineken tukee Slovakiaa ja Karjala-merkillään Suomea. Carlsberg sponsoroi Latviaa ja Ruotsia. Slovenian joukkueen tukena on slovenialainen Pivovarna Union -panimo.

Nämä maat pelaavat ilman alkoholisponsoria.
Itävalta, Norja, Ranska; Saksa, Sveitsi, Tanska; Valko-Venäjä, Venäjä.
Lähde: Kiekkoliitot

Aatu, Marjo-Reetta, Ida ja Juho kuuluvat Lapsiasiavaltuutetun neuvonantajaryhmään, joka välittää nuorten näkemyksiä lainsäätäjille ja muille päättäjille. Nyt he auttavat MOT:ta hahmottamaan, miten alkoholimainonta tavoittaa nuoret.

MOT:
"Mitä ominaisuuksia te liittäisitte Leijona-pelaajiin?"

Juho Räty:
"Huippujääkiekon."

Ida Pasanen:
"Isänmaallisuus."

MOT:
"Onks muuta?"

Juho Räty:
"Maailmanmestaruus."

Ida Pasanen:
"Semmonen mihin luotetaan, ja kyl ne voittaa, ja ihmiset paljon uskoo niihin. Ehkä vertaa itteensäki niihin. Semmonen yhteisöllisyyskin tulee sitä kautta, katotaan yhessä pelejä."

Marjo-Reetta Kaul:
"Ne on semmonen ihailun kohde silleen että . . . varsinki ku se maailmanmestaruus tuli tossa . . . pari vuotta sitten mutta kuitenki että . . . kyllä uskotaan niihin ja luotetaan niihin myös."

Pekka Tiainen:
". . . me halutaan olla niissä hetkissä, mitkä suomalaisille on tärkeitä, mukana luomassa meidän tuotemerkeistä sellaista kuvaa, että kun on se tilanne, niin se on niissä elämyksissä mukana. Ja sitä kautta luoda sit sille tavaramerkille arvoa, johon kuluttaja voisi sitoutua ja sitä kautta sitten ostaa sitä tuotetta."

Suomessa on puuhattu jo useita vuosia uusia rajoituksia alkoholin mainontaan, jotta alaikäiset eivät altistuisi mainoksille niin usein kuin nyt. Lääkärit sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat vaatineet, että alkoholin mielikuvamainonta ja urheilusponsorointi kiellettäisiin. Muiden muassa kaupalliset tiedotusvälineet, toimittajia edustava Journalistiliitto sekä kauppa ja panimot ovat uusia rajoituksia vastaa
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton puheenjohtajana toimii Pekka Tiainen, joka johtaa myös suurinta Suomessa toimivaa panimoa, Sinebrychoffia.

Pekka Tiainen:
"No kyllähän se muodostuu pitkällä aikavälillä aika hankalaksi, eli kotimaisille tuotemerkeille, jos mielikuvamainonta kielletään, niin jää vain ainoastaan hinta kilpailukeinoksi. Kun kansainväliset tuotemerkit näkyy ulkomailla, ja meidän lähimarkkina-alueilla saa tehdä mielikuvamarkkinaa . . . mielenkiinto kuluttajien silmissä laskee ajan myötä ja vaikeutuu jopa tuoda uusia tuotteita, jotka on suomalaisia markkinoille, koska ei ole tapaa kommunikoida."

MOT:
"Eli että he olisivat niin kuin ennen kuin täyttävät 18 nähneet niin paljon mainontaa ulkomaisista merkeistä, että se vaikeuttaisi sitten kotimaisten toimijoiden . . ."

Pekka Tiainen:
"Luonnollisesti. Siis markkinointihan me tehdään . . . mielikuvamainonta ja markkinointi yleensä, ainakin Sinebrychoffilla me pyritään luomaan niihin tuotemerkkeihin lisäarvoa, josta kuluttaja olisi valmis maksamaan vähän enemmän."

Hallituksen tuorein lakiluonnos alkoholimainonnasta rajoittaisi ulkomainontaa, mutta sallisi edelleen alkoholin mainonnan urheilussa ja viihdetapahtumissa.

Mainontakeskustelu kiteytyy etenkin siihen, miten mainonta vaikuttaa alaikäisten alkoholinkäyttöön.

Ida Pasanen:
"Kyl must taas tuntuu, että aika monelle suomalaiselle oluelle on brändätty semmonen miehekäs äijäjuoma, että on niinku coolia. Ja sit jos alaikäsestä, monet pojat haluu vähän näyttää ja olla cooleja, ni sit ne ostaa sitä äijäolutta, et mul on nyt tätä, mä oon tosi iso jäbä."

Pekka Tiainen:
”. . . kun Suomessa alkoholista puhutaan, niin se aiheuttaa aina voimakkaita tunteita. Se suurin haaste on, että on tutkimuksia, jotka kestää akateemisen katselmuksen ja on tutkimuksia, jotka on hyvin epäselviä. Ja on puoleen ja vastaan."

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoissuunnittelija Markku Soikkeli on perehtynyt alkoholin ja mainonnan suhteeseen.

Markku Soikkeli:
". . . on olemassa vahva näyttö siitä, että alkoholimainonnalle altistuminen ensinnäkin aikaistaa alkoholinkäytön aloittamista ja toiseksi lisää ja säännöllistää niiden teini-ikäisten käyttöä, jotka on jo aloittaneet, ja tällä tiedetään olevan vahingollisia vaikutuksia sekä nuoruusiän kehitykseen että aikuisikään asti. Varsinkin siihen, kuinka todennäköistä on, että aikuisena törmää päihdeongelmiin."

Pekka Tiainen.
". . . Kysymys on siitä, että mainonta on, onko se kieltäminen ratkaisu siihen, että nuoret ei jois. Tähän ei ole kukaan pystynyt mitään tieteellistä todistamaan."

MOT:
"Mistä johtuu, että alkoholiteollisuus sanoo tutkimusnäytön olevan liian huteraa?"

Markku Soikkeli:
"Johtunee siitä, että alkoholiteollisuuden velvollisuus on sanoa maailman tappiin, että se on liian huteraa. Sillä ei oikeastaan ole muita vaihtoehtoja, koska se ei voi, suomalaisissa olosuhteissa varsinkaan, kiistää terveysperusteisen alkoholipolitiikan oikeutusta. Kun se ei voi kiistellä arvoista, sen ainoaksi vaihtoehdoksi jää kiistellä tiedoista. Tää on strategia, jota yleisemminkin käytetään. Muistamme, että tupakkateollisuus kiisti kolmekymmentä vuotta tupakan terveysvaikutukset, muun muassa syöpävaaran, sen jälkeen, kun asia oli tieteellisesti aivan selvä. Tarkoitus on ylläpitää epätietoisuutta, jotta vältettäisiin teollisuudelle epämiellyttäviä päätöksiä."

Olutpanimot ovat mukana jääkiekon SM-liigassa vielä vahvemmin kuin meneillään olevissa MM-kisoissa. Jokaisen liigaseuran yhteistyökumppaneiden joukosta löytyy olutpanimo. Yhteistyö voi kattaa esimerkiksi suoraa sponsorointia ja juomatoimittajasopimuksia.
Eniten yhteistyöseuroja on Hartwallilla, seitsemän. Sinebrychoffilla on viisi kumppaniseuraa. Olvi on liitossa KalPan ja Tapparan kanssa.

Pekka Tiainen:
"Jääkiekko lajina, tunnetaan säännöt, vauhdikas, tapahtumarikas, hyvin konseptoitu aikataulullisesti kolme erää, ympäristö, joka mahdollistaa säästä riippumatta meidän tuotemerkkien myynnin myös siellä paikan päällä. Niin, siitä jääkiekosta on se vauhti ja se tota tämmöinen niin kuin suoraviivaisuus, jotka on osana Koffin tuotemerkin identiteettiä. Rehellinen ja tota vauhdikas.”

MOT:
"Miten vauhti voi liittyä olueen?"

Pekka Tiainen:
"Vauhti? Vauhdilla tarkoitan tässä asiassa sitä, että se on nykyaikainen, moderni ja sitä kautta, tota mielenkiintoinen."

Aatu Juovanen;
". . . Jos rahaa on, niin totta kai luulisin, että mainokset vaikuttaa, mutta kuten aikasemmatkin sanoi, niin raha on aika ratkaseva tekijä, luulisin et, jos on tarkotus vaan saada pää sekasin, niin kyllähän se kaikkein halvin sillon menee."

MOT:
"Miten, jos ajatellaan mainontaa ihan ylipäätään, minkälainen mainonta vetoaa teidän mielestä alaikäisiin?"

Juho Räty:
"No varmaan semmonen, missä on asioita, nuorille tärkeitä asioita mukana siinä mainoksessa, tai teemoja."

MOT:
"Esimerkiks?"

Marjo-Reetta Kaul:
"Kaveriporukkaan tai yhteenkuuluvuus, tolleen ehkä paljon mielikuvamainonnatki silleen, et televisios voi olla paljon mainoksia, mis on bileet siellä ja on tosi hauskaa ja kaikki on yhes siel kaverit keskenään, mä luulen et se vaikuttaa nuoriin aika paljon."

Juho Räty:
"Toi on just tosi tärkeä toi yhteenkuuluvuus, vauhti ja vähän semmonen iritiotto."

Marjo-Reetta Kaul:
"Niin, irtiotto ja jotain semmosta uutta ja huimaa."

Kokoomuspoliitikko Harry Bogomoloff kuuluu suomalaisen jääkiekon suuriin vaikuttajiin. Hän on toiminut Suomen Jääkiekkoliitossa vuodesta 1990 alkaen. Hän jäi eläkkeelle varsinaisesta leipätyöstään eli muun muassa Helsingin jäähallin omistavan Jääkenttäsäätiön johdosta viime kuussa.

MOT:
"Miksi alkoholiteollisuus haluaa näkyä urheilussa, esimerkiksi mainostamalla jääkiekkoilijoiden pelipaidoissa?"

Harry Bogomoloff:
"No, pelipaidat on ollu pitkään, muistan ajan, jolloin pelipaidoissa ei ollut minkään näköisiä mainoksia, ja sitten niitä alko tulla pala kerrallaan, ja tällä hetkellä jotkut pelipaidoista on sellasia, että niistä ei saa selvää, että mitä niissä mainostetaan, mutta kyllä kai se näkyvys lehtikuvissa on se, mikä on ykkösjuttu, ja myöskin se, että otteluita televisioidaan entistä enemmän, niin siinä mielessä varmasti tärkeä media."

Juho Räty:
"Mulle jäi ehkä kaikkein eniten mieleen Hesburger, en tiedä, mistä syystä. Sit se Cumulus-hotellin mainos. Ja sit tos ihan viimesestä kuvasta, mis haastateltiin sitä Jarkko Ruutua, niin siinä paisto takaa oli muutamaan kertaan Karjalan mainokset."

Ida Pasanen:
"Ainakin siinä jäässä oli aika isolla Karjalan mainos, mäki huomasin sen ja oisko vilahtanu ehkä Puustelli siel takana."

Aatu Juovanen:
"Itellä jäi mieleen justiin se Cumuluksen mainos ja Karjala-mainos keskellä, valtavan kokonen, ja jostain syystä maalin vierestä Peugeotin mainos, en tiedä, mistä syystä."

Juho Räty:
"Mä en kyllä itte bongannu sitä Karjalan mainosta kentältä."

Marjo-Reetta Kaul:
"En mäkään."

Urheilun sponsoroinnista on tullut monessa maassa alkoholiteollisuuden tärkein markkinointikanava.

MOT:
"Miksi jääkiekkoseurat ovat halunneet sponsoreikseen panimoita?"

Harry Bogomoloff:
"Mä oon ymmärtäny, et asia on aika paljon toisinkin päin, eli panimot ovat halunneet jääkiekon mukaan omaan markkinointiinsa sen takia, että jääkiekko on kiistatta tällä hetkellä Suomen ykkösurheilulaji."

Kansainvälinen olutteollisuus on keskittynyt viime vuosina voimakkaasti. Yrityskauppa-aallon jälkeen markkinoilla on jäljellä neljä jättiyhtiötä, jotka tuottavat yli puolet maailmalla juodusta oluesta. Suomen markkinoita hallitsevat Hartwall ja Sinebrychoff ovat osa tätä kansainvälistä kehitystä. Hartwall kuuluu markkinakolmoselle eli hollantilaiselle Heinekenille, ja Sinebrychoffin omistaa tanskalainen Carlsberg.

Keskustelu alkoholimainonnan vaikutuksista alaikäisiin ei ole vain suomalainen ilmiö. Sama pohdinta on menossa eri puolilla maailmaa.
Suomalaispanimot noudattavat emoyhtiöidensä linjaa kamppailussa mainontarajoituksia vastaan. Olutjätit toivovat, että alan itsesääntely estäisi uudet tiukennukset.

Markku Soikkeli:
"Keskustelu alkoholimainonnan vaikutuksista on sekä niin kuin tieteen että politiikan piirissä nyt maailmanlaajuinen ilmiö . . . Suuressa osassa maita käydään samantapaista keskustelua kuin Suomessa sen rajoittamisesta. Keskustelussa myös samat argumentit ja samat taustatiedot toistuvat, koska yhtäältä meidän tutkimuksemme on kansainvälistä ja kaikkien ulottuvilla, toisaalta alkoholiteollisuuden strategia on keskusjohdettua ja suunniteltu keskitetysti."

Pekka Tiainen:
". . . miksi sitten ei uskota valistuksen voimaan, jos uskotaan markkinoinnin voimaan? Näitä pitäisi tehdä yhtä lailla, ja me toimialana uskotaan valistukseen ja itsesääntelyyn tässä mainonnassa. Alkoholi ei ole nuorille, vaan se on aikuisille."

Markku Soikkeli:
"Olen sitä mieltä, että toki itsesääntely on hyvä asia, mutta on erotettava kaksi asiaa. Lainsäädäntövalta, niiden normien asettaminen, joita tässä yhteiskunnassa noudatetaan, se kuuluu demokratiassa parlamentille. Lain valvontavalta kuuluu myöskin valtiovallalle ja sitä saa ja voi mielellään täydentää itsevalvonnalla. Ei itsevalvonta voi tarkoittaa, että yksityinen teollisuudenala itse asettaisi itselleen säännöt. Yhtä vähän kuin se voi tarkoittaa, että yksityinen kansalainen voisi itse asettaa itselleen säännöt."

Britannian parlamentin alahuoneen terveysvaliokunta selvitti alkoholiteollisuuden toimintatapoja reilut kolme vuotta sitten. Valiokunta hankki neljän alkoholiyhtiön ja niiden käyttämien mainostoimistojen sisäisiä dokumentteja selvittääkseen, toimiiko teollisuuden itsesääntely.

Selvityksen mukaan teollisuus rikkoo omia ohjeitaan. Parlamentin raportin mukaan nuoret ovat alkoholiyrityksille tärkeä markkinointikohderyhmä, ja urheilusponsorointia käytetään varsinkin nuorten miesten värväämiseen asiakkaiksi. Alkoholiteollisuus käyttää 15- ja 16-vuotiaista kerättyjä tietoja markkinointikampanjoiden suunnitteluun ja toteutukseen. Yritysten sisäisissä asiakirjoissa puhutaan sumeilematta "pojista" ja "tytöistä", kun niissä kuvaillaan markkinoinnin kohderyhmiä.

Pekka Tiainen:
"No, ei se hyvältä kuulosta. Meillä esim. tutkitaan tuotemerkkien näitä mittareita, niin siinä on selvästi, että yli 18-vuotiailta kysytään ja sen vanhemmilta."

MOT:
"Onks tästä pääteltävissä, että suomalainen olutteollisuus toimii eettisemmin kuin brittiläinen?"

Pekka Tiainen:
"No, mun on hyvin vaikee sitä brittiläistä, ja tietenkin siellä on varmaan omat asiantuntijat, jotka pystyy noihin vastaan, mutta meillä on aito pyrkimys Suomessa, että me toimitaan täällä vastuullisesti ja mielestämme ollaan menty siinä eteenpäin ja pystytään tätä dialogia käymään eri järjestöjen ja eri henkilöiden kanssa."

Brittiparlamentin terveysvaliokunta arvioi myös, että alkoholiteollisuus voisi menettää jopa neljäkymmentä prosenttia myynnistään, jos kaikki joisivat vastuullisesti.

MOT:
"Mikä tämä luku voisi olla Suomessa?"

Pekka Tiainen:
"No, mä nään, nään sillai, että jos me pystytään vähentämään humalahakuisten juomista merkittävästi, ett suomalaisessa alkoholinkäytössä se keskittyy viikonloppuihin, ja se on kertakulutuksena suuri määrä. Jos me pystytään juo. . . tehdä tämmöinen sanotaan parempi juomakulttuuri, jossa se juoma ei ole se itse tapahtuma vaan se on osana jotain tapahtumaa, niin varovaisestikin laskettuna, niin kulutus nousisi, mutta se käyttö olisi järkevämpää ja tämmöinen humalahakuinen . . . voimakas humalahakuinen käyttäytyminen vähentyisi, ja se varmasti olisi kaikkien kannalta hyvä asia."

MOT:
"Eli sen sijaan, että olutta kulutetaan yhden päivän aikana viikonlopussa, te haluatte että suomalaiset kuluttaa olutta enemmän mutta tasaisemmin?"

Pekka Tiainen:
"Esimerkkinä yksi pullo olutta päivässä, niin siitä on nimenomaan todettu, että siitä on myös terveyshyötyjä."

MOT:
"Mutta yksi pullo päivässä tarkoittaisi viikonloppua kohden seitsemän pulloa, joka on aika pieni määrä, jos puhutaan aidosti humalahakuisesta juomisesta?"

Pekka Tiainen:
"Joo, ja silloin, jos se on merkittävästi isompi määrä kuin ne yleiset ohjeet on, niin kyllä silloin kannattaa miettiä, että miksi juo niin paljon."

Panimot ovat onnistuneet Suomessa viime vuosina yli kaikkien odotusten. Oluesta on tullut suosituin tapa käyttää alkoholia.

Juodusta alkoholista melkein puolet saadaan oluesta, ja olutta kuluu sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna vuodessa melkein viisi litraa per suomalainen. Määrä on paljon suurempi kuin muissa pohjoismaissa.

Hannu Alho:
"Joo, oluellahan on tosi merkittävä, jos lasketaan olut, siiderit ja nää miedot juomat, niin niin tuota se on kuusikymmentä prosenttia kaikesta käytetystä alkoholista. Se on todella paljon, todella paljon. Eli se, ett kyl me voidaan sanoa että Suomi on nykyään siis olutkansa."

Hannu Alho on Suomen merkittävimpiä alkoholitutkijoita. Alho johtaa Helsingin yliopiston päihdelääketieteen yksikköä, ja hänet on valittu kansainvälisen päihdelääketieteen järjestön ISAM:n puheenjohtajaksi.

Hannu Alho:
"Sinänsä jos aatellaan näitä haittoja taas, niin sillä ei ole mitään välii, juotko sä olutta vai viinaa. Vaan se on se, kuinka grammaa alkoholia tulee elimistöön, se määrää sen haitan. Mutta oluttahan tulee loppujen lopuksi paljon helpommin, kun sitä juodaan noin ku sitä usein mielletä edes alkoholiksi. Ja aika monet nuoret on mulle sanonu, ku mä oon kysyny, että no, paljonko käytät alkoholia: 'no en mä käytä nyt oikeestaan ollenkaan, olutta nyt menee kyllä aina viikonloppu', eli eli siinä on se ongelma, että sitä ei niinku mielletä mielletä alkoholiksi ja sitte sitä ei niinku tarkkailla sitä käyttöä ja sit sitä tulee kuitenkin enemmän."

Marjo-Reetta Kaul:
"Missä se Karjala on?"

Ida Pasanen:
"Se on siinä keskellä."

Marjo-Reetta Kaul:
"Mä en löytäny sitä Karjalaaa vieläkään . . .

Juho Räty:
"Se oli tossa keskiympyrässä."

Marjo-Reetta Kaul:
"Eiku joo, nyt mä näin sen."

Ida Pasanen:
"Onpas hauska, mä en ollenkaan nähny sitä Puustellin mainosta siinä enää."

Marjo-Reetta Kaul:
"Ai niil on Karjala tos hihassakin. Tossa on tolla . . ."

Hannu Alho:
"Alkoholilla on hyvin moninaisia vaikutuksia terveyteen. Tuota noin, me usein muistetaan se vaikutukset maksaan ja ja siitä puhutaan, mutta mutta pitää muistaa, että se vaikuttaa sydän- ja verisuonitaudistoon, muistiin, aivoihin, ja, ja, ja, tuota noin sitten saattaa, tuota vähän alhaisemmalla tasolla unihäiriöihin, verenpaineeseen, rytmihäiriöihin, hormonituotantoon, ja, ja, ja tuota noin, voi sanoa, että alkoholi vaikuttaa, kun sitä käytetään säännöllisesti ja liikaa, niin lähes kaikkiin elintoimintoihin."

Kalervo Kummola on ollut jo vuosia Suomen jääkiekon vahva mies. MOT tavoitti Kummolan Jääkiekkoliiton tiedotustilaisuuden yhteydessä. Halusimme kysyä Kummolalta hänen vuosi sitten allekirjoittamastaan lausunnosta, jossa Jääkiekkoliitto vastustaa alkoholimainonnan rajoituksia.

MOT:
"Miten paljon Suomessa on alkoholiriippuvaisia?"

Hannu Alho:
"No, miehistä noin kahdeksan prosenttia ja, ja naisista noin neljä prosenttia. Eli alkoholiriipuvaisia on noin kuusi prosenttia. Mut sit meillä on vielä suurin piirtein samankokoinen joukko alkoholin haitallisia käyttäjiä. Eli, eli sillä on olemassa diagnostiset kriteerit, ja, ja tuota noin, se on silloin niinku hyvin lähellä sitten riippuvuutta. Ja sit meillä on vielä kolmas kategoria"
"Ne arviot vaihtelee, mutt hurjimmat arviot sanoo, ett jopa kolmekymmentä prosenttia miesväestöstä on alkoholin riskikäyttäjiä. Eli se on tosi paljon, ja siitähän on niinkun aika pieni askel sit siihen riippuvuuteen. Ett, ett, että tuota noin niinku alkoholihan on siitä salakavala aine, ett kun siihen tulee toleranssia, niin se tarkoittaa sitä, että sun pitää juoda aina vaan enemmän ja enemmän ja enemmän, että sä pääsisit niihin samoihin vaikutuksiin. Ja silloin tulee, sitten ne riippuvuuden kriteerit rupee täyttymään."

MOT:
"Tämähän tarkoittaa sitä, että huomattava osa kansasta on vaikeuksissa . . ."

Hannu Alho:
"Kyllä . . ."

MOT:
". . . alkoholin kanssa."

Hannu Alho:
"Kyllä, kyllä. Se tarkoittaa ehdottomasti sitä."

Vaikka olut on niin näkyvä osa suomalaista jääkiekkoa, sen suora rahassa mitattu taloudellinen hyöty kiekolle paljastuu vähäiseksi.

SM-liigaseurat budjetoivat kuluneelle kaudelle pääsylipputuloja 26 miljoonaa, markkinointituottoja 38 miljoonaa ja muita tuloja 23 miljoonaa euroa. Seurojen yhteenlaskettu tulobudjetti oli 87 miljoonaa euroa.

Jääkiekkoliiton, SM-liigan ja alemman sarjatason Mestiksen panimoilta saama sponsoritulo on yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

Harry Bogomoloff:
"Näitten numeroiden valossa se tuntuu marginaaliselta, jos sitä ilman voidaan tulla toimeen, niin sitten voidaan, mutta odotan sitten tässä asiassa päättäjien näkemyksiä ja lainsäätäjien lopullisia päätöksiä, mitä tässä käy."

MOT:
"Olisitteko valmis näiden tietojen nojalla kääntymään sille kannalle, että itse asiassa jääkiekon olutsponsorointi voitaisiin kieltää jollakin aikataululla?"

Harry Bogomoloff:
"En ole, en ole yleensäkään kieltojen puolella missään asiassa, pikemminkin neuvonnan."

MOT:
"(Viimeinen kysymys vielä,) jos jääkiekon tulot panimoalalta ovat noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa, sehän on aivan pikkiriikkinen osa esim SM-liigan joukkueiden tuotoista, isoimmat SM-liigaseurat saa markkinointituottoa neljä miljoonaa euroa kaudessa."

Kalervo Kummola:
"Mut eihän me tehdä näitä lakiesityksiä eikä lakipykäliä, ne tekee eduskunta. Me eletään sen mukaan, mitä eduskunta päättää."

MOT:
"Kannatatteko te sitä, että jääkiekossa alkoholisponsorointi lopetettaisiin?"

Kalervo Kummola:
"Mä en pidä mietojen alkoholijuomien mainontaa hirvittävän vaarallisena, mutta, tota ni, mulle sopii molemmat vaihtoehdot."

MOT:
"Mitä mieltä olette siitä, että hallituksen mielestä, hallitus on sitä mieltä, että alkoholin ulkomainonta lopetetaan, mutta esimerkiksi urheilu- ja viihdesponsorointi saavat jatkua?"

Hannu Alho:
"No, musta se kuulostaa lähinnä tekopyhyydeltä. Tekopyhyydeltä, että tuota noin, eipä sitä alkoholin ulkomainontaa nyt näy juuri missään muualla kun näissä jääkiekko-otteluissa tai tän tyyppisissä tapahtumissa. Eli, eli täs taas vähän pestään noit käsiä Pilatuksen omaisesti, että tuota noin, olemme tehneet hyvän päätöksen, jolla ei ole käytännössä kuitenkaan sitten yhtään mitään vaikutusta."

Kommentit