Hyppää pääsisältöön

Kaksoiskotkan kansa matkalla demokratiaan

Julkaistu . Päivitetty

Kommunismi kaatui Albaniassa vuonna 1991. Silloin alkoi tuon salaperäisen ja eristäytyneen maan tie kohti demokratiaa.

Albaniaa hallitsi vuodesta 1941 alkaen diktaattori Enver Hoxha. Hän oli tiukka stalinisti ja pyrki luomaan maastaan Stalinin oppien mukaista suunnitelmatalousjärjestelmää. Hän oli myös omaksunut Stalinin julman hallintatavan. Poliittiset vastustajat katosivat ja valtion johtoon nousi johtajan perheenjäsenet. Albaniasta myös tehtiin maailman ensimmäinen ateistinen valtio.

Hoxhan eristäytyminen näkyi vainoharhaisuutena. Albanian maaseutu on täynnä betonisia bunkkereita. Niitä arvioidaan olevan jopa 700 000.

1980-luvulla huhuttiin Hoxhan vaimon Nexhmijen, maan johtavan ideologin, käytännössä hallitsevan Albaniaa. Enver Hoxhan kuoltua vuonna 1985 alkoi maa pikkuhiljaa avautua.

360 grader-ohjelman toimittaja sai harvinaisen tilaisuuden haastatella Nexhmije Hoxhaa vuonna 1997.

”Meille Stalin oli hyvä mies”

Vuonna 1990 pääsi A-studion toimittaja Riitta Pihlajamäki tutustumaan salaperäiseen maahan. Ulkomaalaisille toimittajille näytettiin vain virallista totuutta eikä paikallinen kameramies suostunut kuvaamaan kuin ennalta sovittua materiaalia eli kauniita maisemia ja Albanian kaksoiskotkin koristeltuja symboleita.

Pihlajamäki vietiin myös paikallisten ihmisten luo syömään. Intellektuelliperhe keskusteli muun muassa Ceausescun teloituksesta ja Stalinista. Toimittajan kysymykseen Stalinin tappamasta 30 miljoonasta ihmisestä opas Vladimir Cicin kohauttaa olkaansa.

”En minä tiedä. Gorbatsov väittää niin. Meille Stalin oli hyvä mies.”

Pyramidihuijaus vei anarkian partaalle

Eristyksissä ja suunnitelmataloudessa asuneen kansan ensimmäiset kokeilut markkinataloudessa päätyivät kaaokseen. Presidentti Sali Berishan johdolla albanialaiset sijoittivat omaisuuttaan pyramidihuijauksiksi osoittautuneihin yrityksiin. Kaikki rahat katosivat taivaan tuuliin. Albania täyttyi levottomuuksista ja mellakoista. Hetken aikaa maa oli sisällissodan partaalla.

Teksti: Juhana Säilynoja

Katso myös

Kommentit

Aiheeseen liittyvää

2015

  • Juutinrauman silta rakenteilla

    Juutinrauman silta ylitti uhkakuvat ja valmistui sittenkin

    Juutinrauman siltahanke aloitettiin ja peruttiin useasti

    Tanskan ja Ruotsin välisen Juutinrauman ylittävän sillan rakentamishanke peruttiin useita kertoja 1990-luvun aikana. Siltatöiden aloittamista jarrutettiin mm. epäselvien ympäristövaikutusten vuoksi. Visioinnissa ja vastustuksessa oli suomalaisillakin sormensa pelissä. Valmistuttuaan Juutinrauman silta sujuvoitti työ- ja matkailuliikennettä sekä kuljetuksia, mutta muodostui myös Tanskan ja Ruotsin ulkomaalaispolitiikan vedenjakajaksi.

    Kommentteja 1

2014

  • Mielenosoittajia Hongkongissa vuonna 1997.

    Perusoikeudet väistyivät Hongkongin siirtyessä Kiinalle

    Hongkongissa syntyi huoli demokratiasta 1997.

    Brittien hallinnassa ollut Hongkong oli talousmahti, jossa kansalaisten perusoikeudet olivat taattu. Kun hallintoalue liitettiin Kiinaan vuonna 1997 syntyi huoli muun muassa lehdistön vapaudesta. Tuo huoli konkretisoitui kun Kiina ilmoitti, että se aikoo rajoittaa hongkongilaisten vapauksia.

2013

  • EU laajentui koko Euroopan liitoksi

    Euroopan unionin merkittävin laajennus tapahtui vappuna 2004. Tuolloin unioniin liittyi peräti kymmenen uutta valtiota. Kolme vuotta myöhemmin mukaan tulivat myös Bulgaria ja Romania. Sanottiin, että vasta itään laajennettuaan EU:sta tuli se Euroopan yhdentymisen ja rauhan liitto, joksi se oli perustettu.

  • Kuvakaappaus Albanian lipusta

    Albania – erakko vastoin tahtoaan

    Ylen toimittaja pääsi Albaniaan 1982.

    Vuonna 1982 toimittaja Raija Valta pääsi tutustumaan Albaniaan. Muinaisten illyrialaisten jälkeläisten asuttaman maan tuleminen eurooppalaisten valtioiden joukkoon oli ollut hidasta, hän sai huomata. Matkalta syntyi kaksi reportaasiohjelmaa täynnä hienoa ja harvinaista ajankuvaa eristäytyneestä Albaniasta.

Relaterade artiklar

2023

2013

  • Johannes Salminen.

    Johannes Salminen krävde intellektuellt tänkande av alla, främst av sig själv

    Salminen vägrar inruta sig i lättjefull nationalism.

    Hur bör en intellektuell förhålla sig till begreppet fosterland? Anses arabiska liv vara mindre värda än europeiska? Hur kan man förhindra terrorism? Den intellektuella Johannes Salminen för diskussioner på många plan och vägrar inruta sig i lättjefull nationalism.