Hyppää pääsisältöön

Pieni rakkaustarina kertoo nuoren naisen epäsovinnaisesta ensirakkaudesta

Antti (Antti Reini)ja Niina (Elina Aalto) tv-elokuvassa Pieni rakkaustarina
Elina Aalto ja Antti Reini tähdittivät sarjaa Pieni rakkaustarina. Antti (Antti Reini)ja Niina (Elina Aalto) tv-elokuvassa Pieni rakkaustarina Kuva: Heli Sorjonen Antti Reini,Elina Aalto

Pieni rakkaustarina kertoo kahden naapurin, Niinan ja Antin suhteesta. Suhde ei kuitenkaan ole mistään tavallisimmasta päästä, sillä Niina on vasta 17-vuotias abiturientti ja Antti perheellinen mies. Vuonna 2004 esitetyn kuusiosaisen sarjan päärooleissa nähdään Elina Aalto ja Antti Reini.

Tarinassa kirjailijan ammatista unelmoiva 17-vuotias Niina Lähde innostuu, kun heidän naapuriinsa muuttaa ihka oikea kirjailija Antti Rannikko perheineen. Niina ja Antti huomaavat pitävänsä yhtä paljon syksystä, siteeraavansa samoja runoja ja viihtyvän toistensa seurassa todella hyvin.

Kukaan ei osaa epäillä orastavan romanssin alkua, paitsi Niinan tarkkasilmäinen pikkusisko Tuire. Kielletty suhde laittaa siskosten läheiset välit koetukselle, kun Tuire ystävystyy Antin vaimon Annariitan kanssa.

Marjut Komulaisen ohjaama ja käsikirjoittama Pieni rakkaustarina perustuu kirjailija Rauha S. Virtasen vuonna 1968 ilmestyneeseen nuortenromaaniin Ruusunen.

Virtanen kirjoitti esikoisteoksensa Seljan tytöt vuonna 1955 ja on siitä lähtien julkaissut useita kirjoja etenkin nuorille sekä näytelmiä ja kuunnelmia. Hänet on palkittu mm. Topelius-palkinnolla, Valtion nuorisokirjallisuuspalkinnolla ja Tirlittan-palkinnolla.

Marjut Komulainen on ohjannut ja käsikirjoittanut myös sarjat Tiina ja Siamin tytöt.

Otteita sarjasta

Pieni rakkaustarina -sarjan rooleissa ja tuotantotiimissä

Rooleissa: Elina Aalto (Niina Lähde), Ella Mettänen (Tuire Lähde), Antti Reini (Antti Rannikko), Pirjo Moilanen (Sinikka Lähde), Max Bremer (Veikko Lähde), Maija Junno (Annariitta Rannikko), Cindy Koivula (Susanna Lähde), Oskari Manninen (Petri Rannikko), Ilari Airikkala (Teemu), Anna-Leena Korpi (Päivi), Diana Anttila (Tiina Pirtamo), Eeva Litmanen (kirjastonhoitaja), Jenni Rantanen (Aino), Ville Lappalainen (Tero), Salla Lintonen (Anni), Evi Suppala (Siiri), Linda Halonen & Venla Takkinen (Tuiren luokkatovereita), Eija Kauppi (Marja), Annikka Sinkkonen (siivooja), Eeva Litmanen (siivooja), Kari Olamaa & Tiia Pesonen & Julia Palmgren (orkesteri kirjastossa), Sanna-Kaisa Palo (MaikkiPirtamo), Taisto Reimaluoto (Hemmo Pirtamo), Riitta Kotilainen & Jarmo Heikkinen (vieraat).

Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Marjut Komulainen
Tuottaja: Petri Kemppinen
Säveltäjä: Janne Storm
Leikkaaja: Lena Paersch
Kuvaussuunnittelija: Hannu Kettunen
Äänisuunnittelija: Tomi Dahlman
Lavastussuunnittelija: Malla Helander
Järjestäjä: Riitta Parvio
Järjestäjä: Sirpa Vuori
Kuvaussihteeri: Katja Peltohaka
Graafinen suunnittelija: Marjut Wikholm
Eläinten kouluttaja: Tuire Kaimio
Tuotantopäällikkö: Sulevi Järvinen
Valaisija: Esko Viitala
Valaisija: Juha-Pekka Leskinen
Puvustaja: Marja-Leena Sinkkonen
Naamioitsija: Sanna Seitsonen

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.