Hyppää pääsisältöön

Pieni rakkaustarina kertoo nuoren naisen epäsovinnaisesta ensirakkaudesta

Antti (Antti Reini)ja Niina (Elina Aalto) tv-elokuvassa Pieni rakkaustarina
Elina Aalto ja Antti Reini tähdittivät sarjaa Pieni rakkaustarina. Antti (Antti Reini)ja Niina (Elina Aalto) tv-elokuvassa Pieni rakkaustarina Kuva: Heli Sorjonen Antti Reini,Elina Aalto

Pieni rakkaustarina kertoo kahden naapurin, Niinan ja Antin suhteesta. Suhde ei kuitenkaan ole mistään tavallisimmasta päästä, sillä Niina on vasta 17-vuotias abiturientti ja Antti perheellinen mies. Vuonna 2004 esitetyn kuusiosaisen sarjan päärooleissa nähdään Elina Aalto ja Antti Reini.

Tarinassa kirjailijan ammatista unelmoiva 17-vuotias Niina Lähde innostuu, kun heidän naapuriinsa muuttaa ihka oikea kirjailija Antti Rannikko perheineen. Niina ja Antti huomaavat pitävänsä yhtä paljon syksystä, siteeraavansa samoja runoja ja viihtyvän toistensa seurassa todella hyvin.

Kukaan ei osaa epäillä orastavan romanssin alkua, paitsi Niinan tarkkasilmäinen pikkusisko Tuire. Kielletty suhde laittaa siskosten läheiset välit koetukselle, kun Tuire ystävystyy Antin vaimon Annariitan kanssa.

Marjut Komulaisen ohjaama ja käsikirjoittama Pieni rakkaustarina perustuu kirjailija Rauha S. Virtasen vuonna 1968 ilmestyneeseen nuortenromaaniin Ruusunen.

Virtanen kirjoitti esikoisteoksensa Seljan tytöt vuonna 1955 ja on siitä lähtien julkaissut useita kirjoja etenkin nuorille sekä näytelmiä ja kuunnelmia. Hänet on palkittu mm. Topelius-palkinnolla, Valtion nuorisokirjallisuuspalkinnolla ja Tirlittan-palkinnolla.

Marjut Komulainen on ohjannut ja käsikirjoittanut myös sarjat Tiina ja Siamin tytöt.

Otteita sarjasta

Pieni rakkaustarina -sarjan rooleissa ja tuotantotiimissä

Rooleissa: Elina Aalto (Niina Lähde), Ella Mettänen (Tuire Lähde), Antti Reini (Antti Rannikko), Pirjo Moilanen (Sinikka Lähde), Max Bremer (Veikko Lähde), Maija Junno (Annariitta Rannikko), Cindy Koivula (Susanna Lähde), Oskari Manninen (Petri Rannikko), Ilari Airikkala (Teemu), Anna-Leena Korpi (Päivi), Diana Anttila (Tiina Pirtamo), Eeva Litmanen (kirjastonhoitaja), Jenni Rantanen (Aino), Ville Lappalainen (Tero), Salla Lintonen (Anni), Evi Suppala (Siiri), Linda Halonen & Venla Takkinen (Tuiren luokkatovereita), Eija Kauppi (Marja), Annikka Sinkkonen (siivooja), Eeva Litmanen (siivooja), Kari Olamaa & Tiia Pesonen & Julia Palmgren (orkesteri kirjastossa), Sanna-Kaisa Palo (MaikkiPirtamo), Taisto Reimaluoto (Hemmo Pirtamo), Riitta Kotilainen & Jarmo Heikkinen (vieraat).

Ohjaaja ja käsikirjoittaja: Marjut Komulainen
Tuottaja: Petri Kemppinen
Säveltäjä: Janne Storm
Leikkaaja: Lena Paersch
Kuvaussuunnittelija: Hannu Kettunen
Äänisuunnittelija: Tomi Dahlman
Lavastussuunnittelija: Malla Helander
Järjestäjä: Riitta Parvio
Järjestäjä: Sirpa Vuori
Kuvaussihteeri: Katja Peltohaka
Graafinen suunnittelija: Marjut Wikholm
Eläinten kouluttaja: Tuire Kaimio
Tuotantopäällikkö: Sulevi Järvinen
Valaisija: Esko Viitala
Valaisija: Juha-Pekka Leskinen
Puvustaja: Marja-Leena Sinkkonen
Naamioitsija: Sanna Seitsonen

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.