Hyppää pääsisältöön

Radiouutisten tunnussävelissä pirisee, kumajaa ja kilkattaa

Siitä uutiset alkavat ja siihen ne loppuvat. Sen vaihtaminen nostattaa tunteita ja vanha herättää muistot. Elävän arkiston koosteessa voi kuulla näitä arjen historiallisia ääniä neljältä vuosikymmeneltä.

Radiossa soivat erilaiset tunnussävelet ovat kuuluneet ja kuuluvat yhä miljoonien suomalaisten arkeen. Kenties kaikista tutuimpia ääniä ovat uutisten alkutunnukset, sillä niitä on kuultu päivittäin ja jopa useasti päivässä.

Alkutunnusten lisäksi uutissa on kuultu myös taustamusiikkia, joka on usein pelkistetty variaatio alkutunnuksesta kuten Radio Ainon uutisissa vuodelta 1999. Uutiset päätetään usein lopputunnukseen, joka poikkeaa hieman alun äänimaailmasta.

Tunnukset sävelletään yleensä varta vasten uutiskäyttöön. Samaa tunnusta voidaan käyttää monin eri variaatioin ja eri kanavillakin. Tunnussävelten kirjo on vaihdellut vuosien saatossa. Esimerkiksi alueuutisilla on ollut usein omia tunnussäveliään, kunnes yhdenmukaistuksen myötä vuoden 2000 maakuntauutisten tunnus oli käytössä koko Suomessa.

Sävellyksissä toistuvat usein erilaiset pirinät ja muut elektroniset soinnit yhdistettynä klassisiin instrumentteihin. Luonnonääniä tunnuksissa ei kuulla Merisäätä lukuunottamatta

Koosteessa kuultavat tunnukset ovat vuosilta 1982-2013. Tunnuksen nimen yhteydessä oleva päivämäärä kertoo minkä päivän uutislähetyksestä tunnus on otettu. Muuttamista on tiedossa pelkkä vuosikymmen.

Radiouutisten tunnuksista ei ole pidetty kirjaa ja lisäksi samoja tunnuksia on käytetty eri variaatioin sekä eri kanavilla ja eri ohjelmien yhteydessä. Tarkkoja tietoja siitä missä ja millä aikavälillä kutakin tunnusta on käytetty ei ole saatavissa.

Tunnuksia ei ole järjestelmällisesti arkistoitu ja etenkin vanhemmista uutislähetyksistä ei valitettavasti ole tallella tunnusmusiikkeja.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto