Hyppää pääsisältöön

Latinankielisiä uutisia Suomesta, olkaa hyvä!

Yleisradion kenties erikoisin, edullisin, laajimmalle levinnein, uskollisen ja kasvavan yleisönsä parissa kiitetyin ohjelma oli vuosina 1989–2019 viikoittain toimitettu latinankielinen uutiskatsaus. Ohjelma oli maailmalla ainut laatuaan, in terrarum orbe unicum.

Nerokas ohjelmaformaatti olisi saattanut jäädä keksimättä ilman Hannu Taanilaa, tai ainakin hänen vaimoaan. Vuonna 1988 Taanila nimittäin vaimonsa ideasta intoutui pitämään erään puheensa latinaksi. Sopiva kääntäjä löytyi Helsingin yliopiston klassillisen filologian laitokselta ja hänen nimensä oli Reijo Pitkäranta.

Taanilan puhe oli floppi, mutta käännöksen palkanmaksuoluella miesten kesken virisi ajatus radiossa luettavista latinankielisistä uutisista. Pitkäranta oli tehtävään heti valmis. Laitokselta löytyi myös toinen latinaa suvereenisti puhuva henkilö, Tuomo Pekkanen, mies, joka vastikään oli kääntänyt Kalevalan latinaksi.

Ensimmäinen viisiminuuttinen latinankielinen uutislähetys kuultiin 1.9. 1989. Suomalaisia uusi uutisointikieli tuntui hämmentävän, mutta maailmalta alkoi pian tulla innostunutta palautetta. Siellä kiinnitettiin huomiota Pekkasen ja Pitkärannan latinan raikkauteen: retorisen paatoksen sijaan radiosta kuului nykyajan uutiskieltä.

Uutiskriteeri oli alusta alkaen selvä: kerrotaan mieluummin iloisia kuin surullisia uutisia. Hämmästystä herättivät kuitenkin uutisissa kuultavat nykyajan sanojen latinannokset. Keksivätkö he ne itse? "Ei. Eihän niitä kukaan ymmärtäisi jos me niitä keksittäisiin. Antiikin latinasta on säilynyt 92 502 sanaa, ne riittävät hyvin", Pekkanen vastasi kysymykseen hymyillen vuonna 2007. Antiikin ajan sanaston lisäksi käytettävissä ovat myös sen päälle pitkälti johdannaisina rakentuneet keskiajan sekä uuden ajan, mm. eri tieteenalojen sanastot.

Radiolähetyksen tekemisen lisäksi professorismiehet saivat opetella kirjoittamaan uutisensa myös teksti-tv:hen. Internetin myötä työmäärä kasvoi entisestään. Tällä kertaa tulos oli kuitenkin mullistava: poikkeuksellinen mediatuotteemme levisi helposti nautittavassa muodossa maailmalle yhdellä napinpainalluksella.

Suomalaisten latinalle antama uusi ulottuvuus ei ole jäänyt huomiotta. Innostuksensa lomassa osa kuulijoista on ihmetellyt tapaa, millä suomalaiset latinaa ääntävät. Suomalaisten puhuma latina kuulostaa monen korvaan erikoiselta jo siksi, että latinan tavoin teemme omassakin kielessämme selvän eron vokaalien kestoissa. Eri kieliä puhuvat ääntävät latinaa eri tavoin. Ääntämistä on kuitenkin pyritty yhtenäistämään kohti klassiseksi katsottua käytäntöä, ja juuri siitä saa hyvän mallin vaikkapa kuuntelemalla viikoittaisen Nuntii latini -lähetyksen.

Viimeinen latinankielinen uutislähetys kuultiin radiossa perjantaina 14.6.2019. Ennen studioon astumistaan Virpi Seppälä-Pekkanen ja Tuomo Pekkanen, "radiotyön maailmankuulut konkarit" vierailivat kuuluttajan vieraana. Heidän mukaansa hankalinta vuosien varrella olivat uutisvalinnat: tavoitteena oli kertoa maailmanlaajuisesti kuunnellussa lähetyksessä pääasiassa positiivisia uutisia.

Olo on helpottunut, mutta myös kaihoisa – kuin kauppiaalla, joka laittaa kauppansa kiinni, vaikka asiakkaita on ovella vaikka kuinka paljon.― Tuomo Pekkanen (2019)

Viimeisessä uutislähetyksessä käsitellään mm. USA:n ja Meksikon välisiä maahanmuuttokiistoja, Venäjän ja Kiinan kauppasuhteita ja Helsingin vilkasta risteilylaivakesää. Lopuksi kiitetään uskollista kuulijakuntaa ympäri maailman.

Lisää uutisia vuosien varrelta voit kuunnella Yle Areenassa.

Lue lisää:

Suomalaisen suussa tangokin taittuu latinaksi

Kaukana Rooman valtakunnan muinaisista rajoista vailla kielisukulaisuuden hiventäkään on maa, missä latinan kieli elää ja voi hyvin. Siellä muualla kuolleeksi katsotulla kielellä luetaan uutisia, lauletaan tangoja ja kirjoitellaan tekstiviestejä. Miksi ihmeessä?

"Rahareikä" lävisti koko maailman

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto