Hyppää pääsisältöön

Latinankielisiä uutisia Suomesta, olkaa hyvä!

Yleisradion kenties erikoisin, edullisin, laajimmalle levinnein, uskollisen ja kasvavan yleisönsä parissa kiitetyin ohjelma on viikoittain toimitettava latinankielinen uutiskatsaus. Ohjelma on maailmalla ainut laatuaan, in terrarum orbe unicum.

Nerokas ohjelmaformaatti olisi saattanut jäädä keksimättä ilman Hannu Taanilaa, tai ainakin hänen vaimoaan. Vuonna 1988 Taanila nimittäin vaimonsa ideasta intoutui pitämään erään puheensa latinaksi. Sopiva kääntäjä löytyi Helsingin yliopiston klassillisen filologian laitokselta ja hänen nimensä oli Reijo Pitkäranta.

Taanilan puhe oli floppi, mutta käännöksen palkanmaksuoluella miesten kesken virisi ajatus radiossa luettavista latinankielisistä uutisista. Pitkäranta oli tehtävään heti valmis. Laitokselta löytyi myös toinen latinaa suvereenisti puhuva henkilö, Tuomo Pekkanen, mies, joka vastikään oli kääntänyt Kalevalan latinaksi.

Ensimmäinen viisiminuuttinen latinankielinen uutislähetys kuultiin 1.9. 1989. Suomalaisia uusi uutisointikieli tuntui hämmentävän, mutta maailmalta alkoi pian tulla innostunutta palautetta. Siellä kiinnitettiin huomiota Pekkasen ja Pitkärannan latinan raikkauteen: retorisen paatoksen sijaan radiosta kuului nykyajan uutiskieltä.

Uutiskriteeri oli alusta alkaen selvä: kerrotaan mieluummin iloisia kuin surullisia uutisia. Hämmästystä herättivät kuitenkin uutisissa kuultavat nykyajan sanojen latinannokset. Keksivätkö he ne itse? "Ei. Eihän niitä kukaan ymmärtäisi jos me niitä keksittäisiin. Antiikin latinasta on säilynyt 92 502 sanaa, ne riittävät hyvin", Pekkanen vastasi kysymykseen hymyillen vuonna 2007. Antiikin ajan sanaston lisäksi käytettävissä ovat myös sen päälle pitkälti johdannaisina rakentuneet keskiajan sekä uuden ajan, mm. eri tieteenalojen sanastot.

Radiolähetyksen tekemisen lisäksi professorismiehet saivat opetella kirjoittamaan uutisensa myös teksti-tv:hen. Internetin myötä työmäärä kasvoi entisestään. Tällä kertaa tulos oli kuitenkin mullistava: poikkeuksellinen mediatuotteemme levisi helposti nautittavassa muodossa maailmalle yhdellä napinpainalluksella.

Suomalaisten latinalle antama uusi ulottuvuus ei ole jäänyt huomiotta. Innostuksensa lomassa osa kuulijoista on ihmetellyt tapaa, millä suomalaiset latinaa ääntävät. Suomalaisten puhuma latina kuulostaa monen korvaan erikoiselta jo siksi, että latinan tavoin teemme omassakin kielessämme selvän eron vokaalien kestoissa. Eri kieliä puhuvat ääntävät latinaa eri tavoin. Ääntämistä on kuitenkin pyritty yhtenäistämään kohti klassiseksi katsottua käytäntöä, ja juuri siitä saa hyvän mallin vaikkapa kuuntelemalla viikoittaisen Nuntii latini -lähetyksen.

Elävän arkiston koosteessa kuulemme latinaksi valikoituja suuria uutisia. Uusimmat uutiset voit kuunnella Yle Areenassa.

Lue lisää:

Suomalaisen suussa tangokin taittuu latinaksi

Kaukana Rooman valtakunnan muinaisista rajoista vailla kielisukulaisuuden hiventäkään on maa, missä latinan kieli elää ja voi hyvin. Siellä muualla kuolleeksi katsotulla kielellä luetaan uutisia, lauletaan tangoja ja kirjoitellaan tekstiviestejä. Miksi ihmeessä?

"Rahareikä" lävisti koko maailman

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto