Hyppää pääsisältöön

Latinankielisiä uutisia Suomesta, olkaa hyvä!

Yleisradion kenties erikoisin, edullisin, laajimmalle levinnein, uskollisen ja kasvavan yleisönsä parissa kiitetyin ohjelma on viikoittain toimitettava latinankielinen uutiskatsaus. Ohjelma on maailmalla ainut laatuaan, in terrarum orbe unicum.

Nerokas ohjelmaformaatti olisi saattanut jäädä keksimättä ilman Hannu Taanilaa, tai ainakin hänen vaimoaan. Vuonna 1988 Taanila nimittäin vaimonsa ideasta intoutui pitämään erään puheensa latinaksi. Sopiva kääntäjä löytyi Helsingin yliopiston klassillisen filologian laitokselta ja hänen nimensä oli Reijo Pitkäranta.

Taanilan puhe oli floppi, mutta käännöksen palkanmaksuoluella miesten kesken virisi ajatus radiossa luettavista latinankielisistä uutisista. Pitkäranta oli tehtävään heti valmis. Laitokselta löytyi myös toinen latinaa suvereenisti puhuva henkilö, Tuomo Pekkanen, mies, joka vastikään oli kääntänyt Kalevalan latinaksi.

Ensimmäinen viisiminuuttinen latinankielinen uutislähetys kuultiin 1.9. 1989. Suomalaisia uusi uutisointikieli tuntui hämmentävän, mutta maailmalta alkoi pian tulla innostunutta palautetta. Siellä kiinnitettiin huomiota Pekkasen ja Pitkärannan latinan raikkauteen: retorisen paatoksen sijaan radiosta kuului nykyajan uutiskieltä.

Uutiskriteeri oli alusta alkaen selvä: kerrotaan mieluummin iloisia kuin surullisia uutisia. Hämmästystä herättivät kuitenkin uutisissa kuultavat nykyajan sanojen latinannokset. Keksivätkö he ne itse? "Ei. Eihän niitä kukaan ymmärtäisi jos me niitä keksittäisiin. Antiikin latinasta on säilynyt 92 502 sanaa, ne riittävät hyvin", Pekkanen vastasi kysymykseen hymyillen vuonna 2007. Antiikin ajan sanaston lisäksi käytettävissä ovat myös sen päälle pitkälti johdannaisina rakentuneet keskiajan sekä uuden ajan, mm. eri tieteenalojen sanastot.

Radiolähetyksen tekemisen lisäksi professorismiehet saivat opetella kirjoittamaan uutisensa myös teksti-tv:hen. Internetin myötä työmäärä kasvoi entisestään. Tällä kertaa tulos oli kuitenkin mullistava: poikkeuksellinen mediatuotteemme levisi helposti nautittavassa muodossa maailmalle yhdellä napinpainalluksella.

Suomalaisten latinalle antama uusi ulottuvuus ei ole jäänyt huomiotta. Innostuksensa lomassa osa kuulijoista on ihmetellyt tapaa, millä suomalaiset latinaa ääntävät. Suomalaisten puhuma latina kuulostaa monen korvaan erikoiselta jo siksi, että latinan tavoin teemme omassakin kielessämme selvän eron vokaalien kestoissa. Eri kieliä puhuvat ääntävät latinaa eri tavoin. Ääntämistä on kuitenkin pyritty yhtenäistämään kohti klassiseksi katsottua käytäntöä, ja juuri siitä saa hyvän mallin vaikkapa kuuntelemalla viikoittaisen Nuntii latini -lähetyksen.

Elävän arkiston koosteessa kuulemme latinaksi valikoituja suuria uutisia. Uusimmat uutiset voit kuunnella Yle Areenassa.

Lue lisää:

Suomalaisen suussa tangokin taittuu latinaksi

Kaukana Rooman valtakunnan muinaisista rajoista vailla kielisukulaisuuden hiventäkään on maa, missä latinan kieli elää ja voi hyvin. Siellä muualla kuolleeksi katsotulla kielellä luetaan uutisia, lauletaan tangoja ja kirjoitellaan tekstiviestejä. Miksi ihmeessä?

"Rahareikä" lävisti koko maailman

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto