Hyppää pääsisältöön

Latinankielisiä uutisia Suomesta, olkaa hyvä!

Yleisradion kenties erikoisin, edullisin, laajimmalle levinnein, uskollisen ja kasvavan yleisönsä parissa kiitetyin ohjelma on viikoittain toimitettava latinankielinen uutiskatsaus. Ohjelma on maailmalla ainut laatuaan, in terrarum orbe unicum.

Nerokas ohjelmaformaatti olisi saattanut jäädä keksimättä ilman Hannu Taanilaa, tai ainakin hänen vaimoaan. Vuonna 1988 Taanila nimittäin vaimonsa ideasta intoutui pitämään erään puheensa latinaksi. Sopiva kääntäjä löytyi Helsingin yliopiston klassillisen filologian laitokselta ja hänen nimensä oli Reijo Pitkäranta.

Taanilan puhe oli floppi, mutta käännöksen palkanmaksuoluella miesten kesken virisi ajatus radiossa luettavista latinankielisistä uutisista. Pitkäranta oli tehtävään heti valmis. Laitokselta löytyi myös toinen latinaa suvereenisti puhuva henkilö, Tuomo Pekkanen, mies, joka vastikään oli kääntänyt Kalevalan latinaksi.

Ensimmäinen viisiminuuttinen latinankielinen uutislähetys kuultiin 1.9. 1989. Suomalaisia uusi uutisointikieli tuntui hämmentävän, mutta maailmalta alkoi pian tulla innostunutta palautetta. Siellä kiinnitettiin huomiota Pekkasen ja Pitkärannan latinan raikkauteen: retorisen paatoksen sijaan radiosta kuului nykyajan uutiskieltä.

Uutiskriteeri oli alusta alkaen selvä: kerrotaan mieluummin iloisia kuin surullisia uutisia. Hämmästystä herättivät kuitenkin uutisissa kuultavat nykyajan sanojen latinannokset. Keksivätkö he ne itse? "Ei. Eihän niitä kukaan ymmärtäisi jos me niitä keksittäisiin. Antiikin latinasta on säilynyt 92 502 sanaa, ne riittävät hyvin", Pekkanen vastasi kysymykseen hymyillen vuonna 2007. Antiikin ajan sanaston lisäksi käytettävissä ovat myös sen päälle pitkälti johdannaisina rakentuneet keskiajan sekä uuden ajan, mm. eri tieteenalojen sanastot.

Radiolähetyksen tekemisen lisäksi professorismiehet saivat opetella kirjoittamaan uutisensa myös teksti-tv:hen. Internetin myötä työmäärä kasvoi entisestään. Tällä kertaa tulos oli kuitenkin mullistava: poikkeuksellinen mediatuotteemme levisi helposti nautittavassa muodossa maailmalle yhdellä napinpainalluksella.

Suomalaisten latinalle antama uusi ulottuvuus ei ole jäänyt huomiotta. Innostuksensa lomassa osa kuulijoista on ihmetellyt tapaa, millä suomalaiset latinaa ääntävät. Suomalaisten puhuma latina kuulostaa monen korvaan erikoiselta jo siksi, että latinan tavoin teemme omassakin kielessämme selvän eron vokaalien kestoissa. Eri kieliä puhuvat ääntävät latinaa eri tavoin. Ääntämistä on kuitenkin pyritty yhtenäistämään kohti klassiseksi katsottua käytäntöä, ja juuri siitä saa hyvän mallin vaikkapa kuuntelemalla viikoittaisen Nuntii latini -lähetyksen.

Elävän arkiston koosteessa kuulemme latinaksi valikoituja suuria uutisia. Uusimmat uutiset voit kuunnella Yle Areenassa.

Lue lisää:

Suomalaisen suussa tangokin taittuu latinaksi

Kaukana Rooman valtakunnan muinaisista rajoista vailla kielisukulaisuuden hiventäkään on maa, missä latinan kieli elää ja voi hyvin. Siellä muualla kuolleeksi katsotulla kielellä luetaan uutisia, lauletaan tangoja ja kirjoitellaan tekstiviestejä. Miksi ihmeessä?

"Rahareikä" lävisti koko maailman

Kommentit
  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

  • Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.

  • Musta hurmio – kolmiodraama epätoivon saarella

    Tapio Suominen ohjasi kuvauksen kielletystä rakkaudesta.

    Pieni, eristynyt, toisiaan tarkkaileva yhteisö, jonka pinnan alla kuohuu. Pitkiä, kaipaavia katseita, jotka puhuvat paljon. Harmonian illuusio räjähtää, kun saarelle saapuu puutarhuri Joel (Markku Toikka), jonka taustat ovat hämärän peitossa. Vuonna 1984 ilmestynyt Musta hurmio perustuu Toivo Pekkasen samannimiseen romaaniin vuodelta 1939.