Hyppää pääsisältöön

Peruskoulujen perustaminen mietitytti steinerkoululaisia

"Tämän päivän koulukeskustelua ylläpitää siirtyminen peruskoulujärjestelmään. Niin sanottujen poikkeavien koulujen asema on vielä epäselvä." Raportissa vuodelta 1972 tutustuttiin tuollaiseen "poikkeavaan" kouluun, steinerkouluun.

Tietolaatikko

Raportista on poistettu valokuvia tekijänoikeussyistä. Kohdat, joista kuvat on poistettu näkyvät mustana klipissä.

Raportissa haastateltavat ovat Lahden kaupunginjohtaja Teemu Hiltunen, Hämeen läänin koulutoimenjohtaja Olavi Ketonen, maisteri Jaakko Itälä, Helsingin koulusuunnittelutoimikunnan varapuheenjohtaja Inkeri Airola, kouluhallituksen koulutoimenpäällikkö Erkki Aho, pääjohtaja Reino Oittinen, Helsingin koulutoimenjohtaja Walter Erko, tohtori Johannes Virolainen,Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Pentti Halonen ja työryhmän puheenjohtaja, valtiotieteentohtori Reijo Wilenius.

Steinerkouluissa pelättiin, että peruskoulujärjestelmäinen Suomi ei suvaitse järjestelmän ulkopuolisia kouluja.

"Uudistus saattaa viedä itsenäisen aseman peruskoulun edelläkävijäksi kutsutuilta steinerkouluilta", raportin kertoja pohtii.

Ensimmäinen Rudolf Steinerin pedagogiikkaan perustuva koulu perustettiin Suomeen vuonna 1955 Helsinkiin.

"Steinerin eräs perusajatus oli, että jokaiselle kansalaiselle kuuluu 12-vuotinen peruskoulutus, että hän voisi täyttää tehtävänsä yhteiskunnassa. Toinen ajatus oli, että opetuksen tulee vapautua vanhasta pakkosyöttämisen menetelmästä", kertoo opettaja Marja Dahlström.

Yksi keskeinen steinerkoulun piirre on valmiiden oppikirjojen puuttuminen. Raportissa nähdään, miten oppilaat tekevät itse omat oppikirjansa piirtämällä ja kirjoittamalla.

"Tällä menetelmällä, meidän käsityksemme mukaan, oppiaineksen ydin menee paremmin perille", sanoo Dahlström.

Raportti pyrkii myös vastaamaan yleisimpiin kysymyksiin steinerkouluja koskien. Siinä myös selvitetään päättäjien mielipiteitä steinerkouluista ja niiden juridisesta asemasta peruskoulujärjestelmän kynnyksellä.

Ohjelmassa haastatellaan muun muassa suomalaisen antroposofian keskeistä hahmoa Reijo Wileniusta, opetusministeri Jaakko Itälää, entistä pääministeriä Johannes Virolaista sekä Helsingin koulusuunnittelutoimikunnan varapuheenjohtaja Inkeri Airolaa.

Asiantuntijat pitivät monipuolista koulutusta rikkautena ja steinerkouluja edistyksellisinä.

"Steinerkoulut tuovat arvokkaan lisän koulukenttään, siksi niitä kannattaa tukea", Itälä kommentoi.

Samalla silti koulun erilaisuus aiheutti huolta.

"Kun kysymyksessä on yhden, joskin suuren kasvattajan näkemyksiin perustuvien opetusperiaatteiden noudattaminen, liittyy koulun toimintaan helposti lahkonomaisuutta", pohti Hämeen läänin koulutoimenjohtaja Olavi Ketonen.

Raportti on kuvattu suurimmaksi osaksi Helsingin steinerkoulussa.

Lisämateriaalia aiheesta ruotsiksi löytyy Arkivetin puolelta.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto