Hyppää pääsisältöön

Suomi sai hepulin ilokaasusta

Keväällä 2013 Suomessa ihmeteltiin uutta päihdebuumia. Laillisesti kerman vaahdottamistarkoitukseen myytävästä ilokaasusta saa aikaan maksimissaan muutamia minuutteja kestävän päihtymystilan.

Suomalaiset löysivät jälleen uuden tavan pistää pään sekaisin, kun virallisesti kermavaahtopursottimiin myytäviä ilokaasupatruunoita alettiin ostaa päihdetarkoitukseen. Hengitettynä ilokaasusta saa korkeintaan muutamia minuutteja kestävän päihtymystilan.

"Rupee sirisemään, äänet muuttuu vähän", kuvaili ilokaasua kokeillut mies Suoran linjan haastattelussa.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea huolestuivat nousevasta päihdebuumista maaliskuussa ja varoittivat ilokaasun päihdekäytön aiheuttavan tukehtumisvaaran. Toisin kuin sairaaloissa esimerkiksi synnytyksen yhteydessä annettavassa ilokaasussa, elintarvikekäyttöön myytävässä ilokaasussa ei ole lainkaan happea. Asiasta kertoi aamu-tv:ssä johtaja Esa Nikunen Tukesista.

Kevään 2013 aikana ilokaasun myynnille onkin puuhailtu innokkaasti täyskieltoa. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) ilmoitti heti vapun jälkeen haluavansa ilokaasulle myyntikiellon. Vappuna kohistiin siitä, että Kaivopuistossa juhlijoille myytiin ilokaasupatruunoita. Myyntiautolla sai kuulemma myös ohjeet, miten pää saadaan oikeaoppisesti sekaisin.

Tukes päätti toukokuussa kuulla kaikkia eli noin viittä ilokaasua myyvää yritystä. Mikäli kävisi ilmi, että ilokaasua on myyty päihdetarkoitukseen, voitaisiin yritystä kemikaalilain nojalla kieltää ilokaasun myynti kokonaan.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto