Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Klassikkosarja Babylon 5 sai scifi-nörtit sekaisin

On kulunut 15 vuotta siitä, kun scifi-sarja Babylon 5:n ympärille muodostunut keskusteluryhmä sfnet.viestinta.tv.babylon5 aloitti toimintansa. Sarja oli alkanut pyöriä TV2:ssa jo edellisen vuoden puolella, 17. elokuuta 1997.

Kyseessä oli Suomen olosuhteissa poikkeuksellinen tapaus. Se saattoi olla ensimmäinen kerta, kun ennestään tuntemattoman tv-ohjelman ympärille kasvoi nettiyhteisö kuin tyhjästä. Kyse ei ollut pelkästä passiivisesta fanittamisesta, vaan moni jäsenistä osallistui aktiivisesti keskusteluun koko kahden vuoden ja 110 jakson ajan.

Miten kaikki tapahtui?

Keskustelu- tai uutisryhmät eli nyyssit (härmäläisen versio news-sanasta) olivat – ja ovat yhä – tekstipohjainen keskustelufoorumi. Erona nykyisiin www-foorumeihin on se, että nyyssit eivät eläneet yksittäisellä palvelimella, kuten 4chan, Futisfoorumi tai Suomi24, vaan samat tiedot kopioituivat eri puolille maailmaa. Toinen ero nykytilanteeseen on se, että nyysseillä oli paljon enemmän käyttäjiä kuin web-foorumeilla.

Sfnetin muuan erikoispiirre olivat moderoidut ryhmät. Kuka tahansa saattoi lukea viestejä, mutta niiden kirjoittaminen – tai kirjoitusten julkaiseminen, jos tarkkoja ollaan – vaati ylläpitäjän hyväksynnän.

Babylon 5 oli ensimmäisiä jatkuvajuonisia sarjoja, joten juonipaljastuksilla oli tavanomaista suurempi vaikutus. Koska sarjan ensiesitykset olivat Yhdysvalloissa, osa keskustelijoista olisi voinut joko tarkoituksella tai vahingossa paljastaa tulevien jaksojen tapahtumia. Moderoinnin tarkoitus oli pitää spoilerit kurissa.

Babylon 5 -ryhmän perustaja ja yksi sen ylläpitäjistä oli Henrik Herranen. Hän oli tuolloin parikymppinen Tampereen teknillisen korkeakoulun eli nykyisen TTY:n opiskelija, joka oli omien sanojensa mukaan scifi-nörtti. Elettiin aikaa ennen scifi-sarjojen ylitarjontaa, nopeita nettiyhteyksiä, vertaisverkkoja ja tehokkaita videonpakkausmenetelmiä.

Se ei tietenkään ollut scifistä innostuneille ihmisille mikään este, ainoastaan hidaste. TTKK:lla oli suuri satelliittiantenni, jolla sai näkyviin Star Trek: The Next Generationia näyttävän kanavan. Joku nauhoitti jaksot vhs-kasetille, jotka pantiin kiertämään kädestä käteen 30–50 hengen scifi-ringissä, kunnes kaikki olivat nähneet sen.

Scif-ringin kautta Herranen näki myös Babylon 5:ttä ensimmäistä kertaa, kauan ennen kuin sen esittäminen Suomen televisiossa alkoi. Ensimmäisellä videonauhalla oli neljä ensimmäistä jaksoa.

– Asenteeni oli "mikähän Star Trek -kopio tämä on", mutta sitten kun tuli seuraavat neljä jaksoa, tajusin että tätä pitää saada lisää, Herranen muistelee nyt.

Sarjaa tehtiin viisi tuotantokautta, joten katsottavaa riitti. Helsingistä löytyi yhteyshenkilö, jonka amerikkalainen tuttu nauhoitti jaksot videolle ja toimitti nauhat Suomeen. Kasetit konvertoitiin Jyväskylässä amerikkalaisesta NTSC-järjestelmästä eurooppalaisen PAL-standardin mukaisiksi. Loppua kohti sarjan tapahtumat kävivät niin jännittäviksi, että Tampereella ei maltettu odottaa kasettien saapumista.

– Me ajettiin välillä Helsinkiin hakemaan nauhoja, kun ensin Helsingin teekkarit olivat katsoneet ne suuressa 100 hengen auditoriossa.

Kun TV2 aloitti sarjan näyttämisen, fanit juttelivat siitä keskusteluryhmä finet.harrastus.babylon5:ssä. Keskustelu ei ollut moderoitua, joten osallistujat lipsauttelivat spoilereita jo aivan ensimmäisten jaksojen aikana. Herranen ja kumppanit päättivät perustaa toisen, valvotun keskusteluryhmän, jossa suomalaisten katsojien ei tarvitsisi pelätä juonipaljastuksia.

Tosin päätös ei ollut heidän käsissään, sillä sfnet oli tarkkaan hallinnoitu hierarkia, johon ei yleensä edes perustettu uusia ryhmiä väliaikaista tarvetta varten. Sfnetin sääntöjen mukaan asiasta piti järjestää äänestys, mutta ehdotus sai niin paljon kannatusta jo ennen varsinaista äänestystä, että sfnetin ylläpitäjä Hannu-Matti Järvinen hyväksyi asian saman tien.

Sfnetin ryhmästä tuli suosittu. Vilkkaimpina viikkoina valvojat hyväksyivät 700 viestiä, siis sata viestiä päivässä. Se oli melkoinen tahti viisitoista vuotta sitten, kun nettikäyttäjiä oli paljon nykyistä vähemmin eivätkä Facebook, www-foorumit tai Twitter olleet madaltaneet julkaisukynnystä.

Olin itse yksi ryhmän lurkkaajista eli sellainen, joka luki paljon mutta kirjoitti vähän. Näin jälkeenpäin tuntuu poikkeukselliselta, että B5-fanius saattoikin keskittyä niin tiukasti yhteen paikkaan. Aluksi jaksot näytettiin sunnuntai-iltaisin, mutta sitten lähetysaika siirrettiin keskiyölle. Se merkitsi, että Herrasen ja kumppaneiden piti valvoa yhteen, koska ensimmäiset viestit lähetettiin heti jakson päätyttyä

– Muutaman vuoden ajan siellä tuli käytyä melkein joka päivä. Kun olin matkoilla, toiset sai hoitaa homman. Etenkin jakson jälkeen oli vaikea olla olematta paikalla. Kiinnosti nähdä, miten vakiotyypit spekuloivat tapahtuneesta, että mitä tää oli? Herranen sanoo.

Babylon 5:n viimeinen jakso lähetettiin Suomessa heinäkuussa 2000. Kuukautta myöhemmin sfnet-ryhmä suljettiin. Onko samanlaista kokoontumista nähty sittemmin? Buffy, vampyyrintappajan ympärille kokoontui melkoinen porukka, mutta se olikin jo web-foorumeiden aikaa. 

Keskusteluryhmien käyttö on vähentynyt ja viime vuonna esimerkiksi TDC ilmoitti lopettavansa nyyssipalvelunsa kokonaan. Onko enää olemassa samantapaista polttopistettä, johon keskustelu voisi kerääntyä, vai hajoaako se nykyään automaattisesti moneen eri paikkaan? Ja onko sillä väliä?

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.