Hyppää pääsisältöön

Äijät ja lumilautailijat löysivät virkkaamisen

Virkkaaminen ei ole enää pelkästään naisten juttu, vaan myös miehet ovat innostuneet virkkaamisesta. Harrastajia löytyy etenkin nuorten lumilautailijoiden joukosta ja ohjeita jaetaan innokkaasti netissä.

Lumilautailua harrastavat Lasse ja Ville virkkaavat piponsa itse. Villen innostus virkkaamiseen alkoi lumilautailuelokuvasta, jossa snoukattiin pipo päässä. Ensimmäisen pipon virkkasi äiti, mutta pian koukku siirtyi omaan käteen. Ville halusi virkata itselleen kouluun joka päivälle erivärisen pipon, mutta jo kolmen pipon jälkeen muutkin halusivat Villen virkkaaman pipon omaan päähänsä ja parin päivän päästä tilauksia oli kertynyt 36. Nyt molemmilla pojilla on oma mallisto ja haaveena tuottaa pipoja ulkomaille asti.

Yhden pipon tekemiseen menee parista kymmenestä minuutista kahteen tuntiin. Ville ja Lasse kertovat, että lautailijoiden keskuudessa virkkaaminen on niin suosittua, että lähes joka toinen lautailija virkkaa. Lautailemaan lähtiessä automatka voi kestää kymmenenkin tuntia, joten virkkaaminen tuo hyvää vaihtelua matkalle kännykän ja gameboyn lisäksi.

Virkkaaminen, kutominen ja neulominen ovat kasvattaneet suosiotaan siinä määrin, että Marttojen oma sukkarekka kiersi Suomea vuonna 2010. Myös sukkarekassa nuorten miesten virkkausinto oli havaittavissa.

Virkkaaminen ja käsityöt eivät ole kuitenkaan pelkästään nuorten lumilautailijoiden juttu. "Virkkausvääpeli" Jyrki Tiainen järjestää äijien virkkausiltoja ja kertoo tapaamisten houkutelleen paikalle kaikenikäisiä virkkaajia, pääasiassa vasta-alkajia. Tekemisen ilon lisäksi äijävirkkauksesta haetaan sosiaalisia kontakteja ja yhdessäoloa. Tiainen vannoo, että jokainen saa valmista aikaan: "Tää nimi virkkausvääpeli viittaa siihen, että mä opetan kerran ja yleensä se on mennyt perille."

Vaikka tarjolla on kansanopiston käsityökursseja ja erilaisia käsityöpiirejä nämä eivät kuitenkaan usein houkuttele paikalle miehiä. Tiainen muistelee, että kansakouluaikoina käsityöt olivat hyvin kahtiajakautuneita ja uskoo, että tästä syystä miehet edelleen karsastavat käsitöitä. Äijien virkkausillat ovat kuitenkin saaneet sekä paljon kävijöitä, että positiivista palautetta. Usein kävijät kommentoivat, että seuraavalla kerralla pitää saada myös kaverit mukaan.

Teksti: Amanda Stavén

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto