Hyppää pääsisältöön

Äijät ja lumilautailijat löysivät virkkaamisen

Virkkaaminen ei ole enää pelkästään naisten juttu, vaan myös miehet ovat innostuneet virkkaamisesta. Harrastajia löytyy etenkin nuorten lumilautailijoiden joukosta ja ohjeita jaetaan innokkaasti netissä.

Lumilautailua harrastavat Lasse ja Ville virkkaavat piponsa itse. Villen innostus virkkaamiseen alkoi lumilautailuelokuvasta, jossa snoukattiin pipo päässä. Ensimmäisen pipon virkkasi äiti, mutta pian koukku siirtyi omaan käteen. Ville halusi virkata itselleen kouluun joka päivälle erivärisen pipon, mutta jo kolmen pipon jälkeen muutkin halusivat Villen virkkaaman pipon omaan päähänsä ja parin päivän päästä tilauksia oli kertynyt 36. Nyt molemmilla pojilla on oma mallisto ja haaveena tuottaa pipoja ulkomaille asti.

Yhden pipon tekemiseen menee parista kymmenestä minuutista kahteen tuntiin. Ville ja Lasse kertovat, että lautailijoiden keskuudessa virkkaaminen on niin suosittua, että lähes joka toinen lautailija virkkaa. Lautailemaan lähtiessä automatka voi kestää kymmenenkin tuntia, joten virkkaaminen tuo hyvää vaihtelua matkalle kännykän ja gameboyn lisäksi.

Virkkaaminen, kutominen ja neulominen ovat kasvattaneet suosiotaan siinä määrin, että Marttojen oma sukkarekka kiersi Suomea vuonna 2010. Myös sukkarekassa nuorten miesten virkkausinto oli havaittavissa.

Virkkaaminen ja käsityöt eivät ole kuitenkaan pelkästään nuorten lumilautailijoiden juttu. "Virkkausvääpeli" Jyrki Tiainen järjestää äijien virkkausiltoja ja kertoo tapaamisten houkutelleen paikalle kaikenikäisiä virkkaajia, pääasiassa vasta-alkajia. Tekemisen ilon lisäksi äijävirkkauksesta haetaan sosiaalisia kontakteja ja yhdessäoloa. Tiainen vannoo, että jokainen saa valmista aikaan: "Tää nimi virkkausvääpeli viittaa siihen, että mä opetan kerran ja yleensä se on mennyt perille."

Vaikka tarjolla on kansanopiston käsityökursseja ja erilaisia käsityöpiirejä nämä eivät kuitenkaan usein houkuttele paikalle miehiä. Tiainen muistelee, että kansakouluaikoina käsityöt olivat hyvin kahtiajakautuneita ja uskoo, että tästä syystä miehet edelleen karsastavat käsitöitä. Äijien virkkausillat ovat kuitenkin saaneet sekä paljon kävijöitä, että positiivista palautetta. Usein kävijät kommentoivat, että seuraavalla kerralla pitää saada myös kaverit mukaan.

Teksti: Amanda Stavén

  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto