Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Jolla seilaa itään

Jolla on kertonut vihdoin lisätietoa tulevasta älypuhelimestaan, joka pohjautuu Nokian hautaamaan Meego-käyttöjärjestelmään. Jolla on jatkokehittänyt softaa kuitenkin sen verran, että näillä kahdella voisi sanoa olevan sama geneettinen perimä, mutta kaksosista ei ole suinkaan kyse.

Moniajosta odotetaan Jollan käyttöjärjestelmän Sailfishin lippulaivaominaisuutta. Sen uskotaan olevan keskeinen tekijä, joka erottaa Jollan Android-valmistajista ja Applesta. Esimerkiksi Pohjola Pankin analyytikko Hannu Rauhala kehui tuoreeltaan, että Sailfishin moniajo on hyvin toteutettu.

Miten toimiva ja sulava Sailfish on loppuvuodesta kun puhelimet tulevat myyntiin, se on asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota.

Ei terävintä teknokärkeä

Toisin kuin esimerkiksi Applella tai Samsungilla, Jollalla ei ole paukkuja kehittää omaa rautapuolta. Niinpä laitteen sisukset on takuulla koottu alihankkijoiden valmisosista. Ensimmäisessä Jollassa on 4,5 tuuman kosketusnäyttö, 8 megapikselin kamera, kaksiytiminen prosessori, 16 gigaa sisäistä muistia, sd-korttipaikka ja se tukee nopeita 4G-yhteyksiä.

Rautapuolen speksit ovat päällisin puolen kunnossa, mutta terävimmässä kärjessä ei teknisesti olla.

- Aivan korkeimpaan high-end-luokkaan verrattuna ominaisuudet jäävät vaatimattomiksi, mutta perustason puhelimeksi kyllä, kuten Pohjola Pankin analyytikko Hannu Rauhala asian tiivisti.

400 euron hinnallaan Jolla on älypuhelinten keskiluokkaa. Yhtiöllä ei ole mahdollisuuksia tilata laitteita suuria määriä kerralla tai ostaa alihankkijoilta kapasiteettia varastoon, joten bulkkiosista huolimatta hinta nousee auttamatta.

Hauska kuriositeetti on takakuori, joka vaihtaa käyttöjärjestelmän tunnelman, kuten fontit, värit ja muut yksityiskohdat. Miten paljon sitten haluaa vekslata fyysistä takakuorta melko yksinkertaisia ohjelmisto-ominaisuuksia aikaansaadakseen on kyllä kyseenalaista.

Paljon jäi myös kertomatta. Esimerkiksi näytön resoluutiosta tai akun kestosta ei ole vielä mitään tietoa, ja nämä ovat kaksi keskeistä asiaan kun puhutaan kosketusnäytöllisestä puhelimesta, jossa on paljon tehoa vaativa moniajo. Hienokaan käyttöliittymä ei kiinnosta, jos käyttöaikaa on muutama tunti. Kuluttajat ovat myös tottuneet värikylläisiin tarkkoihin näyttöihin – ja näyttö on puhelimen kallein osa.

Kehittyvät markkinat ratkaisevat

Jollan menestys riippuu paljolti siitä, miten hyvin se onnistuu Aasiassa ja kehittyvillä markkinoilla. Esimerkiksi Kiinassa tuntuu olevan valloillaan halu saada jonkinlainen vaihtoehto valtavirran älypuhelinkäyttöjärjestelmille, jotka ovat nimenomaan amerikkalaisia. Jollalla on Kiinassa myös jakelusopimus D-Phone-kauppaketjun kanssa.

Jollaan sijoittanut kiinalainen suursijoittaja Steve Lau uskookin Kauppalehdessä, että jopa puolet Jollan puhelimista tullaan myymään Kiinassa. Ja mikäs on myydä, kun 350 miljoonasta älypuhelimen omistajasta jopa 40 prosenttia uusii puhelimensa vuoden sisällä. Jollan puhelin on paljon halvempi kuin esimerkiksi iPhone, joten se on myös laajemman ostajakunnan saatavilla.

Toisen mahdollisuuden luovat yhteistyösopimukset. Jolla ei ole ilmoittanut vielä mitään kumppaneistaan, mutta se on ilmoittanut halukkuutensa lisensoida Sailfishiä myös muille laitevalmistajille. Jos aasialaiset valmistajat, kuten kovaa vauhtia kasvanut meillä tuntematon kiinalainen Xiaomi, innostuvat asiasta saattaa Jollalla olla edessään tasainen purjehdus maailman merillä.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.