Hyppää pääsisältöön

"Me tiedämme missä asut" – vihapuheen monet muodot

Miltä tuntuu löytää itsensä Top 10 Suomen ensimmäisenä tapettavat -listalta? 17 vihapuheen uhria kertoo millaisen vihan kohteeksi julkisuudessa oleva henkilö voi joutua ja mistä se viha oikein pulppuaa.

Tietolaatikko

Haastateltavina ovat toimittaja Meri Valkama, kansanedustaja Jani Toivola, kansanedustaja Astrid Thors, toimittaja Roman Schatz, poliitikko Hussein Muhammed, kirjailija ja entinen poliitikko Rosa Meriläinen, toimittaja Emilia Kukkala, kansanedustaja ja tutkija Anna Kontula, poliitikko ja tietokirjailija Dan Koivulaakso, kansanedustaja Olli Immonen, professori Mikael Fogelholm, toimittaja Jeanette Björkqvist, vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet, päätoimittaja Atlas Saarikoski, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen, tietokirjailija ja puheenjohtaja Li Andersson sekä toimittaja Johanna Korhonen.

"Silloin on tuntunut pahimmalta, kun vihaviestien lähettäjä tietää jotain erityistä minusta. Se herättää epävarmuutta, että jotain todellakin voisi tapahtua", pohtii entinen maahanmuuttoministeri Astrid Thors saamastaan vihapostista.

Usein vihakirjoittelun kohteeksi joutuu henkilö, joka julkisesti puhuu tunteita herättävistä aiheista. Toimittajien ja poliitikoiden lisäksi myös tutkijat ja asiantuntijat ovat tulilinjalla.

Esimerkiksi ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on joutunut fanaattisten karppaajien kohteeksi.

On kyse vallasta, ei vihasta

Usein vihapuheen kohteeksi joutuu maahanmuuttoa, uskontoa tai seksuaalivähemmistöjä koskevaan keskusteluun osallistuva.

Päätoimittaja Atlas Saarikosken mukaan vihapuheessa on ennemminkin kyse vallasta ja halusta säilyttää hallitsevat valtarakenteet kuin suoranaisesta vihasta.

"Meidän pitää vaikuttaa niihin valtarakenteisiin, jotka ovat siellä taustalla. On olemassa paljon rasismia ja seksismiä, jotka eivät liity vihan tunteeseen ja rankaisemalla yksittäisiä kirjoittelijoita ei ratkaista sitä yhteiskunnallista ongelmaa", hän sanoo.

Kansanedustaja Jani Toivolasta on turhauttavaa ja huolestuttavaa, että vihapuheeseen ei oikein tunnuta saavan otetta. Puuttumista siihen väitetään heti sananvapauden riistämiseksi.

"Asiat syljetään ulos ja sitten kun niitä aletaan purkamaan, löytyy aina jokin selitys, millä se alkuperäinen viesti ei olekaan se minä se on välittynyt kohteelle", Toivola pohtii. Esimerkiksi hän nostaa neekeri-sanan. Hänelle sillä on vain negatiivisia kaikuja, mutta silti jotkut sanovat oikeudekseen sitä käyttää.

Osia videoista julkaistiin Yle uutisten artikkelissa "Me tiedämme missä asut".

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.