Hyppää pääsisältöön

Oudot tunteet: Migreeni

Kuva: Raili Löyttyniemi/Yle

Migreeni, outo tunne sekin, on sairaus. Sen oireet vaihtelevat, ja kohtaus saattaa kokijalleen olla todella tuskallinen ja pelottavakin. Silti mitään pysyvää muutosta ei potilaassa tapahdu, tuhoa ei aiheudu, ja kohtauksen jälkeen kaikki palaa ennalleen.

Osa potilaista kokee, että sairaus haittaa merkittävästi heidän elämäänsä, suurempi osa sinnittelee ja pärjäilee. Sairastajia on paljon, suomalaisistakin noin joka kymmenes.

Neurologian ylilääkäri professori Markus Färkkilä on mukana migreeniä tutkivassa ryhmässä.

-Migreeni on aivojen kohtauksittainen sairaus johon liittyy laajoja tahdosta riippumattoman autonomisen hermoston häiriöitä, ihon kalpeutta, hikoilumuutoksia, suolistotoiminnan häiriöitä, pahoinvointia. Kohtaus menee ohitse ja sen jälkeen kaikki toiminnot palautuvat normaaleiksi.

Aivojen häiriötila

Mitä tapahtuu aivoissa migreenikohtauksen aikana?

-Viime vuosina on opittu, että hermosolutoimintojen muutos eli ilmeisesti solukalvojen läpäisevyys muuttuu ja hermosolutoiminnot vaimenevat. Kun vaimeneminen laajenee niin aivoverenkiertokin muuttuu. Aivoverisuonten ympärille syntyy tulehduksellinen reaktio, ja kipua välittävät tulehdusaineet saavat aikaan kovan sykkivän toispuoleisen päänsäryn.

Migreeni on siis aivojen häiriötila. Färkkilän mukaan sen syntymisen syytä ei tarkaan tiedetä.

-On monia tekijöitä, ehkä yleisin tekijä on stressitilan muutos. Tai joku ulkoinen ärsyke, kirkkaat vilkkuvat valot tai esim. jännitys, joka laukeaa ja samalla aivot laukeaa migreenikohtaukseen.

Erilaisia oireita

Migreenikohtaus voi olla todella pelottava. Miksi sanat tulevat väärin eikä niitä yrittämälläkään saa sanottua oikein? Miksi suu ja kädet puutuvat, miksi näkökenttä hämärtyy tai keskustelukumppanin pää katoaa hohtavan sahalaitaisen pallon taakse? Ja lopulta, miksi jyskyttävä päänsärky tekee kaikesta mahdotonta?

-Kova päänsärky herättää usein pelon  ja estää normaalia elämää. Se on oireista hankalin, mutta monet kokevat myös aivojen "pysähtyvän". Ajattelu ja puhe vaikeutuvat ja näköhäiriöt pelottavat.

Aurallinen ja auraton migreeni

Migreenin ensimmäiset oireet ovat yleensä haukottelua, makeanhimoa ja elimistön muutoksia. Niiden jälkeen alkavat näköoireet. -Toisilla näkökenttä sumenee ja siinä saattaa vilahtaa sahalaitaisia kuvioita. Oireina voi olla joku muukin aura, puheen häiriö tai puutuminen. 

-Aurat voivat olla erilaisia ja joskus aura voi olla ainoa migreenin ilmentymä, eikä muuta tulekaan. Auraton migreeni alkaa suoraan päänsäryllä.

Migreenistä kärsivät oppivat tunnistamaan omat laukaisijansa ja välttämään niitä, Yleisimpänä tekijänä pidetään stressiä tai sen laukeamista, monia haittaavat kirkkaat valot. Mitään ruoka-ainetta ei ole onnistuttu osoittamaan syylliseksi migreeniin, ei edes tummaa suklaata.

Säännölliset elämäntavat, niska-hartiajännitysten hoitaminen, stressin ja alkoholin välttäminen, sopiva liikkuminen ja aurinkolasit auttavat.

Migreeni saattaa myös olla eri elämänvaiheissa erilainen. Se saattaa myös helpottaa, ehkä jopa kadota vuosiksi.

MIgreenigeeniä ei ole löydetty

Färkkilän mukaan migreeni on ilmeisesti vahvasti perinnöllinen sairaus.

-Yhtä ainoaa migreenigeeniä ei ole löytynyt, vaan niitä on paljon erillisiä. Osa geeneistä jopa suojaa migreeniltä ja osa altistaa migreenille. Ilmeisesti on monia eri geenejä, joiden yhtäaikainen esiintyminen suosii kohtauksen puhkeamista.

Markus Färkkilä on ollut mukana kartoittamassa migreenille altistavia geenejä.  Tutkijat ovat mitanneet aivoverenkiertoa ja aivojen hermosolutoimintaa ja tutkineet geenejä. Migreenistä tiedetään paljon, mutta mikään näistä ei yksiselitteisesti ole selittänyt sen perussyytä.

-Nykyään uskotaan, että tarvitaan sekä perinnöllinen alttius että ulkoisia lisätekijöitä, jotta kohtaus alkaa. Joku tutkija jopa sanoi, että kun on tarpeeksi stressiä, niin kohtauksen voi saada kuka tahansa.

Migreeni on yleisempi naisilla

Migreenistä kärsii Suomessa noin 10 % väestöstä, miehistä 6-7 %, naisista ehkä jopa 20 %.  Lapsuusiän migreeni on yhtä yleistä tytöillä ja pojilla, mutta murrosiän jälkeen migreeniä sairastaa huomattavasti useampi nainen kuin mies.

Migreeni myös puhkeaa usein vasta murrosiässä. Kuukautiset ovat monella naisella migreenin laukaiseva tekijä.

Migreeni on pelottava, arjen yhtäkkiä oudoksi muuttava tila.  Kohtausten lisäksi niiden odottelu on pelottavaa ja rajoittavaa. Täsmälääkkeet auttavat monia pahoista päänsäryistä kärsiviä, mutta auroihin ei ole lääkettä.

Aivoissa ei kuitenkaan  tapahdu mitään peruuttamatonta kohtauksen aikana.

-Näyttäisi siltä, että aivotoiminta paranee kohtauksen jälkeen normaaliksi. Mutta viime vuosina on havaittu, että ihmisillä, joilla on aurallinen migreeni, on siihen liittyen hiukan lisääntynyt riski saada aivoverenkiertohäiriö jatkossa. 

Riski on kuitenkin Färkkilän mukaan hyvin pieni.  -Esim. tupakanpoltto ja verenpaine ovat paljon merkittävämpiä riskitekijöitä.

Migreeni ei ole itse aiheutettu

Monet ihmiset kuvittelevat, että migreenipotilas pystyy itse vaikuttamaan kohtauksiin

-Ihmiset eivät ymmärrä sitä, että migreenillä on vahva biologinen tausta ja se on aivojen toimintahäiriö ja tämä on henkisesti raskasta monille migreenistä kärsiville. 

-Parhaatkin lääkkeet tehoavat korkeintaan 80 %:iin potilaista. Jotkut kärsivät ja ovat useita päiviä kuukaudessa vuodepotilaina, kykenemättöminä työntekoon, opiskeluun tai edes kotitöihin.

Migreeniin liittyy siis hyvin raskasta invalidisoitumista, mikä usein masentaa ppotilaita.

-Masennuksen on muutenkin havaittu liittyvän migreeniin; ilmeisesti masennuksella ja migreenillä on yhteistä geneettistä taustaa. Ja tällaisen raskaan sairauden kantaminen läpi elämän on henkisesti raskasta muutenkin.

Koonnut: Raili Löyttyniemi

Perustuu ohjelmasarjaan: Oudot tunteet Toimittaja: Ilona Ikonen Haastateltavana: neurologian ylilääkäri professori Markus Färkkilä.

Elämäntaidot

Facebook, Twitter

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja

    Rahkasammaleen käyttö kansanlääkinnässä.

    Rahkasammal on monimuotoinen luonnontuote ja hyötykasvi. Kansanlääkinnässä kuivattua rahkasammalta on käytetty muun muassa haavojen hoitoon ja verenvuodon pysäyttämiseen. Sammalmätäs kelpaa myös juomaveden lähteeksi ja vessapaperiksi!

  • Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

    Täyttävätkö nettitestit psykologisten testien kriteerit?

    Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta täyttäväkö ne psykologisten testien kriteerejä?