Hyppää pääsisältöön

Suomalaisen suussa tangokin taittuu latinaksi

Kaukana Rooman valtakunnan muinaisista rajoista vailla kielisukulaisuuden hiventäkään on maa, missä latinan kieli elää ja voi hyvin. Siellä muualla kuolleeksi katsotulla kielellä luetaan uutisia, lauletaan tangoja ja kirjoitellaan tekstiviestejä. Miksi ihmeessä?

Se maa on Suomi, eikä latinainnostukseemme mitään järjellistä syytä löydy. Muutama selittävä tekijä sentään on osoitettavissa.

Rakenteensa puolesta suomella ja latinalla on paljon yhteistä. Molemmat ovat ns. synteettisiä kieliä: sanojen muodostaminen perustuu mm. sanavartaloihin, etuliitteisiin ja päätteisiin. Sen sijaan kielihistoriallisesti kielillä ei ole mitään yhteistä: toisin kuin latina, suomi ei ole indoeurooppalainen kieli. Suomen kirjakielen muotoutumiseen latina on kuitenkin vaikuttanut välillisesti – suomen kielioppia on muokattu latinan mallin mukaan.

Ääntämyksellisestikin latina sopii hyvin suomalaiseen suuhun. Erikestoiset äänteet ja niiden luomat merkityserot ovat meille tuttuja emmekä kavahda pitkiäkään sanamuodostelmia. Erikieliset latinistit kuuntelevatkin siksi mielellään, kun juuri me suomalaiset puhumme latinaa. Latinan ääntämys on vaihdellut eri aikoina ja paikoissa suurestikin, mutta nykytiedon mukaan Suomessa noudatettu tapa on lähellä klassiseksi katsottua käytäntöä.

Kielisukulaisuuden puuttumisesta huolimatta antiikinaikainen kulttuurivallankumous näkyy arjessamme päivittäin. Tarkka katsoja näkee sen merkit liki missä tahansa, keksipaketista kansantaruihin. Latinan kääntäjä Arto Kivimäki kertoo hauskoja huomioita siitä, miten "lentävien lauseiden" merkitykset ovat muuttuneet.

Yritysmaailmassa latinan sanakirjoihin on tartuttu hanakasti jo pitkään. Mikäli sopivaa sellaisenaan käytetettävissä olevaa sanaa ei ole löytynyt, ei hätää. Luovalla otteella valittua sanaa on helppo parannella haluttuun suuntaan. Joskus toivottu tulos saadaan aikaiseksi yhdistelemällä eri kieliä. Latinan avulla halutaan usein vahvistaa mielikuvaa tuotteen tai yrityksen perinteistä ja pysyvyydestä.

Lupa innostua

Latina on maamme vanhin oppiaine. Toisin kuin monessa muussa maassa, ei meillä tänä päivänä kuitenkaan kukaan koulussa lue latinaa pakosta. Niinpä heillä, joilla siihen mahdollisuus on ja jotka kielen itselleen yläasteella tai lukiossa valitsevat, on harvoin pulmia motivaation kanssa. Näin siitäkin huolimatta, ettei opittavalla kielellä pääsekään tekemään "hotellivarauksia tai kioskikäyntejä".

Yläasteen latinanopettajan Virpi Seppälä-Pekkasen mukaan koululaiset oppivat nopeasti keskustelemaan keskenään muustakin kuin siitä, miten "orja laittaa ruokaa keittiössä." Oppilaat myös lähettelevät toisilleen latinankielisiä tekstiviestejä. Vuosituhannen taitteesta alkaen latina on kasvattanut suosiotaan oppiaineena myös muissa Euroopan maissa. "Saksassa ei valtion virkoihin ole asiaa, ellei koulutodistuksesta löydy latinannumeroa", Seppälä-Pekkanen toteaa.

Aikuisenakin latinasta on lupa innostua muillakin kuin kielitieteilijöillä, historioitsijoilla, papeilla ja lääkäreillä. Vaikkapa laulua harrastavalla kirjallisuudentutkijalla; Jukka Ammondt on levyttänyt latinaksi sekä suomalaisia tangoja että Elvistä. Levyt syntyivät yhteistyössä professori Teivas Oksalan kanssa, tangolevy luovutettiin aikanaan myös paaville. Ammondt on laulanut sittemmin myös sumeriksi.

1980-luvun lopulla Yle alkoi lähettää viikoittaista latinankielistä uutiskatsausta. Toimittaja Hannu Taanilan ja kahden Helsingin yliopiston huippulatinistin ideoima ohjelma ylitti nopeasti kansalliset rajat ja nousi suoranaiseen maailmanmaineeseen. Erityistä hämmästystä herätti Tuomo Pekkasen ja Reijo Pitkärannan raikas latina: retorisen paatoksen sijaan he tuottivat helposti ymmärrettävää, sisällöllisesti täysipainoista nykyajan uutiskieltä. Miehet saivat pian vastattavakseen, miten tämä oikein oli kuolleella kielellä mahdollista.

Latina olisi toisin sanoen mahdollista ottaa vaikka kotikieleksi – Teivas Oksalan mukaan latinankielisiä perheitä maailmalla jo onkin. "Voimme siis saada joitakin äidinkielisiä latinanpuhujia. Minä en kyllä ole suositellut omille jälkeläisilleni tällaista ratkaisua." Sen sijaan Oksala pitää mahdollisena sitä, että latinasta voisi tulla Euroopan yhteinen kieli. Suomelle tämä voisi olla hyväkin ratkaisu?

Lue lisää:

Ylen latinankielinen logo.

Latinankielisiä uutisia Suomesta, olkaa hyvä!

Yleisradion kenties erikoisin, edullisin, laajimmalle levinnein, uskollisen ja kasvavan yleisönsä parissa kiitetyin ohjelma on viikoittain toimitettava latinankielinen uutiskatsaus. Ohjelma on maailmalla ainut laatuaan, in terrarum orbe unicum.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto