Hyppää pääsisältöön

Ei rauhaa Libanoniin ilman Syyriaa

Vuonna 1989 kuvankaunis rantakaupunki Beirut oli ollut sodan kourissa jo 15 vuotta. Libanonissa olivat taistelleet kristityt ja muslimit toisiaan, mutta myös itseään vastaan. Ulkolinjan raportti keskittyi etsimään mahdollisuutta rauhaan. Rauha riippuisi hyvin pitkälle arabimaailman mahtivaltiosta Syyriasta.

Libanon oli ollut jo pitkään vieraiden valtojen asemahdin näyttämönä. Tanteerella tömistelivät Syyrian ja Israelin panssarivaunut. Beirut valikoitui usein kohteeksi, kun taistelut haluttiin viedä oman maan rajojen ulkopuolelle.

Rankimmin sota näkyi pääkaupunki Beirutissa, jota halkoi niin sanottu vihreä linja. Se jakoi Beirutin muslimien länsiosaan ja kristittyjen itäosaan.

"Suurvallat kirjaavat kansamme tuhoja tilikirjaansa"

Aiemmin sodan näyttämönä toimineilla Golanin kukkuloilla partioivat vuonna 1989 suomalaiset rauhanturvaajat. Kukkulat olivat olleet jo useaan kertaan Syyrian ja Israelin sotatoimien keskuksena ja valtiot olivat vuoronperään vallanneet sitä.

Suomalaisten työtä vaikeutti Israelin näkemys, jonka mukaan kaikki rajaa lähestyvät ovat potentiaalisia terroristeja, myös alueella olevat paimenet.

Libanonin liberaalipuolueen Dany Chamounin mukaan Israelin ja Syyrian lisäksi valtapolitiikkaa Libanonissa käyttävät myös Yhdysvallat ja Iran. Irakin läsnäoloa maassa hän piti valtion itsenäisyyttä tukevana toimintana. Irak oli toimittanut aseita Libanonin kansallisliikkeelle.

Raportista heijastuu Libanonin hajaantunut tila. Eri ryhmittymät asettivat toiveensa jokainen omiin johtajiinsa. Naapurivaltiot ja jopa eurooppalaiset asevalmistajat käyttivät hyväksi tätä hajaannusta.

"Olemme suurvaltojen ja asevalmistajien koekaniineja. Kokeilevat taktisia aseitaan ja kirjaavat kansamme tuhoja tilikirjaansa", länsibeirutilainen Ibrahim Shauman sanoo.

Nuorison toivottomuus tulevaisuudesta on kouriin tuntuvaa.

"Ehkä lapsenlapseni näkevät paremman tulevaisuuden", pohtii opiskelija Arda Darkjan kotimaansa tilannetta.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto