Hyppää pääsisältöön

Ei rauhaa Libanoniin ilman Syyriaa

Vuonna 1989 kuvankaunis rantakaupunki Beirut oli ollut sodan kourissa jo 15 vuotta. Libanonissa olivat taistelleet kristityt ja muslimit toisiaan, mutta myös itseään vastaan. Ulkolinjan raportti keskittyi etsimään mahdollisuutta rauhaan. Rauha riippuisi hyvin pitkälle arabimaailman mahtivaltiosta Syyriasta.

Libanon oli ollut jo pitkään vieraiden valtojen asemahdin näyttämönä. Tanteerella tömistelivät Syyrian ja Israelin panssarivaunut. Beirut valikoitui usein kohteeksi, kun taistelut haluttiin viedä oman maan rajojen ulkopuolelle.

Rankimmin sota näkyi pääkaupunki Beirutissa, jota halkoi niin sanottu vihreä linja. Se jakoi Beirutin muslimien länsiosaan ja kristittyjen itäosaan.

"Suurvallat kirjaavat kansamme tuhoja tilikirjaansa"

Aiemmin sodan näyttämönä toimineilla Golanin kukkuloilla partioivat vuonna 1989 suomalaiset rauhanturvaajat. Kukkulat olivat olleet jo useaan kertaan Syyrian ja Israelin sotatoimien keskuksena ja valtiot olivat vuoronperään vallanneet sitä.

Suomalaisten työtä vaikeutti Israelin näkemys, jonka mukaan kaikki rajaa lähestyvät ovat potentiaalisia terroristeja, myös alueella olevat paimenet.

Libanonin liberaalipuolueen Dany Chamounin mukaan Israelin ja Syyrian lisäksi valtapolitiikkaa Libanonissa käyttävät myös Yhdysvallat ja Iran. Irakin läsnäoloa maassa hän piti valtion itsenäisyyttä tukevana toimintana. Irak oli toimittanut aseita Libanonin kansallisliikkeelle.

Raportista heijastuu Libanonin hajaantunut tila. Eri ryhmittymät asettivat toiveensa jokainen omiin johtajiinsa. Naapurivaltiot ja jopa eurooppalaiset asevalmistajat käyttivät hyväksi tätä hajaannusta.

"Olemme suurvaltojen ja asevalmistajien koekaniineja. Kokeilevat taktisia aseitaan ja kirjaavat kansamme tuhoja tilikirjaansa", länsibeirutilainen Ibrahim Shauman sanoo.

Nuorison toivottomuus tulevaisuudesta on kouriin tuntuvaa.

"Ehkä lapsenlapseni näkevät paremman tulevaisuuden", pohtii opiskelija Arda Darkjan kotimaansa tilannetta.

Teksti: Juhana Säilynoja

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto