Rantakäärmeet ja vaskitsat ovat myrkyttömiä ja ihmiselle ja kotieläimille täysin harmittomia. Rantakäärme on Suomessa uhanalainen ja rauhoitetttu. Vaskitsa ei ole käärme vaan raajaton lisko. Myös vaskitsa on Suomessa rauhoitettu ja uhanalaisluokitukseltaan silmälläpidettävä laji.
Tietolaatikko
- Vaskitsa (Anguis fragilis) on raajaton lisko, josta on käytetty myös kansanomaista nimeä vaskikäärme.
- Rantakäärme eli vanhalta nimeltään tarhakäärme (Natrix natrix) on tarhakäärmeiden (Colubridae) heimoon kuuluva käärmelaji.
Monet inhoavat käärmeitä - suotta - ja siitä inhosta saa osansa myös käärmemäinen, ruskeanhohtoinen vaskitsa. Se on kuitenkin lisko, läheisempää sukua siis sisiliskolle kuin käärmeille. Kooltaan vaskitsa on tavallisesti vain reilun vaaksan mittainen, jos se on sisiliskomaisesti katkaissut häntänsä hätätilanteessa.
Rantakäärme voi olla yli metrin mittainen
Suomen suurin käärme on myrkytön ja harmiton rantakäärme, jota on kutsuttu myös tarhakäärmeeksi. Rantakäärme kasvaa yleensä lähes metrin mittaiseksi. Se on helppo tunnistaa niskan keltaisista laikuista. Vain harvinaiselta täysin mustalta värimuodolta ne puuttuvat. Läheltä katsoen näkee myös rantakäärmeen pään pyöreyden ja pyöreän silmäterän. Kyyn pää on kulmikkaampi ja silmäterä on kapea pystyviiru.
Aiemmin rantakäärme oli yleinen maatilojen läheisyydessä, missä lisääntymisellekin oli sopivia paikkoja, lantakasojen lämpöä munien hautua. Nykyisin rantakäärmeen tapaa tavallisesti vesien läheisyydestä. Vaskitsa ja rantakäärme horrostavat talven yli kivien ja juurakoiden koloissa. Kumpikin laji on rauhoitettu.
Perustuu ohjelmaan: Riston luontokoulu
