Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Älykellon äly ei vielä riitä

Älykelloja siellä, älykelloja täällä… jokainen itseään kunnioittava teknologiayritys tuntuu nyt kehittävän älykelloa. Applelta odotetaan iPhonen ja iPadin jälkeen täysin uutta tuotetta ja pitkään velloneiden huhujen mukaan se olisi älykello.

Tällä kertaa omenayhtiön kilpailijat eivät aio seurata markkinavaltausta sivusta, sillä Samsungin laboratoriossa valkotakkiset häärivät myös älykellon parissa, ja Microsoftin kerrotaan kehittäneen jo vuoden ajan ranteessa pidettävää laitetta, joka olisi muuttunut matkan varrella älykelloksi. Myös Googlen ja LG:n uskotaan kehittävän omaa kelloaan.

Tulevan älykellobuumin takana on siis isoja nimiä, mutta ne eivät ole ensimmäisinä markkinoilla. Esimerkiksi japanilainen Sony on myynyt jo vuoden ajan SmartWatchia, joka ei ole osoittautunut menestykseksi. Myös Microsoft kokeili markkinoita aikoinaan Spot-laitteella.

Sitten ovat vielä lukuisat pienten yritysten kehittämät älykellot sekä urheilu- ja elämäntapaparannustarkoituksiin kehitetyt rannekkeet, kuten Jawbone Up ja Nike Fuelband. Ehkä Apple, Samsung ja Microsoft ottavat kokemuksista oppia?

Mihin älykelloa tarvitaan?

Älypuhelimet ovat lyöneet itsensä lopullisesti läpi ja yhä useammalla on taskussaan aina ja kaikkialla laite, jolla pystyy tekemään jo lähes mitä vain, paitsi kokkamaan ja pyykkämään. Lisäksi monella on ranteessaan perinteinen kello tai monipuolisempi urheiluun tarkoitettu rannetietokone syke - ja korkeusmittareineen.

Mihin siis älykelloa tarvitaan? Tätä on hyvä pohtia katsomalla mitä nykyisin markkinoilla olevat laitteet tarjoavat.

Sony SmartWatch

Sonyn noin sadan euron arvoisen SmartWatchin voi liittää Android-puhelimiin bluetoothin avulla. Yhteensopivuuden kanssa on kuitenkin ongelmia, eikä se toimi edes kaikkien Android-puhelimien kanssa.

Kosketusnäyttö hälyttää kalenterimerkinnöistä sekä saapuvista puheluista, ja sähköposteihin sekä tekstiviesteihin voi vastata valmiiden vastausvaihtoehtojen avulla. Sillä voi myös olla yhteydessä Facebookiin ja Twitteriin sekä ohjata puhelimen musiikkikirjastoa. Google Play -sovelluskaupasta on mahdollista ladata sovelluksia kelloon ja laajentaa sen käyttömahdollisuuksia. Hakusanalla löytyy noin 1000 sovellusta ranteeseen asennettavaksi, kaikki tuskin ovat käyttökelpoisia. 

SmartWatchin akkukesto ei ole kummoinen, sillä aktiivisella käytöllä se kestää vain noin vuorokauden eli yhtä huonosti kuin älypuhelinkin. Sony ei kerro SmartWatchin myyntimääriä, mutta vakuuttaa olevansa myyntiin tyytyväinen.

Pebble

Pebble-kellon takana on startup-yritys Pebble Technology, joka keräsi 10 miljoonaa dollaria Kickstarterin kautta. 150 dollarin arvoinen Pebble on Sonyn laitteesta poiketen yhteensopiva Androidin ja iOS:n kanssa. Maaliskuuhun mennessä Pebbleä oli toimitettu noin 55 000 laitetta, joten suuresta yleisöstä ei voida vielä puhua.

Pebblen e-paperi -näyttö vie vähemmän energiaa kuin lcd-näyttö ja akun luvataan kestävän viikon verran. Kellotaulun ulkoasun voi valita monista vaihtoehdoista tai luoda omia. Pebble yhdistetään puhelimeen Sonyn tapaan bluetoothilla, jolloin se kertoo saapuvista puheluista, sähköposteista ja tekstiviesteistä. Se muistuttaa myös kalenterimerkinnöistä, sääennusteista sekä Facebook- ja Twitter-viesteistä. Hälytykset ja muistutukset saa värisemään äänettömästi ranteessa. Sisäänrakennettu kiihtyvyysanturi voi tarvittaessa lähettää tietoa myös nettiin päin käyttämällä puhelimen datayhteyttä.

Pebble luo myös omaa ekosysteemiään jakamalla ulkopuolisten kehittäjien sovelluksia Pebble Watchapp -foorumilla. Sovellukset tekevät Pebblestä mm. polkupyöräilyyn sopivan tietokoneen, joka hyödyntää puhelimen gps:ää. Golffarit voivat puolestaan tutkia matkaa greenille kellostaan. Tarjonta on vielä vähäistä.

Ajatus on hyvä, mutta jos Apple ja Google julkaisevat omien kauppojensa kanssa täysin yhteensopivat laitteet on Pebble saman tien mennyttä.

MetaWatch

Noin 200 dollarin arvoinen MetaWatch syntyi myös Kickstarterin tukemana vuonna 2012. Se tarjoaa samanlaisia bluetooth-ominaisuuksia iOS:n ja Androidin käyttäjille kuin muutkin markkinoilla olevat älykellot: sähköpostit, viestit yms.  Laitteita on toimitettu valmistajan ilmoituksen mukaan 250 000 kappaletta.

Yhtiö lupailee erilaisia rajapintoja iOS:n ja Androidin sovelluksiin, mutta ainakaan tällä hetkellä tuki ei ole laaja.

Metawatch puolustaa olemassaoloaan seuraavanlaisesti: Ihmiset lakkasivat käyttämästä taskukelloja, koska eivät jaksaneet kaivaa taskujaan. Syntyi rannekello. Nyt ollaan siinä pisteessä, että ihmiset eivät jaksa kaivaa puhelinta taskustaan ja haluavat nähdä kaiken ranteestaan. Enpä usko.

Suomalaisia kiinnostanee, että MetaWatch-yhtiöllä on tutkimus- ja kehitystoimintaa myös Espoossa.

I’m Watch

Italialainen I’m Watch maksaa hulppeat 249 euroa. Perustoiminnallisuudet ovat samat kuin edellisissäkin kelloissa eli saapuvien puhelujen, tekstiviestien, sähköpostien, kalenterimerkintöjen ja sosiaalisen median viestien vilkaisu. Erona on mm. se, että tällä voi myös soittaa puheluita. Viesteihin vastaaminen ei kuitenkaan onnistu.

Kompassi ja kiihtyvyysanturi lisäävät toiminnallisuutta, sillä I’m Watchiin on tarjolla yhtiön mukaan satoja sovelluksia, joiden avulla laitteen toiminnallisuutta voi laajentaa älypuhelimien tapaan. Miten hyvin nämä oikeasti toimivat, sitä on vaikea arvioida.

Erikoisuutena on esimerkiki oma pilvipalvelu, jolla voi tuoda mm. kuvia älykellon ruudulle. Kysymys vain kuuluu, miksi kukaan haluaisi katsoa kuvia niin pieneltä ruudulta?

Mitä tulevaisuus tuo?

Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että tämänhetkiset älykellot eivät ole itsenäisiä tuotteita, vaan ne ovat nimenomaan älypuhelimien jatkeita, lisälaitteita. Jos edes osa älypuhelimien omistajista päättää kuitenkin ostaa myös älykellon, on niiden tulevaisuus taattu.

Markkinatutkimusyhtiö ABI Research arvioi, että tänä vuonna tullaan myymään maailmanlaajuisesti 1,2 miljoonaa älykelloa. Yhteisarvo on noin 370 miljoonaa dollaria eli pienestä bisneksestä puhutaan. ABI Research ennustaa myynnin kaksikymmenkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä.

Suurten yhtiöiden kiinnostuksen selittää tietysti se, että yhtiö, joka ensimmäisenä onnistuu vetämään käyttäjät omaan ekosysteemiinsä ja alustaansa kerää jatkossa rahaa myös sovellusmyynnistä ja muiden laitteidensa myynnistä. Kerrannaisvaikutukset voivat olla suuret.

On kuitenkin selvää, että todellisen älykellon on oltava älykkäämpi kuin nämä nykyiset ehdokkaat.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.