Hyppää pääsisältöön

Feeniks- ja steinerkoulut tarjoavat vaihtoehdon peruskoululle

Suomessa on tarjolla vaihtoehtoisia kouluja tavallisen peruskoulun rinnalle. Rudolf Steinerin pedagogiikkaan perustuvat steinerkoulut ovat 12-vuotisia yhtenäiskouluja. Absooluuttiseen demokratiaan nojaavassa Feeniks-koulussa oppilaat itse päättävät koska tulevat kouluun ja mitä opiskelevat.

Tietolaatikko

Lukkari-ohjelman klippiä on jouduttu pätkimään tekijänoikeudellisista syistä.

Jo 1950-luvulta asti Suomessa toimineita steinerkouluja on pidetty suomalaisen peruskoulujärjestelmän esikuvana. Steinerkoulu-aatteen kannattajia viehättää erityisesti oppilaskeskeinen ajattelu.

"Opettajan tärkeä rooli steinerkoulussa, on nähdä oppilaan kehitysvaihe missä oppilas on ja luoda siihen sopivia opetustapahtumia", kertoo kasvatustieteen tohtori Jan-Erik Mansikka Opettaja.tv:n ohjelmassa.

Samassa ohjelmassa steinerkoulun käynyt tutkija Ilona Mikkonen muistelee, että hänen luokallaan oli kahdeksan ensimmäistä oppivuotta sama luokanopettaja ja suhteet opettajaan olivat läheiset.

Vuonna 1993 Lukkari kävi tutustumassa helsinkiläiseen steinerkouluun, Elias-kouluun oppilaiden näkökulmasta.

Feeniks-koulun opettaja Marko Koskinen kertoo, että hänen koulussaan oppilaat päättävät demokraattisesti toiminnasta. Muutoinkin koulun teema on vapaus. Feeniks-koulu on osa kansainvälistä demokraattisten koulujen verkostoa.

"Keskeinen ajatus on, että oppilaat ovat mukana täysvaltaisesti demokraattisessa yhteisössä."

K-rappu ohjelma tutustui kouluun tarkemmin vuonna 2006.

Kouludemokratiassa voi piillä myös vaaroja. Entä jos oppilaat päättävät tuhlata koulun budjetin karkkiin?

"Demokratiassa on aina se mahdollisuus, että tehdään huonoja päätöksiä, mutta kaikki ovat yhdessä niiden seuraksista myös vastuussa", Koskinen pohtii.

Teksti: Juhana Säilynoja

Kommentit
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto