Hyppää pääsisältöön

Onko feministi Suomessa kummajainen, pohti Tiina Rosenberg

Sibelius-akatemian, teatterikorkeakoulun ja kuvataideakatemian yhdistävän taideyliopiston ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin yksi Ruotsin tunnetuimmista suomalaisista Tiina Rosenberg. Sukupuolen- ja teatteritieteen tutkijan räväkät mielipiteet perheestä, sukupuolesta ja tasa-arvosta tekivät hänestä yhden länsinaapurimme ykkösfeministeistä. Hän oli myös mukana perustamassa Feministiskt initiativ –puoluetta.

Suomessa hänen vasemmistolaisuutensa synnytti kohun. Avoimen vasemmistolaisen Rosenbergin nimittäminen rehtoriksi ja taideneuvoston puheenjohtajaksi herätti kysymyksiä siitä, voiko taidepolitiikan kasautumisesta vasemmistolaisiin käsiin olla jotain haittaa.

”Ei”, vastaa Rosenberg Ajantasa-ohjelmassa helmikuulta 2013. Hänen mielestään uusliberalistinen markkinatalousajattelu on tehnyt kaikille kuuluvista palveluista vain hyvinvoivan keskiluokan omaisuutta. Tämä ajattelutapa tarvitsee hänen mielestään vastaäänen.

Nainen saa ottaa tilaa, mutta ei liikaa

Toimittaja Elina Päivinen kysyi, aikooko suosittu yhteiskunnallinen keskustelija osallistua julkiseen keskusteluun myös Suomessa.

”Eihän feministi Suomessakaan voi olla ihan kummajainen, vaikka kummajaisia kai me olemme missä päin maailmaa tahansa.” Hänen mielestään olisi nimenomaan kummallista, jos jonkun sortin äijämäisyys olisi tulevaisuuden suunta.

Feministiset arvot leikkaavat läpi koko yhteiskuntamme. Moni kuitenkin kieltää olevansa feministi.

”Monet ajattelevat, että jos he sanovat itseään feministiksi menettävät he jotain sosiaalisesti. Tämä liittyy juuri siihen, miten naiseutta ymmärretään. Aina tämmöisessä sukupuolikentässä keskustelu lähtee siitä, että nainen voi ottaa tilaa, mutta ei liikaa tilaa. Voi protestoida, mutta ei liikaa.”

Koko maailma on seksistinen

Rosenberg oli mukana perustamassa feminististä puoluetta Ruotsiin. Vaikka Ruotsissa käydään enemmän keskustelua feministisistä aiheista, näkee hän sielläkin ongelmia.

”Ruotsissa feministejä on enemmän. Silti Ruotsi on ihan yhtä seksistinen, homofobinen ja rasistinen järjestelmä. Miksi ei olisi, kun koko maailma on.”

2010-luvun Suomi näyttäytyy monikulttuurisena verrattuna 1970-luvun Suomeen, jossa Helsingin Kontulasta kotoisin oleva Rosenberg vietti lapsuutensa. Hän kuitenkin pohtii, että annetaanko Suomessa tarpeeksi tilaa maahanmuuttajille olla mukana rakentamassa yhteiskuntaa.

”Ruotsissahan me maahanmuuttajat olimme aina mukana. Ei pelkästään siirtolaisina, vaan työpaikoissa ja yleensäkin. Harvoin oli sellaisia yhteisöjä, jossa olisin ollut ainoa siirtolainen. Sitä kulttuurin moninaisuutta ja sitä, että maahanmuuttajat ovat mukana, toivoisin lisää myös Suomeen.”

Vuonna 2013 Peik Henrichson vei Rosenbergin metroretkelle Kontulaan. Siellä Rosenberg kertoi koulussaan ja kirjastossa syttyneestä kiinnostuksesta maailman tapahtumiin ja teatteriin.

Keskustelua suomalaisuudesta hän pyrki avaamaan lisää vuonna 2014 julkaisemalla kirjan Arvot mekin ansaitsemme, jossa hän kysyy, että kuka saa olla suomalainen. Kirja myös analysoi populistisen oikeiston nousua Euroopassa, Rosenberg kertoi Tv-uutisissa.

Rosenberg arvioi Aamu-tv:ssä, että suomalainen keskustelu on rajoittunutta. Tämä johtuu suomalaisesta yksipuolisesta mediasta.

"Suomalainen valtavirtamediahan on hyvin oikeistolainen ja hyvin rajoittunut", hän sanoi.

Rohkeuteen tarvitaan voima uskaltaa olla eri mieltä

Kesällä 2015 Rosenberg ilmoitti jättävänsä tehtävänsä Taideyliopistossa. Alla olevassa Kultakuumeen haastattelussa (alkaa noin kohdasta 25.40) Rosenberg kertoo testamentistaan suomalaiselle taide-elämälle, jota hän ei kokonaan jätä. Vaikka työpaikka vaihtuu, jäi luottamustehtävät, kuten Taideneuvoston puheenjohtajuus. Näkyvää paikkaansa yhteiskunnallisena keskustelijana hän kuvaa raskaaksi.

"Elämä on opettanut mulle monta asiaa, joista yksi on aika kauhea. Jos sä haluat olla radikaali, esimerkiksi julkisesti feministi, sulla täytyy olla todella pokkaa ja varaa tai sitten sulla ei pidä olla mitään menetettävää."

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.